Kansallismielisen liikkeen strategia, osa 2: Massoihin vetoaminen

Partisaani julkaisee artikkelisarjan kansallismielisen liikkeen strategiasta Suomessa; artikkelit käsittelevät teemoja laajalla skaalalla poliittisesta aktivismista elämäntapoihin ja rinnakkaisyhteiskunnan rakentamiseen.

Aktivismi

Massat eivät juurikaan lue poliittisia kirjoja tai pamfletteja. Harva lukee edes vaikkapa äänestämänsä puolueen puolueohjelmaa. Sen sijaan massat tuntevat paremmin puolueensa ja ehdokkaansa mainoslauseet. Harva edelleenkään jaksaa edes analysoida näitä mainoslauseita, joten niiden vetovoima piilee juurikin itse lauseessa.

Jos esimerkiksi painaisimme 100 000 poliittista pamflettia ja jakaisimme sen satunnaisista postilaatikoista sisään, kuinkahan moni edes lukisi sen? Puhumattakaan kustannuksista. Tai jos yrittäisin saada jotakuta sanomani taakse ja suosittelisin tätä lukemaan kirjan tutustuakseen aiheeseen, niin minkälaista menestystä voisin odottaa kampanjani suhteen, kun tarkoitus on levittää sanomaa massoille?

Sen sijaan 100 000 lentolehtistä, joka sisältää hyvin suunnitellun iskulauseen ja esimerkiksi ehdokkaan/puolueen/ryhmän nimen tai yhden poliittisen teeman, jättää jo merkittävämmän muistijäljen ihmisiin. Kustannus-hyötysuhde nousee huimasti. Tai jos joku luo minuutissa hyvän meemin ja pistää sen Internetiin jakoon, tavoittaa se luultavasti enemmän väkeä kuin edellä mainittu pamfletti.

Mikä vetoaa kansaan?

Iskulausetta on helpompi viljellä pitkin sosiaalista mediaa, painattaa vaatteisiin, tarroihin, katuvarsien mainoksiin, syöttää medialle ja vaikka järjestää toritapahtumia iskulauseen alla. Kumman tavan luulette tavoittavan enemmän väkeä – kuivakan pamflettiprojektin vai voimakkaan ja yksinkertaisen kampanjan? Muistat varmasti itsekin monien firmojen ja puolueiden mainoslauseita, vaikket itse tuotteesta osaisi kertoa muuten kuin suuntaa-antavasti.

Mikäli järjestän mielenosoituksen ja haluan paikalle muutakin väkeä kuin vain poliittisia aktivisteja, ei teeman välttämättä kannata olla ”ikuinen” aihe, jossa haaveillaan tulevaisuuden Suur-Suomesta, jossa paistaa aina aurinko ja kaikki asiat ovat hyvin lintujen laulaessa terveet traditionalistiperheet hereille aamuisin. Tällaisiin tapahtumiin tulisi lähinnä oma väki, mikä Suomessa tarkoittaa maksimissaan joitain satoja ihmisiä.

(Tässä tapauksessa on kuitenkin hyvä muistaa, että perinteiden ylläpito on osa kansallismielistä työtä, kuten itsenäisyyspäivien kulkueet sekä monet muut pienemmälle huomiolle jäävät merkkipäivät. Tässä osiossa käsittelemme kuitenkin massoihin vetoamista. Toisenlaisia toimintamuotoja käsitellään artikkelisarjan myöhemmissä osissa.)

Ajankohtaisuuden voima

Sen sijaan kun massoja halutaan paikalle, on aiheen oltava ajankohtainen ja tapahtumakin kannattaa järjestää suhteellisen spontaanisti eikä puolen vuoden varoitusajalla. Jos haluan mattimeikäläisen paikalle kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavaa, tuleeko hän todennäköisemmin paikalle teemalla Matin työpaikan murskannut valtion velkapaketti vai 1920-luvun heimosodat? Myös tunnettujen kasvojen saaminen tapahtumaan on itsessään hyvä mainos.

Poliittisen aktivistin onkin reagoitava ajankohtaisiin asioihin, ei pelkästään tulevaisuuden haavekuviin. Reagointi on tietenkin muutakin kuin mielenosoittamista – se voi olla sosiaalisen median kannanotto, blogikirjoitus, median kautta tapahtuva kommentointi, fyysinen tempaus jne. Tärkeää on reagoida ajankohtaisiin aiheisiin selkeästi sekä ristiriidattomasti ja näin pysyä pinnalla sekä pitää keskustelua yllä.

Mielenosoituksissa myös paikallisuus on etu. Kun vuonna 2015 Suomessa koettiin ennen näkemätön maahanmuuttovastaisten mielenosoitusten aalto, järjestettiin niitä pitkin maata aina pieniä kyliä myöten. Tapahtumia järjestettiin myös spontaanisti esimerkiksi monikulttuuristen rikosten jälkeen rikosten tapahtumapaikoilla. Tämä tapa toi paikalle reippaasti sellaisia paikallisia, jotka eivät ikinä matkustaisi esimerkiksi Helsinkiin osoittamaan mieltään minkään asian vuoksi.

Paikallisuus ja spontaanius

Myös vasemmistolaiset vastamielenosoittajat alkoivat alkuhuuman jälkeen loistaa poissaolollaan 2015–2017 maahanmuuttovastaisissa yleisötapahtumissa. He ovatkin jälkikäteen julkisesti myöntäneet sen olleen heidän omille aktivisteilleen hyvin stressaavaa aikaa, koska kaikkialla oli liikaa vastustettavaa ja samaan aikaan olisi pitänyt kampanjoida myös omien päämäärien puolesta.

Jonkinlainen ennalta ilmoitetuilla päivämäärillä ja paikkakunnilla ”kansallismielinen kiertue” jatkuvalla syötöllä ja spontaanilla luonteella luo paikallista aktiivisuutta, vetoaa tavallisiin ihmisiin sekä saa bonuksena vasemmistolaiset jäämään koteihinsa kärvistelemään mielenterveysongelmaisten some-kuplassa.

Tarkoitus ei tietenkään ole ainoastaan ”väsyttää vassareita”, vaan levittää poliittista ilosanomaamme ihmisten keskuuteen mahdollisimman laajasti sekä tehokkaasti. Tämä vaatii maratoonarin luonnetta sekä epämukavuusalueelle siirtymistä meiltä itseltämme. Hyödyt ovat kuitenkin potentiaalisesti huomattavia.

Aktivismi Kansallismieliset Kansallismielisyys Kansallisradikalismi Kotimaa Mielenosoitus Politiikka Strategia Yhteiskunta

Keskustelu

10 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • Ei kun ajattelemaan

    Vastaa

    Hyvä !! Näin se menee. Eli jotta joku agenda/ryhmä pääsee valtaan sillä pitää olla ”suuren yleisön” hiljainen hyväksyntä. Eli agenda/toimitatapa jonka jokainen yleisellä tasolla ”voi allekirjoittaa”. Eli on samaa mieltä ja toivoo että maailmaa oltaisiin jo viety siihen suuntaan.

    Mutta sitten kun mietitään keitä nämä suuret joukot ovat niin … ollaankin haasteellisemmalla maaperällä. Nimittäin, suuret joukot (siis tahot joilla on äänestysoikeus) ovat eläkeläiset ja juuri eläkkeelle jäävät henkilöt. Siinä on se suurin yksittäinen joukko. Ollaako samaa mieltä?

    Lapset ovat kouluissa eikä niillä le äänioikeutta. Nuoria ei kiinnosta politiikka tai ne ovat radikaaleja jonka vuoksi ne ovat hajallaan. Toisaalta, nuoria on myös kappalemääräisesti niin vähän että heillä ei ole kokonaisuutta tarkasteltaessa äänivaltaa.

    Se suurin joukko jolla on mahdollisuus muuttaa maailmaa ovat 45–65 vuotiaat, jotka ovat koko elämänsä olleet leikkausten, vähennysten, kuristusteen ja budjettien alla. Heidän koko elämänsä on ollut pelkoa tulevasta taloudesta ja siitä selviääkö normaaleista laskuista. Toinen joukko ovat yli 65 vuotiaat jotka saavat yleisesti enemmän eläkettä kuin nyt työelämään menevät nuoret. Ja silti kitisevät että ”pienestä eläkkeestä otetaan yli 30% veroa”. Tunnen monia.

    Tämä em. ryhmä on se joka pitää Kokoomuksen ja SDP:n vallassa. Siitä ammentaa myös KEPU voimansa.

