Ilmastotekoja, joista Elokapina ei halua puhua

Partisaani esittelee yleisön pyynnöstä konkreettisia ilmastotekoja.

Tiede & luonto

päivitetty

Maria Ohisalo.

Ilmastonmuutoksesta huolestuneet henkilöt ja järjestöt ovat vaatineet ilmastotekoja. Tähän mennessä toimenpiteiksi on ehdotettu, ja otettu käyttöön, lisää autoilijoiden kyykyttämistä, kotimaisen teollisuuden alasajoa ja pakollisia kasvisruokapäiviä.

Onko mitään muuta enää tehtävissä? Vai keskittyykö ilmastokeskustelu vieläkin lillukanvarsiin?

Sosiaalinen media ja internet

Jokaisen ilmastoahdistuneen tulisi välittömästi lopettaa sosiaalisen median käyttö. Kun Instagram ja muut vakoilusovellukset on saatu roskakoriin, voi seuraavaksi karsia pois Spotifyn ja Netflixin. Sen lisäksi, että somen käyttäjät antavat dataansa vastikkeetta amerikkalaisille firmoille, he kuormittavat mittavaa laiteketjua ja aiheuttavat siten poskettomia hiilipäästöjä.

Asiantuntijoiden mukaan internetin jatkuvasti kasvava energiamäärä ja hiilidioksidipäästöt ovat huolestuttavia. Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat jo kovemmat kuin lentoliikenteellä. Kasvua siivittää etenkin nettivideoiden ja suoratoistopalveluiden katselun hurja suosio. On arvioitu, että liki 58 prosenttia kaikesta netin dataliikenteestä on videoiden streamausta.

Kun videon klikkaa käyntiin kännykästä tai älylaitteesta, sen taustalla pyörii pitkä laiteketju: sähköä kuluttavat mm. palvelimet, tietoverkon eri osat, reitittimet, modeemi, toistolaite sekä näyttö. Päästöjen määrään vaikuttavat ainakin niissä käytetyn teknologian ja tiedonsiirron energiankulutus, näytön koko ja siirretyn datan määrä eli videon kohdalla resoluutio.

Suuri osa kulutuksesta ei näy katselijan sähkölaskussa, vaan sen käyttävät eri puolille maailmaa sijoitellut palvelimet ja jättimäiset konesalit, jotka tarvitsevat jatkuvaa jäähdyttämistä. Tästä syystä kuluttajan on myös vaikea arvioida katselusta syntyviä päästöjä.

Lisäksi lopputulokseen voi aiheuttaa suuria eroja se, missä videota pyörittävät palvelimet ja toistoketjun muut osaset sijaitsevat, eli kuinka puhdasta sähköä ne käyttävät. Esimerkiksi Intiassa sijaitseva palvelin käyttää paikallista sähköä, jonka päästömäärät ovat keskimäärin yli 4,5‑kertaiset verrattuna Suomeen. Palvelinten sijaintia ja sitä, kuinka monen palvelimen kautta video ruudulle kulkeutuu, ei katselija voi juurikaan valita.

Yhden kilowattitunnin tuottamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt:

Suomi: 158g CO2/kWh
Britannia 270g CO2/kWh
EU:n keskiarvo 282g CO2/kWh
Yhdysvallat 420g CO2/kWh
Maailman keskiarvo 475g CO2/kWh
Kiina 620g CO2/kWh
Intia 723g CO2/kWh

Lähteet: Motiva (Suomi 2018), IEA (Muut maat 2017)

Suomessa videoiden katselu on maailmanlaajuisestikin ihan omaa luokkaansa. Syy siihen ovat rajattomat mobiilidataliittymät.

Vuonna 2017 datan käyttö mobiililaajakaistaliittymää kohti oli Suomessa OECD-maiden suurinta, 15,45 gigatavua kuukaudessa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli 5,7 ja Saksassa 1,77.

Erityisesti nuoret käyttävät paljon dataa. He seuraavat tubettajia ja kuuntelevat musiikkia Spotifysta. Kommunikointi kavereiden kesken tapahtuu usein kuvaviestien ja videoiden välityksellä.

Tekniikan tohtori Kari Hiekkasen mukaan meillä on paljon ilmastotietoisia ja huolestuneita nuoria, jotka kysyvät yksityisautoilusta, kasvissyönnistä ja lentämisestä, mutta eivät koskaan omasta netin käytöstä.

Ongelma onkin tiedon puute. Moni on varmasti laskenut elämäntapojensa aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä erilaisilla laskureilla, mutta niissä ei ole mitään mainintaa videoiden katselun hiilijalanjäljestä.

