Asiantuntija: Elvytysrahastolla Suomi luovuttaa talouspoliittisen itsenäisyyden EU:lle kokonaan

Peter Nyberg varoittaa, että EU:sta on tulossa fiskaaliunioni, mikäli pelastusrahastoa ei torpata.

Talous

Valtionvarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen ylijohtaja, Peter Nyberg kirjoittaa erittäin kriittiseen sävyyn EU:n ”pelastusrahastosta”, jolla unioni väittää torjuvansa koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia tuhoja. Nybergin mukaan rahastoa on markkinoitu harhaanjohtavasti, sillä sen todellinen tarkoitus on liittovaltion syventäminen.

Nyberg varoittaa, että EU:sta on tulossa fiskaaliunioni, mikäli pelastusrahastoa ei torpata. Käytännössä unioni siis verottaisi jäsenvaltioiden asukkaita ja yrityksiä sekä päättäisi Neuvostoliiton tavoin jäsenten talouspolitiikasta.

Artikkelissaan Nyberg muistuttaa, että pelastusrahasto on myös luonut EU:lle puitteet ottaa velkaa jäsenvaltioiden nimissä. Suomikin on Sanna Marinin johdolla sitoutunut ottamaan yhteistä EU-velkaa nettomaksajan roolissa. Suomi siis velkaantuu, minkä jälkeen EU ohjaa lainarahat esimerkiksi eteläeurooppalaisille pankkiireille korkojen jäädessä suomalaisten huoleksi.

Julkinen velka ja verotaakka paisuvat

Pelastusrahasto merkitsee myös sitä, että EU kykenee kasvattamaan merkittävästi menojaan, koska se voi pakottaa jäsenvaltiot velkaantumaan unionin nimissä. Näin jo ennestään tähtitieteellinen julkisen velan summa tulee paisumaan entisestään. Suomalaisten kannalta tilanne on katastrofi myös siksi, että kansalaisten ja yritysten kulut tulevat nousemaan, kun EU alkaa verottaa näitä suoraan.

”Vastustuksen vähentämiseksi huomautetaan usein, Suomessakin, että kyse olisi nyt tilapäisestä ratkaisusta. Tämä on muodollisesti totta mutta käytännössä todennäköisesti ei. Useat ulkomaiset vaikuttajat EU:ssa ja sen jäsenmaissa ovat jo tervehtineet nyt hyväksyttyä ehdotusta pysyvän fiskaaliunionin alkuna. Edessä on varmuudella uusia kriisejä, joihin voi pyrkiä sovittamaan yhä uusia tilapäisiä EU-tason pelastusmenoja velkarahoituksella”, Nyberg varoittaa.

Toisin sanoen eliitti valehtelee kansalle, että kyse on väliaikaisesta ratkaisusta, vaikka tosiasiassa kyse on pysyvästä muutoksesta, jota on valmisteltu jo pitkään kulissien takana. Eurooppalainen ”demokratia” perustuu siihen, että kansalaiset huijataan tai pakotetaan hyväksymään lakimuutokset, jotka rikkaat lobbaajat ovat kirjoittaneet poliitikkojen puolesta.

Lähde: Pelastusrahasto

Euroopan unioniHallitusItsenäisyysKoronavirusKotimaaLiittovaltioNeuvostoliittoPeter NybergPolitiikkaSanna MarinTalousValtionvelkaVelkaVelkaelvytysVeronmaksajatVerotusYhteiskunta

Keskustelu

4 kommenttia

  • Riikka Söyring

    Vastaa

    Tämä oli nähtävissä. Jos on seurannut makrotaloutta ja EU:ssa tehtyjä lakimuutoksia, päätteleminen ei ollut kovin vaikeaa. Korona ei sotkenut taloutta, se oli sotkussa jo hyvän aikaa ennen sitä. Missähän vaiheessa valtionvelkakirjakupla mahtaa posahtaa/posautetaan tahallaan?

    Liitän tähän (pahamaineisessa) Verkkomediassa julkaistun artikkelini marraskuulta 2013.

    ———–

    Talouskuri pysyväksi olotilaksi – Euroopan unioni eliitin orjuuttamishanke?

    Euroopan unionin komission talouskasvuennusteet ovat kokemassa komean
    mahalaskun.
    Sitä mukaa kun tuoretta dataa tihkuu eri maista, näyttää entistä
    selvemmälle että koko maailmankauppa on hidastumassa.
    Vahvaa ja vakaata yhteisvaluutta euroa käyttävien euroalueen maiden
    taantuma on kestänyt nyt 18 kuukautta.