    Jos löydätte sen yhteisen agendan mikä koskettaa tuota ryhmää niin silloin on kaikki hyvin. Maslowin tarvehierarkian mukaan ensimmäisenä on ruoka (joka eläkeläisillä on kunnossa), toisena on suoja (joka alkaa olla noilla kaikilla kunnosssa) ja kolmantena yhteisöllisyys. Eli, onko se turvallisuuden tunne? Onko se uhka jostain sisäisestä uhasta tai ulkoisesta uhasta? Onko se yhä talous, toimeentulo, huolenpito, sairaudet?

    Perimmäinen kysymys lienee se ”Mitä tarjota tuolle ryhmälle jotta se tuntisi olonsa turvalliseksi? Se voi olla montakin asiaa. Mutta väittäisin että TURVALLISUUS, miten sen kukin kokee, on se keihään kärki jolla saadaan suuren yleisön hyväksyntä. 

    Ei kun miettimään mitkä olisivat sen isoimmat kohdat. 

    Ja vinkki ihan yleisellä tasolla: Älkää sitten pyytäkö jäsenmaksua ja/tai liittymismaksua. Se on asia joka karkoittaa suuren määrän jäseniä. ”Pääsee jäseneksi kun maksaa” on yleinen slogan.

    • Patriootti

      Vastaa

      Kannattaa keskittyä lapsiin ja nuoriin, ja sitä kautta tulevaisuuteen. Näin kommunistitkin tekevät, pyrkivät saamaan lapset vaikutusvaltaansa mahdollisimman nuoresta pitäen, viihteen, lastenohjelmien, oppisuunnitelmien ja opettajankoulutuksen kautta.

  • Salojen sydämestä

    Vastaa

    Iskulauseiden tehokkuus on kiistaton. Sitä ei voi korostaa liikaa. Mitä tulee kirjoihin ja pamfletteihin, niiden saatavuus on olennaista aiheesta lisää kiinnostuneille. Niiden avulla ei vaikuteta eikä tavoiteta uutta kuulijakuntaa, niiden avulla kaiverretaan ja koverretaan jo tutuksi tulleet ajatukset. Kirjallisuusperinne sitten toki ihan omana lukunaan. Kansallismielistä sisältöä on hyvä olla saatavilla yhtä aikaa monessa eri muodossa.

    • WLM

      Vastaa

      Joo, mutta niden iskulauseiden tulee olla kolmen sanan mittaisia ja ne tulee voida kääntää englanniksi siten että sisältö säilyy. Silloin ne uppoavat kansaan

  • Lord Mystery

    Vastaa

    Massat eivät lähde liikkeelle tai kansallismielisten taakse, niin kauan kuin pitsaa riittää ja telkkari toimii. Siitä on pitänyt huolen 75 vuotta jatkunut vastustajan propaganda.

    Suomalaisapu tai muu auttaminen voisi olla kukonaskel mielipiteen muokkaukseen kansallismielisten eduksi. 

    PS olen eri mieltä jäsenmaksusta. Ilmaiseksi saa kyllä nimiä jäsenlistaan mutta moniko on mukana toiminnassa? Jäsenmaksun maksaminen on merkki aktiivisuudesta ja kannustaa olemaan mukana.

    Toiminnan rahoitus on aina järjestöjen heikko kohta. Pelkillä jäsenmaksuilla sitä ei voi pyörittää.

  • Lemmu

    Vastaa

    Mitä nationalistiseen liikkeeseen tule, niin tämän kaltaiset ohjeistukset kaikuvat tehokkaasti kuuroille korville. Nationalistikenttä on psykologiselta luonteeltaan lähes täysin kykenemätön yhteistyöhön, saati ottamaan käskyjä vastaan keltään, jota eivät itse miellä suoraksi ”esimiehekseen”.

    Jos massoihin suunnattuun vaikuttamiseen haluaa pitemmälle vietyjä perusteita niin suosittelen Edward Bernaysin tuotantoon.

    Itse näkisin tätä strategian hiomista paljon polttavampana ongelmana nationalististen aktivistien aikaansaamista ja jo olemassa olevien aktivistien saamista hyödyllisemmän toiminnan piiriin. Mielenosoitukset tässä meidän tilanteessa ovat käytännössä täysin hyödyttömiä, samoin lentolehtisten jako. Voit käyttää molempiin tuhansia tunteja, etkä ole saanut mitään aikaan.

    Toivoisin, että nationalistiset aktivistit vihdoinkin ymmärtäisivät siirtyä pitkällä aikavälillä tehokkaiden keinojen piiriin. Puolueet, organisaatiot ja instituutiot ovat joilla voimme voittaa. Tai oikeammin, todennäköisesti kukaan meistä ei ole enää hengissä kun voittomme on saavutettu. Juuri siksi nämä entiteetit, jotka lähtökohtaisesti ovat ylisukupolvisia ovat ratkaisu. Ei mitkään pikamiekkarit ja lentolehtisten jako.

    • sotatila

      Vastaa

      ”Puolueet, organisaatiot ja instituutiot ovat joilla voimme voittaa. ”

      Vain sellainen organisaatio tai instituutio joka todella aidosti palvelee yhteiskunnan tarpeita ja josta on jotain todellista hyötyä ovat säilyttämisen arvoisia.

      Kaikki aluehallintovirastot tullaan lopettamaan heti kun pääsemme sellaiseen asemaan että meillä on tarpeeksi valtaa ajaa läpi päätös.

      Yhtäkään loisivaa mätävirastoa ei tarvita!

      • Lemmu

        Vastaa

        Kommenttisi osoittaa, ettei sinulla ole käsitystäkään mitä sanat organisaatio ja instituutio tarkoittavat.

        • sotatila

          Vastaa

          Minulla on 100 prosentin varma tieto ja ymmärrys mikä on organisaatio ja instituutio. Suomessa on paljon rakenteellista korruptiota jota voi myös kutsua institutionaaliseksi korruptioksi.

          Ylipäänsä Suomi on täynnä kalliisti ylläpidettäviä virastoja ja laitoksia jotka siirtelevät kallista ja hyödytöntä byrokratiaa toisilleen.

          Nämä organisaatiot ja instituutiot joihin lukeutuu suuri määrä julkisia virastoja ja laitoksia mukaan lukien THL, YLE ym muodostavat globalisti eliitin joka on sodassa meitä kansaa vastaan.

          Toisin sanoen julkinen hallinto johon kuuluu virkamieskunta ja poliittinen johto(hallitus ja Ano Turtiaista lukuunottamatta koko eduskunta) ovat kansaa vastaan. Koronatyrannia on kärjistänyt ja tehnyt tämän asetelman paljon selkeämmin nähtäväksi.

  • sotatila

    Vastaa

    Erityisesti Suomen tilanne on todella vaikea koska kaikki joudutaan rakentamaan nollasta. Läpimätä viranomaiskoneisto(poliisi, oikeuslaitos, kaikki). Läpimätä eduskunta, lainsäädäntöelin. Puolueet läpimätiä. Jne.

    Eivät pelkästään päättäjät ole syyllisiä tilanteeseen. Miksi esim suomalaiset lounasravintolat jotka tarjoavat perinteistä suomalaista kotiruokaa ovat kadonneet johtuu siitä että suomalaiset pistävät poskeensa kebabia. Ei kukaan tähän pakota. Elämä on täynnä valintoja. 

    Ei massoja pidä liehitellä liikaa. Jos lähtee sille tielle että on valmis tekemään kompromisseja jotka tehokkaasti vesittävät omat tavoitteet ja mitätöi kaiken sen minkä eteen on tehnyt uhrauksia mitä jää jäljelle. Ei mitään.

    Ei pidä alistua massojen tyrannialle. Koska suuret massat eivät itse edes tiedä mitä he haluavat. Heitä pitää ohjata haluttuun suuntaan.

    Ei pidä alistua psykopaattisten päättäjien mielivaltaan, mutta ei pidä alistua myöskään massojen tyrannialle.

    Toivottavasti me jotka haluamme muutosta ja
    olemme valmiita todelliseen vastarintatoimintaan löydämme toisemme. 

    Kuonokoppa ja kotiaresti, massat alistuvat tähän. Mutta kun heitä ohjataan näkemään että he petkuttavat itseään ja petollisia päättäjiä jotka ovat mielivallan himossa tehneet väärin rangaistaan ja kuritetaan silloin ainakin osa tästä massasta siirtyy meidän puolelle.

    Meidän on päästävä niskan päälle informaatiosodassa. 

    Ei ole olemassa pehmeiden keinojen tietä voittaa vihollista sotatilassa.

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Lue seuraavaksi