Hiekkasen mukaan omaa kännykkää käyttäessään ei tule ajatelleeksi mitä siellä taustalla tapahtuu, kuinka paljon tarvitaan erilaista infrastruktuuria ja sähköä. Se on näkymätön ongelma. Ihmiset on totutettu käyttämään vapaata dataa. Se on halpaa, helppoa ja mukavaa ja se näkyy kaikkien muiden paitsi kuluttajan itsensä sähkölaskussa.

Lähdeaineistona on käytetty Ylen artikkelia Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”

Kehitysapu ja maahanmuutto

Kansallismielisiä mukaelmia Elokapinan propagandasta.

”Ei ainakaan missään nimessä saa köyhien maiden ihmisiä kuskata tänne. Tullessaan länsimaisten lihapatojen ääreen heidän kuormituksensa luonnolle kymmenkertaistuu.”

”Kun puhun kehitysavusta, tulee jälleen mieleeni vertaus Jeesus Nasaretilaiseen. Samalla lailla kun hän puhdisti temppelin rahanvaihtajista, samalla lailla Vihreä liike on puhdistettava kehitysapulaisista, sillä heidän mukanaan liike onnistuu luonnonvarain ehdyttäjänä ajamaan kaikkien muiden poliittisten puolueittenkin edelle.”

”Sitä vastoin ei useinkaan huomata, että teollisuusmaiden vaurasta väestöä ja sen kuormitusta kasvattavat kaikkein kiivaimmin köyhistä maista saapuneet siirtolaiset, joiden syntyvyys noudattaa heidän lähtökulttuuriensa tasoa tai sosiaalihuollon korkeamman tason ansiosta ylittääkin sen. Matti Kuusi koetti jo kauan sitten muistutella, että ei pidä tuijottaa saapuvien siirtolaisten lukumääriin rajoilla, vaan heidän lastenkamareissaan sen jälkeen.”

Luonnonsuojelun pioneeri Pentti Linkola varoitti jo varhain 1980-luvulla, että kehitysmaiden tulokkaat moninkertaistavat kulutuksensa saapuessaan Euroopan korkean elintason maihin. Varoituksia ei kuunneltu, ja lopputulos on kaikkien nähtävillä. Viimeisen päälle trendikäs ilmastoliike kumartaa ristiriitatilanteissa syvään maahanmuuton ja kehitysavun edessä, vaikka ei-valkoinen väestö on heidän itsensäkin mukaan kaikkein vähiten kiinnostunut ympäristön tilasta.

Luonnon pelastaminen vaatii järeitä toimenpiteitä pakolaisten ja maahanmuuttajien vyöryn estämiseksi!

Aktivismi Elintasopakolaisuus Elokapina Filosofia Hyvinvointi Kehitysapu Kehitysmaat Kotimaa Lentoliikenteen päästöt Maahanmuutto Pentti Linkola Poliittiset viholliset Politiikka Rotu Sosiaalinen media Talous Teknologia Tiede & luonto Ulkomaat Uutiset Väestönvaihto Valeoppositio Yhteiskunta Ympäristö

Keskustelu

13 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • Nationalisti

    Vastaa

    On todella kummallista, että Elokapina selittelee omia toimiaan ”luonnonsuojelulla” ja samaan aikaan kannattavat laajamittaista maahanmuuttoa.
    Suomen väestönkasvusta suurin osa tulee vieraskielisistä, esimerkiksi kun Afrikasta tulee tänne porukkaa, afrikkalaisten hiilijalanjälki kasvaa isosti.
    Esimerkiksi PK-seudulla on nähtävissä, kuinka joka puolelle nousee uusia kerrostaloja, niihin muuttavat asukkaat pääosin arvaattekin.
    Tällaista massarakentamista ei tarvitsisi, mikäli Suomen maahanmuuttopolitiikka ei olisi niin leväperäistä, luontokin kiittäisi todella paljon, kun sitä ei oltaisi jatkuvasti tuhoamassa uusien asuinrakennusten tieltä.
    Miksi Elokapina ei koskaan kykene vastaamaan mitään järkevää tähän selkeään ristiriitaan, joka heillä on?

    • rellinen

      Vastaa

      Elokapinoitten ja vihervasemmiston vihreys ei tosiaankaan ole mitään vihreyttä vaan vihreydellä naamioitua länsimaiden vastaista kommunistista terroria ja sotaa.

  • TT

    Vastaa

    Ehdotonta valtaa tavoittelevat kumouskommunistit käyttävät apunaan ongelmia, jotka luonteensa puolesta koskettavat kaikkia. Ilmasto- ja terveyskriisit ovat sellaisia, joiden helpottamiseksi pelotellut ihmismassat ovat valmiita hyväksymään koko yhteiskuntaa ja sen perustaa ravistavia ratkaisuja. Moni on jopa valmis luopumaan perusoikeuksistaan, jotta ei saa ”flunssaa”.

    Korkea elintaso länsimaissa on jarruttanut kommunistien valtapyrkimyksiä ja siksipä elintasoa on laskettava ilmaston tuhoutumiseen vetoamalla. Hiilipäästöjen tarkkailu voidaan viedä aina yksilötasolle asti ja näin toteuttaa kommunistien (tai korporaatiofasistien) haaveilema kansalaisten 100% kontrolli, johon banksterit haluavat yhdistää uuden digivaluuttansa.

    Terveyskriisi on myös totaalinen kriisi, jonka ratkaisu vaati totalitaristisia ratkaisuja. Kun nämä on ajettu kerran sisään poikkeustilanteen varjolla, ne jäävät pysyviksi kuten politiikassa usein tapahtuu. 

    Ilmasto- tai koronatotalitarismin oikeisiin faktoihin ja taustamotiiveihin perehtyvä havaitsee kuitenkin nopeasti, että molemmat ovat pitkälti keinotekoisia ja valemedian rummutuksela aiheutettuja näennäiskriisejä. Eräänlaista massapsykologista sodankäyntiä siis. Ilmasto on muutoksessa, mutta syynä ei ole ihmisen tai etenkään rivikansalaisen toiminta. Tautiaaltoja tulee ja menee, mutta ihmisten luontainen immuniteetti on paras ase niitä vastaan. Rokotteella tuhottu immuniteeti on puolestaan erittäin haitallista, ruokkii ja pitää yllä terveyskriisiä, mikä tietenkin sopii kumouskommunisteille.

  • Snif

    Vastaa

    Tein kattavan seurannan muutaman kaverin kanssa alle vuosi sitten, selvitettiin oikein totisesti mitä ovat elokapinalliset, ei varmaan tule yllätyksenä että 3000 elokapinaotoksesta mielisaudesta kärsi yli 90%.

  • EV

    Vastaa

    Oliko jollekin vielä epäselvää se, ettei eloapinat ole mitään ilmastoaktivisteja, vaan kansanvaihtoa kannattavia laiskoja, tekopyhiä ja itsekkäitä kulttuurimarxisteja? Vihreät luulevat sähköntuotannon ja sähköautoilun olevan saasteetonta…

  • JK

    Vastaa

    Luinko oikein? Onko Partisaani nettiä, SOMEa ja nettivideoita vastaan? Miten ajattelitte tavoittaa ketään ilman niitä?

    • Simo Koini

      Vastaa

      Suurin osa netin videoista on pornoa, sosiaalipornoa ja jenkkien roskaviihdettä. Noista se suurin hiilipäästö tulee, ei asiallisesta tiedonvälityksestä. Elokapinalliset runkkaavat perverssille nettipornolle ja syövät wolttikuskien tuomaa ruokaa tapahtumissaan, mutta sitten ulisevat kun tavissuomalainen käy autolla töissä.

  • Linkola-Jugend

    Vastaa

    Afriikan neekerilöille vois kehitysapuna lähettää kortonkia. Ilmasto kiittää!

  • How dare you!

    Vastaa

    Kiitos hyvästä ja informatiivisesta artikkelista, tällaisia on kiinnostavaa lukea. Tuskin koskaan saamme tietää, kuinka moni ilmastoasioista huolestunut lukee tämän jutun älypuhelimellaan, ja menee sen jälkeen seuraamaan sosiaalista mediaa. Eihän se haittaa jos kännykästä menee virta vähiin, koska sähköä saa töpselistä.

    • Klux

      Vastaa

      Samaa mieltä 😄

  • Eikka

    Vastaa

    Kävin selailemassa elokapinan sivuja ja etsin merkkejä saavutuksista, kahdelta alueelta ovat muutaman viikon hakkuita viivästyttäneet, siinä kaikki. Pakkasten tullen routa ajaa porsaat kotiin eli hakkuuvahdit hipsivät lämpöiseen kotiin mamman ja papan syliin kertoilemaan uroteoistaan. Jäseniä kertovat olevan maailmanlaajuisesti, mutta edes yhtä vaivaista hehtaaria metsää eivät ole onnistuneet hankkimaan ja rauhoittamaan. Saamatonta ja edesvastuutonta sakkia, ei voi muuta sanoa.