    Financial Times ‑lehti kertoi pari päivää sitten, että jo viisi vuotta
    odotettu talouskasvu tyssähti 0,1 prosenttiin vuoden 2013 kolmannella
    kvartaalilla. Toisella kvartaalilla kasvu oli ”huikeat” 0,3
    prosenttia, mistä nyt siis on tultu alaspäin. Saksan ja Ranskan
    taloudet ovat molemmat hidastuneet, kertoo FT.
    Ennusteissaan komissio odotti 0,3 prosentin kasvun jatkuvan
    loppuvuoden. Vuodelle 2014 komissio ennustaa toiveikkaasti 1,1
    prosentin kasvua ja vuodelle 2015 peräti 1,7 prosentin kasvua.

    Euromaista Espanjan ja Italian viennin kasvu näyttäisi pääasiassa
    johtuvan tuonnin putoamisesta eikä mistään todellisesta viennin
    lisäyksestä. Kreikan ”pikku talousvaje” on Troikan arvioiden mukaan
    2,9 miljardia. Troikalla tarkoitetaan kansainvälisen valuuttarahasto
    IMF:n, Euroopan keskuspankki EKP:n ja komission muodostamaa kolmikkoa.
    Kreikan arvioidaan tarvitsevan vuonna 2014 ylimääräisen neljännen
    avustuspaketin, suuruudeltaan 10 miljardia euroa, kertoo EuObserver.

    Japanin bkt:n kasvu puolittui alaspäin kolmannella kvartaalilla.
    Venäjän suunnalta on saatu tietoa, että Venäjän talouskasvu tippui 1,4
    prosenttiin. Kiinassakin talous hidastuu. Globaalitaloudessa tätä ei
    ole syytä kummastella. Kun eurooppalaisilta on viety ostovoima
    talouskurilla ja palkkamaltilla, sillä on vaikutuksensa muiden maiden
    vientiin mistä taas seuraa, että kun muissa maissa vienti shakkaa,
    työvoiman tarve ja sitä kautta ostovoima tipahtaa.

    Työttömyys on sekä EU28:ssa että euroalueella kaksinumeroinen (11% ja
    12,2%) siitä huolimatta, että tilastoinnista on jätetty pois
    työvoimapoliittisien palveluiden piirissä olevat eli työllistetyt,
    työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa olevat, lomautetut, työ-
    tai koulutuskokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, vuorotteluvapaalla,
    kuntouttavassa työtoiminnassa, työnhaku- ja uravalmennuksessa olevat,
    pätkä‑, projekti- tai osa-aikatyössä olevat sekä omaehtoisesti
    opiskelevat.
    Työttömyyslukemien odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2014 eli aiempaa
    ennustetta (12,1%) korkeampana.

    väliotsikko: Espanja ja Italia hilkulla rikkoa sääntöjä

    Joulukuun 9. päivä 2011 Euroopan neuvosto ilmoitti uudesta
    taloussopimuksesta, osana niitä toimenpiteitä, joilla oli määrä
    ratkaista euroalueen valtioiden velkaongelmat ja pankkikriisit.
    Sopimus liitettiin toiseen, kasvu- ja vakaussopimukseen (TSCG; Treaty
    on Stability, Coordination and Governance), jonka allekirjoitti 25
    EU:n jäsenmaata maaliskuussa 2012. Sopimus tuli allekirjoituksilla
    ratifioitua ja se astui voimaan tammikuussa 2013. Sopimuksella
    hallitukset sitoutuivat enintään 0,5 prosentin ns. rakenteelliseen
    alijäämään joka täytyy huomioida kansallisvaltioiden
    budjettisuunnitelmissa.

    Komissio tarkistaa jäsenmaiden budjettisuunnitelmat ja antaa niille
    hyväksyntänsä.
    EuObserver raportoi komission nyt tarkastaneen jäsenmaiden
    budjettisuunnitelmat ja antaneen niille hyväksyntänsä. Tämä tarkoittaa
    sitä, että jäsenmaiden parlamenteilla ei enää ole kansallista valtaa
    budjetteihin kuin rajoitetussa mielessä.

    Komission hyväksynnän budjeteilleen ovat saaneet ainoastaan Viro ja
    Saksa. Sapiskaa ovat saaneet Suomen lisäksi Espanja, Italia, Luxemburg
    ja Malta.
    Tukipakettimaat Kreikka, Kypros, Irlanti ja Portugali eivät olleet
    mukana komission arvioinnissa.

    Espanjassa, Irlannissa, Kreikassa ja Kyproksella pelätään deflaatiota;
    stagnaatio eli talouden pysähtyneisyys tukipakettimaissa jo
    talouskurin seurauksena on.

    väliotsikko: Epävakauden ja nollakasvun sopimus

    Kasvu- ja vakaussopimus tunnetaan myös nimillä talouskurisopimus, EU:n
    pakkopaita sekä epävakauden ja nollakasvun sopimus, vahvistaa olemassa
    olevat, Maastrichtin sopimuksessa määritellyt taloutta koskevat
    säännöt taloussopeutusmääräysten kautta, joita valvoo Euroopan
    oikeustuomioistuin European Court of Justice (ECJ).

    Kasvu- ja vakaussopimuksen finanssipoliittisten sääntöjen mukaan
    rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,5 prosenttia suhteessa
    bruttokansantuotteeseen. Jos julkisen talouden velkasuhde on alle 60
    prosenttia, alijäämäsuhde saa olla enintään prosentin.
    Suomi oli ensimmäisenä ratifioimassa kasvu- ja vakaussopimusta.

    väliotsikko: Sopimuksilla talouskuri pysyväksi olotilaksi

    Poliittisen taloustieteen tutkija Hugo Radicen helmikuussa 2013
    esittämän tulkinnan mukaan kasvu- ja vakaussopimus, kun täysin
    toteutettu, ei ainoastaan saa aikaan pysyvää talouskurin tilaa vaan se
    myös siirtää makroekonomisen politiikan pois demokraattisesta
    kontrollista, ja näistä syistä sitä pitäisi vastustaa suurella
    tarmolla joka puolella.

    Artikkelissa ”Reshaping Fiscal Policies In Europe: Enforcing
    Austerity, Attacking Democracy” eli ”Talouspolitiikan
    uudelleenmuovailu Euroopassa: Talouskurin pakottaminen, hyökkäys
    demokratiaa vastaan” Radice käy lyhyin maininnoin läpi eri koulukuntia
    edustavien taloustieteilijöiden esittämiä ajatuksia ja tekee
    yhteenvedon, jossa hän toteaa, että Euroopan unionin kasvu- ja
    vakaussopimus on suunniteltu pakottamaan voimaan ikuisesti kestävä
    talouskuri, joka toteutetaan asettamalla tähtäin rakenteellisen
    alijäämän kurissa pitämiseen mutta myös sementoimaan demokratiavaje
    ottamalla makroekonomian kontrolli pois kansallisilta parlamenteilta.

    välitotsikko: Plebeijit kärsikööt!

    Radicen esittämälle tulkinnalle antaa vahvistusta irlantilainen
    toimittaja David Cronin. Brysselistä käsin kirjoittava Cronin kertoo
    saaneensa käsiinsä muistiinpanot, jotka oli valmisteltu Euroopan
    komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson ja yritysjohtajien
    lounastapaamiseen 19. helmikuuta. Eräs liikemiesten esittämistä
    avainvaatimuksista oli se, että talouskuria pitäsi vahvistaa kautta
    Euroopan unionin.

    Kyseisiä yrityksiä lounastapaamisella olivat esimerkiksi Ericsson,
    Fiat, Telecom Italia, SAP sekä Solvay. Kaikki yritykset kuuluvat
    Euroopan teollisuusmiesten klubiin ERT:n, European Roundtable of
    Industrialists. Samaisella lounastapaamisella ERT suositteli myös,
    että komissiolla tulisi olla suurempi valta jäsenmaiden budjetteihin.
    Helmikuun jälkeen ERT:n ”suositukset” ovat toteutuneet.

    ”Ennen kuin vuoden 2008 finanssikriisi puhkesi, todennäköisyys sille,
    että nimellisesti itsenäiset valtiot lähettäisivät budjettiesityksensä
    vaaleilla valitsemattoman byrokratian ennakkotarkistukseen vaikutti
    etäiseltä. Tällä viikolla kuitenkin Barroso kuulosti riemuitsevalle
    puhuessaan siitä, kuinka sellaisia ennakkotarkistuksia nyt tehtiin
    ensimmäistä kertaa. Kaiuttaen ERT-lounaskumppaneidensa mielipiteitä
    Barroso varoitti talouskuriuupumuksesta. Myönnettyään, että suuria
    uhrauksia on tehty, hän päätteli, että lisää uhrauksia tarvitaan. On
    huomionarvoista, että Barroso ei ole tarjoutunut luopumaan omasta
    eläkkeestään … sen sijaan se on pienet tavalliset ihmiset, joilta
    uhraukset vaaditaan”, Cronin kirjoittaa.

    Cronin kertoo lukeneensa läpi ERT:n joulukuussa 2012 julkaisemat,
    luottamukselliseksi merkityt asiakirjat. Kyseisissä asiakirjoissa
    keskustellaan ”työmarkkina- ja koulutuspolitiikkojen
    modernisoimisesta”.
    ”Huolellisella lukemisella ERT:n vaatimukset kertovat, että
    ´tulevaisuuden työpaikat´ ovat prekariaattityötä.” Prekariaattityöllä
    tarkoitetaan epätyypillisiä työsuhteita so. määräaikais‑, projekti- ja
    osa-aikatöitä.

    Samaisessa joulukuun asiakirjassa vaaditaan, että hallitukset
    edistävät kilpailukykyä joustavoittavoittamalla työmarkkinoita mm.
    vähentämällä koulutuksessa olevien työntekijöiden saamia sosiaalisia
    maksuja ja ”palkkojen evoluutiota” poistamalla palkkojen
    indeksisidonnaisuuden. Suomessahan tätä on jo alustavasti tarjoiltu
    kokoomuksen puheissa.
    Kilpailukyvyn parantamisella tarkoitetaan arkikielessä työntekijöiden
    aseman ja neuvottelumahdollisuuksien huonontamista.

    ERT:n voidaan katsoa vaativan ja komission toteuttavan sosiaalista väkivaltaa.
    Sosiaalisella väkivallalla tarkoitetaan mm. alempien tuloryhmien
    toimeentulomahdollisuuksien huonontamista palkkoja alentamalla,
    eläkkeitä leikkaamalla/jäädyttämällä sekä leikkaamalla
    terveydenhuollosta, koulutuksesta ja perustoimeentuloturvasta.
    Poliittisessa puheessa sosiaalinen väkivalta kulkee nimillä
    ´talouskuri´, ´tehostaminen´, ´uudistus´, ´rakennemuutos´ sekä
    ´välttämättömyys´.

    väliotsikko: Koulutus: Ei elämää vaan yrityksiä varten

    Ericssonilla työskentelevä ERT:n puheenjohtaja Leif Johansson on
    ehdottanut, että kilpailukyvyn säilyttämiseksi suuryritysten tulisi
    saada sanoa sanansa koulutukseen kaikilla tasoilla. ERT:n Gerhard
    Cromme ehdotti vuonna 2000 kaikkien koulujen yksityistämisen ja niiden
    markkinavoimille alistamisen puolesta.

    Tarkoittiko Cromme, että lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen sijaan
    lapsille aletaan opettaa piirilevyjen kokoamista veronmaksajien
    kustantamina?

    Kvartaalivasemmisto ja ”sosiaalidemokraatit” auttavat komissiota ERT:n
    työ- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutuksessa jäsenmaissa
    käyttämällä uusliberaalia harhautussanastoa omassa poliittisessa
    retoriikassaan.

    Toimittajan kommentti: Talouskasvua, mutta kenelle?

    Komission ja ERT:n logiikkaa on vaikea tajuta. Miten muka talouskasvu
    onnistuu tilanteessa, jossa on ylituotantoa, palkansaajien ostovoimaa
    on leikattu veroilla ja palkkamaltilla, suuryritykset kiertävät veroja
    ja pk-yritykset maksavat keskimäärin 30% veroja?

    Miten talouskasvu onnistuu tilanteessa, jossa euromaat kilpailevat
    keskenään yhteismarkkinoilla, mikä johtaa väkisinkin paitsi
    verokilpailuun (maat alentavat yritysverotusta) myös palkkakilpailuun
    (matalammat palkat). Tästä seuraa, että ostovoima katoaa, minkä
    jälkeen reaalitalous hyytyy ja verotulot pienevät.

    Eräs osoitus tästä on Suomen valtiovarainministeriön 13. marraskuuta
    julkaisema esitys yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosenttiin.
    Aiotaanko menetetyt verotuotot korvata kiristämällä tasaveroja kuten
    alv:ta – joka sekin leikkaa alempien tuloryhmien ostovoimaa?

    Miten talouskasvu onnistuu tilanteessa, jossa lähes jokainen maailman
    maa yrittää yhtä aikaa leikata menojaan, vähentää velkaansa, parantaa
    kilpailukykyään sisäisellä devalvaatiolla, lisätä vientiään ja
    vähentää tuontiaan?

    Miten reaalitalouden kasvu onnistuu tilanteessa, jossa maailmankauppaa
    hallitsee pääasiassa 147 yritystä? Nämä yritykset käyvät kauppaa
    pääasiassa keskenään tai oman yritysryppäänsä sisällä. Verojen suhteen
    niillä on ”kaksoisverottomuuden käytäntö”, jossa veroja ei makseta
    kotimaahan eikä toimintamaihin; siirtohinnoittelun ja verokeitaiden
    käytön avulla suuryrityksen keskimääräinen veroposentti on 5
    prosenttia. Pääomien kasautuminen heikentää kasvun mahdollisuuksia.

    Ellei sitten tarkastele asiaa siltä kantilta, että tarkoituskaan ei
    ole saada reaalitaloutta kasvuun vaan varmistaa rahoitussektorin
    ylivalta kansantalouksien yli – ja sementoida se mm.
    vapaakauppasopimuksin. Onhan tiettyä, että komission korva on Euroopan
    talousmiesten klubi ERT:n niin tiukassa otteessa, että kaikki ERT:n
    ”ehdotukset” ja ”suositukset” on kirjattu lähes sellaisinaan komission
    aloitteisiin. Vaalit ja muut kulissidemokratian prosessit toimivat
    todellisen vallankäytön piilottajina.

    Sillä miten asia todellisuudessa on, on harvinaisen vähän tekemistä
    sen kanssa, miten asia suurelle yleisölle esitetään median
    välityksellä. Totuus on näille tahoille vain järjestelykysymys.

    Lähteet:

    European Economic Forecast, Autumn 2013 – EU Economy: Gradual
    recovery, external risks
    http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/forecasts/2013_autumn_forecast_en.htm

    Valtiovarainministeriö: Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista
    20 prosenttiin sekä muutoksia osinkoverotukseen ja yritysveropohjaan
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131113Hallit/name.jsp

    Verkkomedia: Vapaakauppasopimus TAFTA-TTIP on kuolinisku demokratialle
    (eli ”147 yritystä”)
    http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=9119

    toim. Teppo Eskelinen, Ilkka Kauppinen & Olli-Pekka Moisio: Tieto ja
    globalisaatio (Tampereen yliopisto 2011)

    EuObserver: Greece returns to haunt euro ministers
    http://euobserver.com/news/122076

    EuObserver: Italy and Spain close to breaking euro rules
    http://euobserver.com/economic/122123

    David Cronin: Business chiefs demand more austerity
    http://blogs.euobserver.com/cronin/2013/11/15/business-chiefs-demand-more-austerity/

    EuObserver: Spain stokes fears of deflation
    http://euobserver.com/tickers/122099

    Financial Times: Eurozone third-quarter growth falters, slowing to 0,1%

  • Riikka Söyring

    Vastaa

    Kappas, kappalejako katosi pitkästä kommentistani.

  • Matti Kurki

    Vastaa

    Meh, oikeastaan se luovuttaa talouspoliittista itsenäisyyttä vain enemmän. Käytännössä Suomen kokoinen valtio ei voi olla taloudellisesti itsenäinen. Ennen vanhaan poliittinen ja taloudellinen oli yksi ja sama, nyt poliittista itsenäisyyttä on nimellisesti vähän enemmän. Ensin oltiin Ruotsin vallan alla, sitten 1809 Venäjään kytketty, poliittiset ensiaskeleet otettiin 1917, mutta tuore valtio oli käytännössä taloudellisesti riippuvainen Saksasta. Näin oli 1945 asti, milloin tämä vaihtui YYA-sopimuksen kautta Neuvostoliitoksi ja viimeisimpänä se taas vaihdettiin Eurostoliitoksi (Saksaksi).

    Pohjimmiltaan elvytyspaketti vain pahentaa talouspoliittisen itsemääräämisen tilannetta, ei meillä ole sitä nyt luovutettavaksi, viimeksi oli ehkä ennen 1100-lukua. Ja silloinhan oli kyseessä alueelliset pienet kunigaskunnat kuten Kainuu ja Satakunta.

  • tutkiva lukija

    Vastaa

    Ei se haittaa Riikka. Isojaon tekee globalistit nyt kiihdytetyllä NWO-ohjelmallaan. NWO tarkoittaa kansallis- ja kansalaisomaisuuden takavarikointia, itsenäisten valtioitten lakkauttamista, YK-armeija korvaa asevoimat, uskonnot kielletään, ja ”uskonnoksi” tulee YK-ateismi. Alunperin sosialistinen internationaali Kansainliiton romuttamisen jälkeen totesi, että uusi järjesty tulisi olemaan Kommunistinen, kulttuuri-Marxilainen totalitarialismi. Loppusuoralla ollaan siis jo menossa.

  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi