Ajatuksia akselerationalismista ja Siege-kulttuurista

Akselerationalismi on kansallismielisissä piireissä jokseenkin marginaalinen, mutta äärettömän paljon mediahuomiota saanut suuntaus.

Kolumnit

Joulukuun alussa media pääsi herkuttelemaan klikkiotsikoilla, kun poliisi kertoi julkisuuteen tutkivansa terrorismiepäilyä, jonka epäiltyinä ovat kansallismielisiksi luonkehditut suomalaiset miehet. Mitään iskua ei ollut tapahtunut ja poliisin kryptisestä tiedottamisesta voi päätellä, ettei tapahtuma ollut mikään ajankohtainen tai edes välttämättä konkreettinen suunnitelma, joten nähtäväksi jää, onko miesten vangitsemiseen johtanut aikataulu sattumaa. Ennen itsenäisyyspäivää on perinteisesti järjestetty kansallismielisten mustamaalauskampanjoita.

Tapaus johti kuitenkin siihen, että akselerationalismi ja niin sanottu Siege-kulttuuri päätyivät otsikoihin valtamedian toimittajien tulkittavaksi. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että valtamedioiden tulkinta on vähintään vääristelevä.

Pyrin tässä tuomaan esille ajatuksia strategioista ja niiden käytännöistä. Nähdäkseni akselerationalismi ja Siege-kulttuuri ovat kaksi eri asiaa, joten niitä käsitellään erillisinä asioina.

Siege-kulttuuri

Siege-kulttuuriksi kutsuttu ilmiö on viime vuosien nettikulttuurissa saanut huomiota erilaisissa somekanavissa. Se perustuu amerikkalaisen James Masonin kirjoittamaan Siege-kirjaan, joka on artikkelisarja artikkeleista, joissa kannustetaan yhteiskunnan tuhoamiseen yksinäisen suden taktiikalla. Tiivistetysti kirja kannustaa kouluampumis-tyyppisiin terroritekoihin, joilla on tarkoitus levittää kauhua kanssaeläjiin ja sitten yhtäkkiä jostain syystä järjestelmä kaatuu ja muuttuu kansallismieliseksi.

Käytännön tasolla strategiaa ovat käyttäneet esimerkiksi sionisti Anders Breivik sekä Brenton Tarrant. Ajatuksena on, että näytetyn esimerkin voimalla muut seuraavat perässä niin isoissa määrin, että viholliset on tuhottu.

Ongelmaksi tosin muodostuu se, etteivät ihmiset seuraa näitä muuta kuin harvinaisissa yksittäisissä tapauksissa ja tekijät joko ammutaan tai suljetaan loppuelämäksi laitokseen, jolloin heidän mahdollisuudet levittää poliittista sanomaansa ovat hyvin rajalliset.

Käytännön tasolla suurin osa seuraajista on myös jo valmiiksi päästään vialla olevia hulluja, joille Siege-kulttuuri tarjoaa vain kanavan ampua satunnaisia vastaantulijoita ja väittää sitä poliittiseksi teoksi. Luultavasti samat henkilöt tekisivät vastaavat temput ilman poliittista tausta-ajatusta toisenlaisissa olosuhteissa.

On myös tiedossa, että tiedustelupalvelut yllyttävät pimeässä verkossa tällaisiin tekoihin. Esimerkiksi Suomessa paljastui pari vuotta sitten tapaus, jossa nuorta miestä oli kannustettu CIA:n toimesta terrori-iskuun. Yhdysvalloissa paljastui, että Siege-kulttuurille perustuva Atomwaffen Division olikin FBI:n maksaman pedofiilin pyörittämä operaatio.

Toteutuneet tapahtumat tappavat ainoastaan karjaa, ei hallitsijoita, mutta ne tarjoavat hyvän syyn laajemmalle poliittisesti motivoituneelle painostukselle sekä moraaliposeeraamiselle jopa kansainvälisellä tasolla.

Siege-kulttuuri ei siis ole kovinkaan jalat maassa kirjoitettu realistinen strategia. Se vaikuttaa lähinnä yli-innokkaiden teinien kannattamalta, mielenterveyspotilaiden suorittamalta ja poliittisten vihollisten rakastamalta strategialta, sillä se ei edistä asioita, mutta tuo lisää valtaa hallitsijoille.