  • Simo Koini

    Vastaa

    Linkola-Jugend

    18.12.2021 klo 15:26
    Vastaa
    ”Afriikan neekerilöille vois kehitysapuna lähettää kortonkia. Ilmasto kiittää!”
    No tätä kai yritettiin 70-luvulla, ja kyllähän neekerit niitä kortsuja käytti, paitsi kustessaan ja nussiessaan.

  • Lähteiden luotettavuus

    Vastaa

    Usein saa lukea miten kommentoijat (varsinkin vastakkainasetelua haluavat) penäävät lähteitä ja viitteitä artikkleiden perusteluksi. Mutta miten se lähde tekisi artikkelista yhtään totuudenmukaisemman? Kuka takaa että se lähde on totuudenmukainen? Silti jokainen rentoutuu kun näkee artikkelin perässä lähdeluettelon. Tätäkin artikelia voi käyttää seuraavan artikkelin lähteenä mutta tekeekö se seuraavasta yhtään totuudenmukaisempaa? Itse asiassa se henkilö joka käyttää jotain lähdettä on velvollinen selvittämään käyttämänsä lähteen oikeellisuuden ja totuudenmukaisuude. Hänen vastuunsa omasta tutkimuksestaan/artikkelistaan laajenee käsittämään myös lähteet.

    Lähteitä yleensä haluavatkin ne henkilöt/tahot joiden omaa maailmankuvaa artikkeli horjuttaa. Ja jotka ovat liian laiskoja ottamaan asioista selvää tai pelkäävät että totuus onkin toinen kuin heidän oma käsityksensä/mielikuvansa asioista.

    Suomalainen yliopisto on suoltanut luokattomia graduja kohta 15–20 vuotta. Niissä ei ole mitään uutta sillä usein kapeakatseisesti tarkastellaan jotain pientä pistettä uudelta näkökannalta liian läheltä. Ja siten saadaan uusi, erilainen, lopputulos. Miten siis uusi kapeakatseinen tulos joka eroaa edellisestä voisi olla oikea? Tai miten silloin aiempi tutkimus voisi olla oikea vaikka sitä käytetään tutkimuksen lähteenä? Tutkimustiedettähän Suomen yliopistoissa ei ole tehty …piiiiitkään aikaan. Teknillisissä korkeakouluissa sitä tehtiin vielä 20 vuotta sitten. Mutta sielläkin on luovuttiin tieteen tekemisestä. Yliopistomaailma onkin kaukana perusajatuksestaan ja on siksi syvässä alennustilassa.

    Jos kuitenkin tarkastellaan hetki tuota energiankulutusta… Tällä hetkellä eri ”tutkimukset” ilmoittavat internetin kuluttavan 86–307TW, melkoinen haitari. Eli siis noin 115 – 409 Olkiluodon/Loviisan ydinvoimalan verran. Vertailukohteena voidaan ottaa esim. Ranskasta jossa on 52 toimivaa ydinvoimalaa (yksi suljettiin juuri Belgian rajalla).

    Ja jos sitten tarkastellaan lähemmin näitä internetin kulutuslukemia niin havaitaan että toiset eivät ota huomioon energiaa joka kuluu konesaleja jäähdytettäessä, toiset eivät ota huomioon aktiivilaitteita tai sitä energiaa joka voidaan siitää kaukolämpöhin. Toiset eivät ota huomioon auringolla- tai tuulella tuotettua energiaa, jne. Vaikka energia tuotettaisiin tuulella tai aurinkopaneeleilla, se on silti energiaa. Ja niiden valmistamiseen, siirtelyyn ja asentamiseen on tarvittu energiaa siinä missä niden valmistus on saastuttanut ja särkenyt luonnon monimuotoisuutta. Ei ole olemassa ”vihreää energiaa”. Voidaankin havaita että jo pintapuolinenkin tarkastelu laventaa kapean käsityksemme pienen pisteen, energiankulutuksen, hyvin laajakäsitteiseksi. Puhumattakaan siitä onko ko. pisteen kaikki energiakulutus otettu huomioon ja/tai kirjattu kulutetuksi energiaksi.

    Miten määritellään asentajien/ohjelmoijen käyttämä energia? Heidän ajoneuvojensa ja koko elämänsä aikana kuluttama energia? Hehän olisivat voineet elämänsä aikana tehdä jotain hyödyllisempääkin.

    Ja SOME… sen voisi sammuttaa heti. Sen jälkeen ehkä jälleen ihmiset oppisivat ajattelemaan uudestaan. Ja keskustelemaan keskenään sekä luomaan ihmissuhteita. Ilman sähköposteja yhteiskunnat toimivat ‑80 luvulla. Eikä mitään ratkaisevaa ole muuttunut noista vuosista.

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi