Kaarnan kynästä: Tonnin seteli

Kaarnan kynästä ‑kolumni palaa kesälomilta! Juha Kaarna Kettunen kirjoittaa tämän kuun kolumnissaan Partisaaniin siitä, kuinka rahatalouden globalisaatio heijastaa omalta osaltaan itsenäisen suomalaisen kulttuurin rappeutumista.

Kiitos Suomen markka 1860–2002. Olit valtakuntamme tärkeimpiä kulmakiviä. Olit kaiken kansan käsissä ja puheissa päivittäin. Olit kansallisvaltion peruspilari kielen ja kulttuurin ohella. Olit kansallistunnon nostaja, itsenäisyyden korostaja, ylpeyden aihe ja kansallissymboliemme näkyvin paikka. ”Kiitos ja hyvästi” kuten on tapana sanoa. Vai olisiko sittenkin, ”Kiitos ja näkemiin”?

Raha-asiat ovat jokaisen mielessä ja myös suussa lähes päivittäin. Ennen myös konkreettisesti ihmisten käsissä. Oli aikakausi, jolloin koko alle viisimiljoonainen Suomen kansa ropelteli kansakuntamme tärkeimpiä symboleja laidasta laitaan täynnä olevia rahoja, ja korttimaksut ja muut nyky-arkiset digisiirtelyt siintyivät tieteiselokuvan aprikointien lailla tulevaisuuden horisontissa.

Setelit ja kolikot oli siis koristettu kansakuntamme tärkeimmillä symboleilla ja myös aiheilla jotka kuvastivat maamme kulttuuriperimää ja ylpeyden ja onnellisuuden lähteitä. Näitä symboleja – suomalaisuuden ilmenemiä – pidettiin lähes yksiselitteisen hyvänä asiana ja itsestäänselvyytenä. Ne kaivautuivat päivittäisen käytön johdolla kansamme alitajuntaan ja tekivät siellä siellä työtään korostaen juuriamme ja muistuttaen ylvään maamme jylhyydestä ja omintakeisuudesta. Ja juuri se on yksi syistä, miksi globaalia valtaa hamuavat ja kansallisvaltioita vastustavat ja halveksuvat tahot halusivat hankkiutua Suomen omasta markasta eroon.

Aikakausi vaihtui. Siirryttiin omasta Markasta euroon. Jossain vaiheessa seteli ei tarkoittanutkaan enää konkreettista määrää arvometalleja, vaan arvo sidottiin labyrinttimaiseen multikansallisten pankkien sopimushimmeliin, johon ei riitä tässä tekstissä aikaa perehtyä. Ainoastaan vilkaista ja todeta että näin se nyt joidenkin tahojen toimesta päätettiin. Ei hyvä, mutta ei nyt mennä siihen. Nyt haikaillaan siirtymää eurosta digi-euroon ja sen tyrkyttäminen ja ujuttaminen keskusteluihin uudeksi normiksi on jo aloitettu. Ei liene liikaa yleistettyä väittää, että ihminen haluaa elää elämän, josta voi olla ylpeä. Kuka haluaisi elää häpeässä? Tapoja ja syitä olla ylpeä itsestään ja elämästään on lukuisia, totta kai. Jos kulttuuristamme ei voi olla ylpeä, siihen ei haluta liittää omaa elämää. Jos aiheet, jotka aiheuttivat ennen ylpeyttä, saadaan käännetyksi asioiksi jotka aiheuttavat häpeää, niitä tullaan hyljeksimään.

Eli, jos suomalaisuuden symboleja pidetään yhdentekevinä, tai jopa marxistien tavoin häpeällisinä ja vaarallisina, sillä on suora vaikutus suuren kansanjoukon kansallistuntoon ja koko kulttuurimme ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Tästä syystä kansallisten ylpeyksien aihe on niin vasemmalla olevien poliitikkojen kuin vasemmalla olevan mediankin taukoamattoman mattopommituksen kohteena.

Kansallisista ylpeyden aiheista halutaan hävittää ”kansa” ja ”kansallisuus”. Niitä vähätellään, sivuutetaan, laimennetaan, väännellään ja käännellään siinä toivossa, että ne katoaisivat.

- – -

Yhteiskuntakriittiselle käteisen käyttö on elinehto ja käteisen käytön puolustaminen itsepuolustusta. Kuten olen aiemmassa tekstissä asiaa sivunnut; mikäli valtiolla tai suurkorporaatiolla on mahdollisuus ottaa sinulta pois yhteiskunnan ainoa laillinen maksuväline, on se itsessään hiljaisen kuolemantuomion tai maanpaon kaltainen rangaistus. Mikäli aiot elää valtion rajojen sisällä ilman laillisia maksuvälineitä, olet laittomien keinojen ja mahdollisen lähipiirisi hyväsydämisyyden varassa. Et itsenäinen kansalainen. Ilman mahdollisuutta maksaa tai solmia sopimuksia rahan käytöstä kansalainen alistetaan kotieläimen tasolle. Saat ruokaa, jos sitä annetaan tai saat sitä jostain kähvellettyä. Teet töitä joko pimeänä lain kouraa peläten ja epävarmaa aineellista korvausta vastaan, tai et ollenkaan. Jos käteistä on olemassa, voi sitä käyttää kuka vain paaria-asemasta huolimatta.

Mitä mahdollisuutta yhteiskriittisellä on purra ruokkivaa kättä, mikäli valtio voi laittaa rahasi tiukasti nyrkkiinsä pois ulottuvistasi jonkin vihapuhelain, terrorismilain, tai muun vastaavan – aina ja ikuisesti turvallisuuteen nojaavan – mielivaltaisen lain perusteella. Olimme kovin kärkkäänä haukkumassa hetkessä esiin nostettuja ja käytäntöön pantuja USA:n vakoilulakeja ⁹⁄₁₁ ‑tapauksen jälkeen? Mutta tällä kertaa kyse onkin Suomen turvallisuudesta, joten asia on täysin päinvastoin? Viranomaisille lisää valtaa vaan, hehän sitä niin moitteettomasti ja oikeamielisesti käyttävät?

Digitaalista euroa siis tungetaan jo Euro-kansalaisen tajuntaan. Alussa se toimisi kätevästi nettiostoissa ja sitä ei voisi muuttaa käteiseksi rahaksi. Nyt olisi kamala kiire hypätä tähän digivaluuttaideaan mukaan, koska ”Muuten muut maat ehtii dominoimaan tätä asiaa – muutamat Karibian maat ovat jo EU:ta edellä!” kuten DW News minulle kertoi 29.6. Kansalaisetkin kuulemma suorastaan haluaa, koska ”miksipä ei”. Nii-in, eipä löydy eurotus-uutisista kritiikkiä tai poikittaista sanaakaan tälle idealle. Tässä uutisen irvikuvassa he listasivat ainoastaan digi-euron etuja: voi käyttää ilman kuluja, voisi käyttää ilman internettiä, siis siten turvallista. Tuleeko joku muukin maksutapa mieleen joka täyttää nämä piirteet? Mites nämä setelit esimerkiksi?

Digi-euro oli propagandauutisen mukaan mm. parempi ja vähemmän seurattavissa kuin Visa tai MasterCard. Hah! Koko irvokasta esitelmää hallitsi se, että EU-byrokraattien puhuvana päänä toimiva esitteli naama kestoivallisella pokerilla digieuron ja korttimaksujen välisiä eroja. Käteinen raha ominaisuuksineen sivuutettiin täysin! Ja tätä kun ollaan EU-tasolla kohta painostamassa tänne koti-Suomeenkin, tässäkin asiassa Euvostoliiton mädän ytimen armoilla. Samat Euroopan rahaeliitin leuattomat paskasäkit, joita ei ole kukaan liittovaltion kansalaisista pestiinsä halunnut saati äänestänyt, sanelevat elintärkeiden raha-asioiden toimintaehtoja ja toimintatapoja rakkaan kotimaamme jokaiselle kansalaiselle toteltavaksi ja nöyristeltäväksi.

Laitetaankos vielä kaupan päälle digi-euron kytkeminen Kiinan tyyliin Social Credit Scoreen ja yhteistyö mahdollisimman monen valtion kanssa? Ehkä! Mutta hei, tämähän on vain foliohattujen höpinöitä! Salaliittoteoria muiden äärioikeiston salaliittoteorioiden joukossa! Mikä voisi mennä pieleen, varsinkaan ”jos sinulla ei ole mitään salattavaa”, kuten turvallisuutta keppihevosenaan käyttävät systeemin kireämmälle laittamisen puolustajat tapaavat hokea. Pieleen menevistä digirahan siirtelyistä voi kertoa useampi kansallismielinen, joka käyttää vallalla olevia sivustoja, joihin liittyy rahaliikenne. Paypal, Discogs, Patreon, YouTube, Instagram… kaikkia näitä sivustoja ja niiden kansallismielisiä tai vain yhteiskuntakriittisiä käyttäjiä käsitellään kuin marxistit toivoisivat kansallismielisiä ja yhteiskuntakriittisiä käsiteltävän kaikkialla: mielivaltaisesti ja julmasti epäselviin sääntöihin ja moraaliseen ylemmyydentuntoon nojaten.

Kyseisten sivustojen käyttäjäehdot ovat kuin ehdoteltujen maalituslakien ja vihapuhelakien luonnoksia; erittäin moniselitteisiä ja mielivaltaisesti käytettävissä. Ja myös lähes mahdottomia ennakoida, tai kiertää, mikäli aiot olla julkisesti mistään mitään valtavirrasta poikkeavaa mieltä. Vallanhimoiset globalistit vetoavat jatkuvasti EU-kansalaisten turvallisuudentunteeseen mutta antavat myös laupeudessaan auliisti mahdollisuuden olla ”hyvän puolella” ja ”vihaa vastaan”. Nämä ideat lävistävät tietysti myös vaihdon välineen ja vallan käytön välineen, eli rahan.

Kanadan lockdown-vastainen rekkaralli laittoi useamman mielenosoittajien pankkitilit jäihin. Siinäpä sananvapautta ja kokoontumisvapautta kerrakseen. Myös me täällä pohjolassa – mutta vain eri kohdassa planeettaa – olemme samankaltainen länsimainen sosialistinen vähädemokraattinen yhteiskunta kuin Kanadakin. Joka uskoo, ettei tilien jäädyttämistä voisi tapahtua rakkaassa Suomessamme, luottaa virkamieskoneistoomme aivan liikaa.

Nigel Farrange, brittien kärkipersu ja Brexitin päävelho, sai kotva sitten myös ilmoituksen pankista, jossa hän oli ollut asiakkaana vuodesta 1980 lähtien. Pankki oli hoitanut siihen asti kaikki miehen henkilökohtaiset tilit ja yritystilit. Viestin sisältö oli vain että ”We are closing your accounts”. Syytä ei kerrottu puhelimessa kysyttäessä, vaan sen sanottiin tulevan kirjeessä myöhemmin. Kirje saapui, mutta syytä sulkemiselle ei edelleenkään kerrottu, ainoastaan päivämäärä, johon mennessä pitäisi siirtyä toisen pankin palvelukseen. Farrange kyseli 7 pankkia läpi eikä hänelle palvelua tarjottu. Siis maan kärkipoliitikko ei saanut avattua pankkitiliä kotimaassaan.

Hän itse arveli, että Trump kytkökset ilmeisesti vialla palveluinnokkuuden puutteeseen. Hän oli myös tehnyt syntiä uutta länsimaista uskontoa kohtaan ja uudelleentwiitannut Ricky Gervaisin vitsin, jossa koomikko puhuu vanhanaikaisista naisista ja näistä uudenaikaisista naisista, joilla on parta ja kulli. Arvelen, että Brexitin pääsäveltäjänä toimiminen painoi myös paljon. Pankki jäi kiinni valehtelusta, kun syitä tilien sulkemiseen penättiin julkisemmin. Tiliasiat Farrange sai ilmeisesti toimimaan nyt myöhemmin, mutta episodi on kelle tahansa sosialistista yhteiskuntaamme kriittisesti tarkastelevalle haudankylmä esimerkki mielivaltaisesta poliittisesta rankaisemisesta, mikä näyttää olevan kasvussa ja löytää uusia keinoja päivittäin.

On aivan kuin rahaliikennettä ohjaavat tahot tekisivät jonkinlaista laskutoimitusta, jossa on tekijöinä väärän mielipiteen vakavuus ja yhteiskunnallinen valta-asema. Mikäli olet täysin anonyymi väärine mielipiteinesi, saat olla rauhassa ellet riko räikeästi lakia. Mikäli statuksesi ja siten sanasi paino alkaa jostain syystä nousta, ei sinun tarvitse enää tehdä lakia vastaan ollaksesi hylkiön, ei-toivotun tai paheksutun asemassa. Ja kuten esimerkeillä kerroin (ja lukuisia muita, joita jätin kertomatta), tämä pätee aivan valtion kärkipoliitikkoihin asti, ulkomailla ja Suomessa.

- – -

Useat nyky-yhteiskunnan pinnallisuudesta ja kerskakulutuksesta turhautuneet ovat vetäisseet asenteensa raha-asioita kohtaan 180 astetta päinvastaiseen suuntaan. Syynä esimerkiksi kansallismielisillä on usein tämä vedätyksen ja kiristyksen mahdollisuus mistä puhe on. Pysytäänpä sitten rahasta erossa mahdollisimman paljon, niin eipähän ole millä kiristää tai vedättää. Systeemistä riippuvuuden vähentäminen onkin ehdottoman tärkeä puolustautumiskeino punakoneen mielivaltaa vastaan. Monet halveksuvat rahaa, sen hankkimista, siitä puhumista, sen käyttöä ja etenkin sitä, että sillä saisi olla mitään merkitystä. Totuus on niin yhteisöllisellä kuin yksilölliselläkin tasolla, että tällä vaihdon välineellä lähes kaikki aineelliset asiat saadaan kasattua, käyntiin ja toimimaan.

Yksilöllisellä tasolla raha on myös erittäin käyttökelpoinen kilpi pieniä ja isompiakin elämän kolhuja vastaan, oli kyseessä rikkoutunut jääkaappi tai yllättäen tulleet potkut.

Toki kulutustottumuksiaan on syytä pitää silmällä, koska rahan käyttö on myös vallan käyttöä. K- ja S- mafian tiukassa niskalenkissä rimpuillessa kansallismielinen voi kuitenkin mahdollisesti pienellä tasapainonsiirrolla pelastaa pienyrittäjän tai jonkin muun tahon, joka hoitaa tonttiaan kunniakkaammin ja monesti myös paremmin kuin mainitut mädät konsernit. Kauppahallin kalakauppiaan huonon päivän kate saattaa olla juuri siinä ostoksessa minkä siirsit 2€ säästön takia lähimarkettiin. Torimummojen ja kauppahallien antimet olisi syytä nostaa erikoistapauksesta arjen normaaliksi käytännöksi.

Jos keski-ikä on tuonut asuntolainan ja nitisevien nivelien lisäksi myös kohtuullisesti palkatun työpaikan, olisi hyvä tarkastella mahdollisuuksiaan pitää osa käytössä olevasta rahasta poissa suurkonsernien hyppysistä ja lähempänä omaa kansaa ja omaa heimoa. Torimyynnistähän ei mene veroakaan, ainakaan vielä. Nuoremmilla on vähemmän käytettävissä olevaa rahaa kuin iäkkäämmillä. Silti asennemuutos kuluttamista kohtaan olisi hyvä aloittaa ainakin ajatustasolla, mahdollisen iäkkäämmän henkilön esimerkillä.

- – -

Käydäänpä tähän väliin läpi vähän muutamia menneitä seteleitä ja kolikoita ja niiden herättämiä mielikuvia.

10mk, Paavo Nurmi ja Stadion: Juoksulegenda korostaa kansan ihannetta terveestä ja sitkeästä kansasta, ja sisun ja hammasten kiristelyn kautta tehdyistä uhrauksista, joilla piskuinen Suomi on nostettu maailmankartalle. Kun sodat I ja II oli sodittu, oli tärkeää että kansa pystyi liittämään torjuntavoittoihinsa ja voittoihinsa myös muita piirteitä kuin sodan, jolla on aina negatiivinen ja brutaali alavire. Paavo Nurmen ja Stadionin kuvalla voidaan antaa ymmärtää kansamme sitkeys ja määrätietoisuus mikä sodissa tuli esille mainitsematta sotaa. Mekanismi lähenee samaa, kuin nykyiset pehmosäännöillä soditut heimosodat joukkueurheilun muodossa. Osoitetaan ”meidän” pystyvyyttä ylpeinä omasta porukasta.

20mk, Väinö Linna ja Tammerkosken jylhää tehdasmaisemaa: Tuntematon Sotilas on yksi kansamme Kirjoista. Jotkut ovat parjanneet sen stereotypioihin nojaavaa kerrontaa ymmärtämättä, sitä, että juuri yksinkertaistettu aukikirjoitus heimojemme luonteenpiirteistä oli kulta-ajan jälkeisen kansallistunnon notkahduksen jälkeen erittäin paikallaan, siinä sotien jälkeen. Kirja oli myös koko kansan tapa käsitellä sotatraumaa. Se on kirjoitettu niin kansanomaisesti, että jokainen heimo pääsi tunnistamaan piirteitä ja sen malttoi lukea vähän kehnommallakin luku- tai sisälukutaidolla varustettu. Kyky maksaa kohtuuttomaksi aikanaan ja myös myöhemmin todetut sotakorvaukset nousi kansan sisun ja sitkeyden ohella myös määrätietoisesta teollisuuden kehittämisestä. Tämän teollisen vallankumouksen ansiosta Suomi hahmottui usean maan mielessä monenlaisen laadukkaan vientitavaran tuottajana ja raaka-aineiden jalostajana. Tämä auttoi maatamme kohti vaurautta ja hyvää mainetta.

50mk, Alvar Aalto + Finlandia-talo: Suomalainen design on maailmankuulua arkkitehdeistä lasinpuhaltajiin ja kuvanveistäjiin. Tyylikästä, omaehtoista, rohkeaa, luonnosta ammentavaa, mutta myös nykyajasta tietoista tekemistä. Alvar Aalto lie suomalaisista muodon käyttäjistä tunnetuimpia. Finlandia-talon valkoinen marmori myös korostaa Suomen puhtautta, hankia. Olisiko talossa itsessään myös viittaus kansallistunteen nousun kulta-aikana muodissa olleeseen Kreikan ja Rooman runoperinteeseen marmorin käytön muodossa? Tai mainittujen kulttuurien demokratiaperinteeseen, filosofiseen ymmärrykseen ja muuhun ylevyyteen ja hienouteen?

100mk, Sibelius + joutsenet: Sibelius on kuuluisin, soitetuin ja kyynelehdityin suomalainen muusikko. Finlandia-hymni nostaa aina soidessaan kansan suuren sydämen kohti sinitaivasta. Suomen kansallislintu on puhtaanvalkoinen ja ylevä joutsen. Joutsenen lähtö merkitsee talven tuloa ja sen odotettu saapuminen kertoo lämmön olevan taas lähellä. Tämä pari on itseoikeutetusti edustettuna tällä symbolisesti tärkeällä luvulla ”sata”. Se on täyteyden merkki, kokonaislukujen kaunis ympyrä.

500mk, Lönnrot + mäntyjä ja lahukka Punkaharjulta: Kansalliseepoksemme koostaja ja puhdasvetisen hiekkaharjun juhlavia mäntyjä. 1000mk, Chydenius + Suomenlinnan Kustaanmiekka: Anders Chydenius oli pappisasemastaan huolimatta monesta alasta palavasti kiinnostunut filosofi ja rohkea tiedemies. Massiivisen Suomenlinnan jylhä ja kaunis portti on kuin portti koko valtakuntaamme, etelästä saavuttaessa.

100mk, 1939, tekijänä Eliel Saarinen: Salskeita suomalaisia, höyrylaivan silhuetti. 5mk, 10mk, 20mk seteli 1939 Suomi, jylhiä puita. 1958 1mk kolikossa, sittemmin pennissä runonlaulajan kädet ja hannunvaakuna. Myöhemmin markan kolikossa tyyliteltyä tekstuurimaista havukuviota ja Suomen leijona. Leijona herättää muitakin tunteita kuin pelkkää ihastusta, mutta palataan siihen toisaalla.

Kaikki nämä setelit ja kolikot olivat täynnä symboliikkaa mikä auttoi nostamaan tämän kansan ensin omaksi itsenäiseksi maaksi ja sen jälkeen menestyneeksi ja vauraaksi maaksi. Ne määrittelivät kansan mielissä mitä on ”Suomi” ja mitä on ”Suomen kansa”. On aivan ilmiselvää, että tämä on täysin päinvastaista, kuin mitä globaalia kommunismia ja yhdestä EU:n, länsimaiden ja maailman hallituksesta haaveilevat haluavat.

Jotkut symboleista ovat yhtä muinaisia kuin ikivanhat juuremme, mutta myös uuden ajan aamunkoiton jylhää kuvastoa heitettiin joukkoon mukaan. Mainittakoon yllä olevien ohella vaikkapa 5mk kolikon jäänmurtaja. Jäänmurtaja on väkevä symboli niin konkreettisesti pohjoisen pallonpuoliskon ilmanalassa pärjäämiselle ja sille, että suomalaiset ovat siinä erinomaisia. Se on ympäristöstä tiedostamisen, teknisen osaamisen ja suuren tuotantovälineistön aikaansaama kone, kulkuväline joka auttaa pääsemään paikkaan, mihin itse luontoäiti on siihen asti evännyt pääsyn kylmällä puhalluksellaan. Ainoastaan kylmyyden kokijat ja ymmärtäjät pohjoisessa ilmanalassa voivat tietää mitä tämä tarkoittaa.

- – -

”Jos markka olisi olemassa – Suomessa kinattaisiin taas seteleistä” kirjoitti YLE:n ”saksalaissyntyinen” Marcus Ziemann vuonna 2015. En tiedä onko kyseessä oleva ”saksalaissyntyinen” eräänlainen ”ranskalaismiehen” tai ”nuorukaisen” versio, eli temppuilua kielellä, jotta oikea etnisyys voitaisiin jättää sanomatta? Noh, varma en ole, joten öyhötykset sikseen. Mutta tulee näihin silti kiinnitettyä huomiota johtuen median Matrix-tyylisestä totuuden väistelystä, kun etnisyyksistä puhutaan. Taikasanoista millä muutetaan totuutta, tulikin kirjoitettua jo aiemmin tarkemmin. Asiaan siis: Tämä Ziemannin lause kiinnitti huomiota aseenteellisuudellaan. Eli siis on hyvä idea, että rauhanomaisesti vältetään valtion sisäistä kiistelyä antautumalla globalistien valuutalle ja heivataan sen myötä verta, hikeä ja kyyneliä vuodattamalla saavutettu yksi kansallisvaltion tärkeimmistä kulmakivistä, eli oma raha?

Tämä on tietenkin tätä samaa iänikuista turvallisuudentunteeseen vetoamista. Turva. Suojelu. Rauhanomaisuus. Se on se kortti mikä vedetään esille aina, kun on tarkoitus pistää byrokratian koneistoa kovemmille kierroksille. Itsenäisyys ja oma raha, ne valtavat saavutukset minkä takia täällä ollaan taisteltu kivääreillä ja kalvoilla, kynillä ja kylteillä, ja kaikilla mahdollisilla keinoilla – jopa ajatus niistä kannattaisi hylätä, että vältetään… kinastelua? Ymmärtääköhän tämä saksalaissyntyinen itsekään ehdotuksensa naurettavaa epäsuhtaa?

Ja mistä lähtien mainittu ”kinastelu” on haluttu jättää pois yhteiskunnallisesta keskustelusta? No tietenkin siitä lähtien, kun punakoneistossa on huomattu, että yhteiskunnallinen keskustelu oikeasti muuttaa yhteiskuntaa ja mikäli haluamme yksiäänisen yhden poliittisen mielipiteen diktatuurin, sitä ei suomalaisten yhteiskunnallisen kinastelun salliminen edistä. Kinastelu pois! Vihapuhe pois! Maalitus pois! Tästä syystä vaikkapa yllä mainittu toteamus 50mk setelin Finlandia-talo viittauksista Kreikan ja Rooman kultakausiin ja sitä kautta vaikkapa siihen toimivaan demokratiaan mikä siellä oli vallalla, on globalistille myrkkyä. Tokihan tämän päivän toimimaton demokratia on vain tämän alkuperäisen lähes varteenotettavan idean irvikuva, mutta sekin on marxistille liikaa.

- – -

Muinaisten ja modernien kansallisten symbolien käyttö markka-aikana siis edisti kansallistunnetta ja ymmärrystä omasta kulttuurista. Tätä ei välttämättä tajuttu kansan syvien rivien arkisessa rahankäytössä, mutta alitajuntaan markkojen ja pennien käyttö oli täyttä symbolien sarjatulitykitystä. Metsät puineen ja eläimineen, suurmiehet aatteineen ja tekoineen useiden väkevien abstraktien tai vahvasti abstrahoitujen symbolien ohella piti omalta osaltaan Suomea suomalaisempana.

Mutta kyllä symboliikan vaikutuksesta alitajuntaan tietävät myös ylikansallisten korporaatioiden päättäjät. Muovirahaa glorifioidaan nimillä ja mielikuvilla. On Visa, eli viisumi, joka käy kaikkialla. Koko maailman kattava viisumi!

Aina kelpaat, kun kosmopoliittisin elkein kassalla tai tiskillä tätä globaalin pankkijärjestelmän maailmanmatkaajan viisumia heiluttelet. MasterCard ei jää mielikuvien vahvuudessa yhtään vähemmälle. Kaksi yhdistyvää ympyrää, Kuu ja Maa, äärettömyyden symboli kyljellään olevassa kahdeksikon muodossa. Herrakansan kortti – mestarien kortti. Kortin herra on herra ja kuka palvelija? Kortin vallan hyväksyjä, se joka ottaa maksun vastaan. Rahaylimyksen korttia vilauttamalla tietävät köyhien maiden palvelusväkikin paikkansa! Sama pätee kaupan kanssaan kotimaassa.

- – -

Tämä kirjoittamani teksti on täynnä viitteitä, vihjailuja ja suoraa puhetta symbolien voimasta pinta- ja erityisesti alitajuntaan ja vaikutuksesta yksilön kautta yhteiskunnalliselle tasolle. Ymmärrän, että joillekin se saattaa näyttäytyä horinana, hörhöilynä tai haihatteluna. Itse olen järkähtämättömästi sitä mieltä, että symboleilla ja symboliikalla on erittäin väkevät vaikutuksensa ympäristöönsä ja kokijoihinsa ja että vaikutukset vaihtelevat voimaltaan mutta ne silti ovat aina vaikutukseltaan enemmän kuin nolla.

Jos luulet olevasi täysin kaikesta taikauskosta, eli tässä tapauksessa symbolien latauksiin uskomisesta, täysin vapaa järkihenkilö ja tuiki tavallinen tallaaja muutenkin, voinet tehdä pienen testin: Tulosta kasvokuva tai ota käteesi fyysinen valokuva sinulle erityisen tärkeästä ja läheisestä ihmisestä, vaikkapa perheenjäsenestä tai puolisosta. Sitten ota voimakasjälkinen kynä ja piirrä tälle henkilölle risti otsaan tai vahva ruksi kasvojen päälle. Nouseeko mitään tunnetta, mahdollisesti siitä, että nyt tuli tehtyä jotain vähän huonosti? Miksi? Sehän on vain kuva ja risti ja ruksi on vain kaksi viivaa 90 asteen kulmassa – mitäs väliä sillä on mitä siihen kuvaan piirtelee?

Tämän jälkeen revi kuva pieniksi palasiksi puolittaen ensiksi kasvot ja rutista palat mytyksi. Jos tämä ei hetkauta sinua milliäkään, ei aiheuta tunnetilan muutosta tai yhtään mitään muutakaan ajatusta, saatat todellakin olla symbolien ulottumattomissa, ainakin olemuksesi jollain tasolla. Jos edes mielikuva tällaisesta tempusta herättää epämiellyttävän ja selkeän tunteen väärin tekemisestä voin ylpeänä pakanana ilmoittaa: olet myös ainakin jonkin verran taikauskoinen ja tiedostat symbolien ja kuvien voimaa, kuten minäkin. Väitän että suurin osa kansastamme kuuluu tähän porukkaan. Tarvitsemme kansallista symboliikkaa vilisevän rahamme takaisin.

-K.

Lue myös kirjoittajan aiemmat tekstit Partisaanista:

Kaarnan kynästä: Saunaan, saunaan suomalaiset

Kaarnan kynästä: Kansat kahlitsevat taikasanat

Kaarnan kynästä: Pohjolan pidot

Kaarnan kynästä: Himmeneekö Runo-Suomen kimallus?

Kaarnan kynästä: Mestari Linkolan erehdykset (2 kappaletta)

Sananen kansallismielisyydestä ja kristinuskosta

Toinen sananen kansallismielisyydestä ja kristinuskosta

Haastattelussa Ukraina-tukilevyn julkaissut Juha Kaarna Kettunen

Kaarnan kynästä: Muutamia työkaluja aavikkouskonnosta irtautumiseen