Johtajaton, yksittäisten ihmisten suorittama aseellinen vastarinta on myös teoriatasolla älytön vastarinnan muoto hyvin järjestäytynyttä ja aseistautunutta vihollista vastaan. Yksittäinen ihminen tuskin saa hankittua itselleen niin valtavia resursseja, että se voisi käydä kokonaisia armeijoita ja valtioita vastaan, kun järjestäytyneet ryhmät saavat realistisemmin kasattua taakseen sekä tukea että resursseja.

Esimerkiksi Lähi-idän menestystä saavuttaneet aseelliset vastarintajärjestöt eivät elä Siege-oppien mukaan. Ne ovat varakkaita, järjestäytyneitä ja kykeneviä käymään avointa sotaa valtiollisia armeijoita vastaan. Ne hallinnoivat paljon laajempaa taustaresurssia kuin vain sotilaalliset resurssinsa.

Keskimääräinen länsimainen Siege-haaveilija tuskin kykenee edes haaveilemaan moisesta resurssista.

Akselerationalismi

Akselerationalismi eli kiihdytystaktiikka on ajatusmallina monipuolisempi kuin silkka siegeily. Se meinaa taktiikkana sitä, että korostetaan asioita, jotka tuhoavat yhteiskuntaa. Länsimaisessa kontekstissa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että äänestää Vihreitä, jotta he avaavat rajat kuin niitä ei olisi olemassakaan, täyttävät maan pakolaisilla ja samaan aikaan pakottavat toinen toistaan järjettömämpiä kulttuurimarxilaisia innovaatioita valkoisten keskuuteen, mikä herättää luontaista vastareaktiota ja johtaa valkoiseen ylösnousuun.

Se voi tarkoittaa myös terroria: vaikkapa sitä, että myrkytetään vesijohtovedet ja tuhotaan junaratoja, jotta ihmiset eivät saa perustarpeitaan tyydytettyä ja pääse töihin, jolloin valtiolta jää verotuloja saamatta ja ihmisten tulotaso heikkenee, mikä herättää ärtymystä, jonka toivotaan kohdistuvan valtioon.

Terrorin tielle lähdettäessä voidaan kysyä, ärtyvätkö ihmiset valtioon, mikäli valtio ei ole se taho, joka näiden elämää hankaloittaa? Jos et pääse töihin anarkistisen vandaalin vuoksi, syytätkö asiasta vandaalia/anarkisteja vai valtiota, joka anarkistien kohteena on ollut? Ajattele samaa ihmismassojen kohdalla valtiollisen propagandakoneiston äärellä.

Jos taas käyttää miedompia akselerationalistisia taktiikoita, kuten vasemmistopuolueiden äänestämistä, voi asiaa tarkkailla maailman mittakaavassa ja pähkäillä, miten on mennyt. Ovatko Etelä-Afrikan valkoiset heränneet ja vallanneet itselleen alueita, vai vaatiiko maa lisää kiihdytystä? Ovatko Länsi-Euroopan suurkaupunkien valkoiset heränneet ja käyneet vastarintaan, vai ovatko he muuttaneet vain pois tieltä? Vaatiiko pariisilainen arki lisää kiihdytystä? Missä raja kulkee?

Jotkut akselerationalistit kertovat, etteivät käy töissä, koska eivät halua tukea valtiota ja rahoittaa sen toimintaa. Silminnäkijähavaintojen perusteella nämä strategikot ovat lähinnä vätyksiä, jotka eivät kävisi töissä tai maksaisi veroja edes kansallissosialistisessa valtiossa, mutta ajatellaan nyt tätä strategiaa suoraselkäisen ihmisen taktiikkana.

Valtion budjetissa ei paljon paina yhden duunarin verotulojen menetys tai elinkustannusten maksaminen Kela-tukien muodossa. Niin kauan kuin työtä on tarjolla, tekevät suomalaiset massat töitä ja maksavat veronsa, vaikka verot tasaisesti nousisivatkin. Tämä on yhteiskuntajärjestelmästä riippumaton asia, sillä harva suomalainen on luotu lorvijaksi, jonka elämä ei etene mihinkään tai jonka elämässä ei ole sisältöä.

Sen sijaan työttömäksi jättäytyminen tästä syystä meinaa, ettei yksittäiset ihmiset voi kasvattaa itselleen minkäänlaisia henkilökohtaisia resursseja, joista olisi esimerkiksi hyötyä kansallismielisen aktivismin saralla. Myös kansallismielinen toiminta pyörii rahan avulla ja joukko rahattomia ihmisiä saa merkittävästi vähemmän aikaan kuin pienempi joukko varakkaita ihmisiä.

Myös esimerkiksi kuka tahansa pientä toiminimeä pyörittävä veronkiertäjä aiheuttaa isompaa lovea valtion kassaan kuin sosiaalietuuksilla elävä ”akselerationalisti”, järjestäytyneestä rikollisuudesta puhumattakaan. Rikollisuudessa ei kuitenkaan ole tarkoitus muuta kuin oma henkilökohtainen hyöty, ei valtion alasajo.

Entä kumpi on tehokkaampaa akselerationalismia: lorviminen vai resurssien kasvattaminen niin, että kansojen isot joukot alkavat hylkimään vanhaa valtiota siirtyessä uuden rinnakkaisyhteiskunnan pariin?

Jos vastikään amerikkalaiset Afganistanista häätäneet talebanit olisivat joukko lorvijoita, olisiko heillä ollut resurssit tuhota Amerikan valta maassaan? Jos libanonilainen Hizbollah olisi joukko lorvijoita, olisiko heillä rinnakkaisyhteiskunta, joka voi elää omaa elämäänsä Libanonin korruptoituneen valtion rinnalla?

Jos yhteiskuntien tuhoa edistävä George Soros olisi sosiaalietuuksilla elävä pummi, olisiko hänellä varaa rahoittaa kulttuurimarxismia ympäri maailmaa? Voisiko hän varattomana miehenä yllyttää mustia yhteiskunnalle kalliiksi käyviin BLM-mellakoihin Amerikassa?

Menestys strategian pohjalla

Erilaisia strategioita tulee käsitellä sen perusteella, miten hyvin ne toimivat ja ovat toimineet historiassa sekä tänä päivänä ympäri maailmaa. Mikäli jokin asia on kuin kommunismi eli paperilla hienon kuuloinen mutta käytännössä se ei toimi, pitäisikö kokeilla erilaista toimintatapaa?

Onko Siege-ajatusmalli kerännyt taakseen suurta seuraajajoukkoa, joka toimii ajatusmallin mukaisesti? Onko se edistänyt kansallismielistä vallankumousta? Mikäli käyt terrorisotaa satunnaisesti valittuja ihmisiä kohtaan, tulevatko nämä ihmiset puolellesi vai kääntyvätkö ne sinua ja edustamaasi asiaa vastaan?

Kirjoitin keväällä Partisaanissa julkaistun artikkelisarjan kansallismielisen liikkeen strategiasta (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15) . Tässä opuksessa esitin tapoja, joilla voimme edistää aatettamme. Tarkoitukseni ei ole ampua alas muiden tapoja tehdä asioita – eihän yksi tapa tehdä poissulje toista – mutta tiivistän seuraavaksi opuksen sisällön.

Kansallismieliset ajatukset ovat 2010-luvun aikana valtavirtaistuneet pitkin maailmaa ja kansallismielisten resurssit ovat kasvaneet moninkertaisiksi suhteessa vaikkapa 1990-luvun tilanteeseen. Sanomamme näkyvyys on arkipäiväistynyt ja radikaalitkin ajatusmallit saavat enemmän otepintaa yhteiskunnassa hitaasti, mutta varmasti. Tämä kaikki siitä huolimatta, että vastassamme on valtava koneisto, joka käy aktiivisesti kaikkea tekemäämme vastaan.

Jotta kansallismielinen muutos voi tapahtua, tarvitsee se taakseen tavallisten ihmisten tuen tai vähintään hiljaisen hyväksynnän. Tämä tarkoittaa isompaa ihmismäärää kuin mitä oman kuplasi sisältä löytyy. Mikäli massat eivät kannata millään tavalla muutoksen tekijää, on tällä hyvin heikot mahdollisuudet päästä maaliin saakka.

On siis muutettava ihmisten tietoisuutta ympärillämme sekä kulttuuria suuntaan, jossa nationalismi hyväksytään osana arkea ja yhteiskunnallisena voimana. Sitä tehdään tiedottamalla ja näyttämällä omaa esimerkkiä sekä rakentamalla resursseja, jotka tukevat sekä tiedotustyötä että houkuttelevat ihmisiä pariimme.

Tavallinen Matti Meikäläinen tuskin osallistuu näkyvään aktivismiin, mutta tämä voi kulutusvalinnoillaan tukea aktiivisia tekijöitä, mikä kasvattaa aktiivisten tahojen resursseja. Yhteiskunnallista muutosta ei tehdä millään kolikoilla, vaan se vaatii merkittäviä rahasummia taakseen. Tässä Mattien tuomat rahavirrat auttavat kummasti – kunhan vain tarjoamme heille sen, mistä he haluavat maksaa.

Rakentamalla rinnakkaisyhteiskuntaa voimme suorittaa akselerationalismin ja demokratian sekoituksena toimivaa kokeilua: kun ihmiset marssivat toimivamman järjestelmän luoksemme, kiihdyttävät he vanhan romahdusta vetämällä tukensa pois ja toisaalta he äänestävät jaloillaan siirtymällä parempaan seuraan.

Eli siis sen sijaan, että pyrimme pelottelemaan ihmisiä kouluampumisilla, pyrkisimme vakuuttamaan nämä sanomamme oikeellisuudesta ja toisaalta tekemään kansallismielisestä liikkeestä ja yhteisöstä houkuttelevan tarjoamalla resursseja, joita ei muualta löydy. Se on pitkä ja kivinen tie, mutta nähdäkseni toimivampi kuin itsensä tapattaminen poliisien luoteihin tai loppuelämän istuminen vankilassa/muissa valtion laitoksissa.

Kuten todettua, ei yksi toimintatapa poissulje toista. Valkoisina suomalaisina rakentava tapa vaikuttaa yhteiskuntaan on kuitenkin luultavasti parempi kuin sota omiamme kohtaan, sillä suomalaiset ja ylipäätään valkoiset tuskin lämpenevät terrorille suurissa määrin.

Jokainen voi tietenkin aina käydä läpi erilaisia strategioita ja todistaa niiden toimimisen käytännössä. On toimivia ja on ei-toimivia keinoja, ja ympäristön tarkkailu auttaa varmasti osoittamaan, mikä taktiikka toimii ja mihin saakka sekä mikä ei toimi edes alkuunsa.

Akselerationismi Aktivismi Filosofia Hyvinvointi Kansallismieliset Kansallismielisyys Kolumnit Kotimaa Kulttuuri Poliittiset viholliset Politiikka Rappiokulttuuri Rikos Siege Strategia Talous Teknologia Ulkomaat Valeoppositio Yhteiskunta

Keskustelu

13 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • Tekijämies

    Vastaa

    Tavallaan suomalaisten joukkomuutto pääkaupukiseudulta on myös akselerationalismia, koska tämä kiihdyttää polarisaation kasvua ja ulkomaalaisvastaisuutta.

    Meillä oli tällä viikolla asiakkaina noin 50-kymppinen pariskunta, jotka juuri olivat muuttaneet noin 100 kilometrin päähän pääkaupunkiseudusta, tarkalleen ottaen Tikkurilasta. he kertoivat, että ei monikulttuurisessa Tikkurilassa voi enää elää ja olivat onnellisia, että asuvat nyt maaseudun rauhassa. Olen varma, että he ovat kertoneet myös lähipiirilleen kokemuksistaan ja varmasti monet muut ajattelevat nyt samalla tavalla ja seuraavat esimerkkiä.

    Supon asiantuntijan esimerkki akselerationalismista taas toi heti mieleen äärimmäisen väkivaltaiset BLM/antifa-mellakat ympäri läntistä maailmaa, joita mm. pääministeri Marin julkisesti kannatti.

    Onko meillä pääministerinä akselerationalisti?

  • GG

    Vastaa

    Moni saattaa unohtaa että terrorismia harjoittaa mm. valtiot. Eli ajavat poliittisia päämääriä väkivallan/voimankäytön tai sen uhan edellytyksellä. Pääosin juuri omiaan vastaan. Tähän yllättävän monet lämpenee ja kannustavat valtioita harjoittamaan terroria kansalaisia vastaan, kunhan se ei kohdistu juuri itseen. Ns. pehmeän väkivallan/voiman keinoja kannattaa vielä useampi. Tähän lukeutuu sensuuri, propaganda, mustamaalaus, sakotus, sosiaalinen eristäminen jne. Toisin sanoen ainakin osalle valkoisistakin terrorismi kelpaa hyvin keinona, ja se nähdään tehokkaana ja moraalisena strategiana, kunhan itselle ei tule siitä ikäviä seuraamuksia vaan vain toisille valkoisille. Mutta kuten nähdään niin vastustustakin valtion terrorismille löytyy kansojen riveistä. Ongelmana pitkässä juoksussa ns. hiljaisessa kulutusvalinta yms. tukemisessa ja rauhallisessa mielenosoittamisessa on muutamia. 

    1. Ihmiset väsyvät jos näkyvää muutosta ei tapahdu. Heidän energialla/jaksamisella ja pitkäjänteisyydellään on rajansa. 2. Vapauksia ja oikeuksia vähennetään aina kiihtyvään tahtiin. Ei ole mitään varmuutta siitä että voi jatkaa nykyisiä kansallismielisiä saati kansallisradikaaleja toimia suht kevein mielin jatkossa. 3. Politiikan, viihteen, koulutuksen, työmaailman ja väestön kehityksen suunta takaavat ympäristön muuttumisen yhä enemmän anti valkoiseksi jatkossa. 4. Mikä taas takaa että pitkässä juoksussa potentiaalisia(nuoria) tukijoita on vähemmän tavoitettavissa/rekrytoitavissa. Sekä määrällisesti että kansallismielisen sanoman levityksen tehokkuuden kannalta. 5. Kaikkien merkittävien vallankumousten takana on aina ollut ideologisesti/uskonnollisesti suuntautunut älymystö, yleensä varjo sellainen, sekä iso raha. Mattien rahat ja äly, vaikka ei ole haitaksi, ei valitettavasti riitä ratkaisemaan tai laukaisemaan muuta kuin twitter kohun laajuisia ilmiöitä.

    Toisin sanoen. Niin kauan kuin kansallismielisiltä puuttuu oma älymystö tai varjo älymystö, ja iso raha. Ei merkittävää muutosta ole realistisesti tulossa. Ottaen huomioon kuinka vahvasti yritykset/yritysmaailma koittavat leimaantua pridetystä, kommunismia jne. kannattaviksi lähes kautta linjan. Ainoa ison rahan lähde kansallismielisille on käydä lehmän kauppoja todennäköisesti epäilyttävien tahojen kanssa.

  • Isot edellä

    Vastaa

    Minä en tiennyt mitä nämä sanat tarkoittavat, joita siis poliisimme käyttää kuin vakiintuneita sivistyssanoja, ennenkuin luin tämän artikkelin.

    Mutta mutta… Jos siis mietitään miten meidän hallitukset ovat viimeisten 36 vuoden aikana tuhonneet suomalaisten taloutta ja terrorisoineet suomalisia erilaisilla määräyksillä ja pakoilla (esim. maskipakot, rokotustodistukset…) niin juuri eduskuntamme on syyllistynyt tähän Sieger-akseleratistismiin. Silloin ei voi syyttää kansaa kun päättäjät toteuttavat ihan samaa agendaa.

  • suomalaisasiamies

    Vastaa

    Sosialismia vastaan on vain yksi ase. Verotuksen alentaminen minimiin. Sillä saa myös demokraattista kannatusta. Sosialistit luonnollisesti kannattaa veroja koska heillä hyvät työpaikat verovaroilla.

  • Ismo

    Vastaa

    Molemmat ovat mielestäni strategioina huonoja ja taktiikkoina tuhoisia, joissa moraali ja järki lentävät ensimmäisenä romukoppaan. Tähän sopivat osuvasti mielestäni Nietzschen sanat syvyyteen tuijottamisesta ja lainaus (vapaasta muistista) ”taistellessaan hirviöitä vastaan tulee varoa sitä ettei muutu itse prosessissa hirviöksi”.

  • Miettikää

    Vastaa

    Siege ja akselerationalismi ovat samalla mahdollisesti oivia valekaapuja heille jotka itse asiassa ovat ryöstäjätahon asialla, aktiivisesti sotimassa sitä yhtä ja samaa vastaan, mitä muuallakin ovat, kansallisvaltion itsemääräämisoikeutta vastaan. Kansallisvatlion itsemääräämisoikeus on nimittäin se viimeinen instanssi joka voi suojella ihmisiä niiltä ryöstäjiltä jotka tekivät saman jo Neuvostoliitossa, eli siirsivät omistus- ja päätäntävallan muutamalle ylikansalliselle miljardööri-suvulle.

  • ValhallaX

    Vastaa

    Mielenkiintoisia ajatuksia.

    Tämän kaiken voi nähdä toisinkin, tai hieman erilaisen spektrin läpi.

    Mielestäni nämä ylläkuvatut epätoivoiset ja mihinkään johtamattomat teot ovat vain aikamme kuva. Valkoiset maat ovat olleet jo vuosikymmeniä ideologisen hyökkäyksen kohteena ja tämä ideologia on sionismi. Se on jo niin syvään juurtunut yhteiskuntiimme, että sitä ei enää tunnisteta. Itse asiassa se on eräänlainen moderni kristinusko. Ja jos ihminen on nykyään länsimaissa ns. tolkun ihminen, hän on sionisti. Tämä ei tarkoita sitä, että ihminen kulkisi kipa päässään julistamassa juutalaisten ylivaltaa, ei toki, mutta tällainen ihminen on jo täysin sokea näkemään muutoksen valtavirtaa eli sionismia.

    Tämä tuhoon johtava kehitys valkoisissa maissa ei ole sattumaa eikä se ole poliittinen asia, sillä puoluespektrin kaikki puolueet seisovat vankasti ja horjumatta sionismin takana. Kokoomus kannattaa kansakunnan itsemurhaan saakka ns. monikulttuurisuutta ja avoimia rajoja, ei siksi, että se olisi suosittua kansan keskuudessa (kansa ei siitä pidä), vaan siksi, että kokoomuslainen poliitikko on, kuten kaikki poliitikot, omaa etuaan ajatteleva, itsekäs pyrkyri. 

    Meillä ei enää ole ideologiaa, joka suojelisi kansaa näiltä omaa etuaan ajattelevilta narsisteilta. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten poliittinen taistelu käytiin vasemmisto-oikeisto-akselilla ja silloin sentään voittaja oli ainakin yleensä suomalainen, tavalla tai toisella. Punaväki lakkoili ja teki parhaansa hankaloittaakseen ns. kapitalistin asemaa ja toisaalta ns. kapitalisti teki parhaansa auttaakseen omaa asiaansa. Hölmöiltiin puolin sun toisin, mutta joskus lakkoilija voitti ja joskus toisin päin. Silloin yksikään poliitikko ei olisi uskaltanut asettua omaa kansaansa vastaan.

    Mutta nyt kaikki oman kansan etua tukeva poliittinen toiminta on käytännössä kiellettyä ja jos joku miettii perussuomalaisia vaihtoehtona, hän on raskaasti väärässä. He ovat vain kokoomuksen ja keskustan varjoja, he eivät uskalla vastustaa isäntää eli sionistia, hekin tietävät, että tämä isäntä tuhoaa poliitikon uran tarvittaessa.

    Kaikissa suurissa länsimaissa (esim. USA, Iso-Britannia, Ranska, Saksa) sionisti on miehittänyt yhteiskunnan hyvin näkyvästi. He toimivat jo avoimesti, kasvonsa näyttäen ja ylpeillen, valkoisia kansoja vastaan. Heidän maissaan dementikko ja pahasti korruptoitunut mies valitaan ”Lännen johtajaksi”. 

    Meillä on aitoja bona fide-sionisteja sen verran vähän ja olemme niin pieni uhka sionistille, että meillä ns. demokratian sallitaan toimivan, koska se ei johda mihinkään. Mutta meidänkin mediamme on jo sataprosenttisesti sionistinen, tai ehkä 99,9 :sti, kuten haluatte. Yritäpä kuunnella autoa ajaessa yhtäkin kanavaa, joka ei kuin papukaija toistaisi samaa vastenmielistä mantraa: ”MTV-Uutiset”. Ja jos ei MTV, niin sitten YLE tai HS:n tiimistä. Eli tyylipuhdasta, raffinoitua oman kansan vastaista propagandaa. Ja takana Bonnier. I rest my case.

    Mitä tehdä? Olen kaikessa samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta aivan vain hypoteettisesti, mitäpä jos maassa olisi esim. 1000 aitoa partisaania? Heidän ei tarvitse poseerata missään puvussa missään, mutta jos he ovat aidosti organisoituja ja he eivät halua ja eivät jää kiinni, vaan tekevät haluamansa johdonmukaisesti ja tarvittaessa näyttävästi. Maailmassa on runsaasti esimerkkejä onnistumisista, jos kiinni jääminen on kielletty ja onnistuminen on ehto.

    En ehdota mitään, mutta katsokaa minkälaiset haaskat johtavat maatamme tuhoon ja jos tunnette kansaamme, voin kertoa teille, että kansa ei pidä tästä, mitä nyt tapahtuu, he itse asiassa vihaavat näitä dystopian mannekiineja. Tämä viha kasvaa ja se kuuluu maamme tuulissa, puutkin kuiskaavat jo metsiemme huminassa.

  • Hyvää asiaa, mutta...

    Vastaa

    Todella hyvää asiaa jälleen kerran, naulan kantaan suorastaan, ainoana huonohkona asiana nään oikeinkirjoituksen puutteellisuuden,
    esim:
    ”kansallismielisiksi luonkehditut”
    ja
    ”toimivamman järjestelmän luoksemme”
    – ”Marssivatko” (tuovatko) he tän toimivamman järjestelmän meiän luokse,
    Vai, oliko tarkoituksena sanoa että kansa marssii toimivamman järjestelmäMME luokse? Eli siis nii, meiän luokse.

    Tämähän ei toki ole ollenkaan meiän ongelma tää oikeinkirjotus, sillä näitä virheitä näkee ihan samalla tapaa iltasanomien lööpeissä ynnä muissa myös. 

    Mutta olkaamme parempia, ei.
    Parhaita.

  • Mr.AG

    Vastaa

    Kyllä on kivaan kun pedofiili James Masonin siege aivopesu roska tulee Eurooppaan.

  • N.N.

    Vastaa

    ”Käytännön tasolla strategiaa ovat käyttäneet esimerkiksi sionisti Anders Breivik ”

    No, Breivik voisi olla kuka omituinen otus tahansa näistä sivuista.

    Monen hullun sukupolven kukkanen.
    Jos olette edes vähäkin seurannut häntä, tietäisitte, että siellä ei ole ketään kotona.
    Hulluuden takia häntä käytetään ja tietyt yhtä hullut tahot ihailee, aivan niin kuin Sanna saa olla PM koska ”on niin kaunis”.

  • N.N.

    Vastaa

    ”, sillä suomalaiset ja ylipäätään valkoiset tuskin lämpenevät terrorille suurissa määrin.”

    Eivät lämpenee ja niin on oikein.

  • N.N.

    Vastaa

    ”he kertoivat, että ei monikulttuurisessa Tikkurilassa voi enää elää ja olivat onnellisia, että asuvat nyt maaseudun rauhassa. ”

    Näin teki ruotsalaisetkin, mutta muutokuorman päällä taisi mussit istua ja ovat nyt kohta kaikkialla.
    Emme saa olla niin hyväuskoisia kuin ruotsalaiset sillä mussit ei tahdo meille mitään hyvää.

  • T . T

    Vastaa

    Hyvä kirjoitus! Tämä on sitä mitä kansallismieliset tarvitsee!

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi