Viime sunnuntaina käydyt ensimmäiset aluevaalit osoittivat jo äänestysprosentillaan tarpeettomuutensa. Yli puolet äänestysikäisistä (52,5%) jätti äänestämättä, mikä kertoo, ettei maakuntahallinnolla ja sosiaali- ja terveyshallinnon uudistuksella ole kansan enemmistön antamaa mandaattia. Ylimääräisen hallintohimmelin rakentamisesta näyttää olevan kiinnostuneita enimmäkseen naiset, koska verorahoituksen varassa toimiva byrokratia suosii eniten heitä. Aihe on valtamediassa tabu siitä huolimatta, että yleisesti tiedetään naisten saavan enemmän tulonsiirtoja (mkl. terveydenhoito) kuin miehet, vaikka he tuovat keskimäärin miehiä vähemmän rahaa verokassaan. Sosialistista byrokratiavaltiota kannattavassa Ylessä naisvaltuutettujen enemmistö otettiin tietenkin ilolla vastaan, josta kertoo agendauutinen Näin aluevaaleissa tehtiin historiaa: enemmistö valituista on naisia, ja tutkijan mukaan yksi syy on se, että vaaleihin lähdettiin puhtaalta pöydältä.
Ensimmäisten aluevaalien äänestäjäkunta koostui suurelta osin järjestelmään luottavista ”tolkun ihmisistä”, mikä näkyi perinteisten valtionhoitopuolueiden voittona. Vaikka Helsinki ei ollutkaan mukana vaaleissa, se tuskin olisi muuttanut valtakunnallista tulosta, jossa Kokoomus sai äänipotista 21,6 prosenttia, SDP 19,3 ja Keskusta 19,2 prosenttia. Vanhan vallan puolueille vaalitulos oli mieluisa, koska se sinetöi niiden keskinäisen poliittisen sopimuksen. Jo paljon ennen vaaleja perinteinen valtakolmikko suhmuroi keskenään ja ajoi eteenpäin Sote-uudistusta, jota kansan enemmistö ei kalliina ja turhana ole halunnut.
Kolme suurta saivat sote-uudistuksen keskinäisessä diilissään kukin jotain itselleen, mikä kaikki on lopulta pois veronmaksajien selkänahasta. Kokoomusta rahoittavat yksityiset lääkäripalvelut saivat valtavat markkinat, Kepu omat maakuntahallintonsa ja demarit lisää verorahoitteista byrokratiaa.
Alhaista äänestysprosenttia voivottelevat Ylen asiantuntijat ovat tuskin aidosti harmissaan lopputuloksesta, sillä heillekin näyttää olevan tärkeintä sote-uudistuksen runttaaminen väkisin läpi. Asiantuntijoiden tyytyväisyyttä lisää myös persujen vaalimenestyksen notkahdus, vaikka vihreiden tappio samalla hieman kismittääkin.
Ylen uutisessa Aluevaalien äänestysprosentti jäi matalaksi – tutkija: ”Demokratian eriarvoistuminen näkyi erityisen räikeästi” Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass selittää puolestaan alhaisen äänestysaktiivisuuden olevan merkki ”eriarvoistumisesta”:
– Aluevaaleissa näkyi erityisen räikeästi edustuksellisen demokratian elitisoituminen ja eriarvoistuminen. Hyvinvointialueille valittiin nyt hyvinvoivien äänestäjien toimesta hyvinvoivia valtuutettuja, Wass tiivistää.
On toki totta, että äänestämässä kävivät eniten nykymenoon tyyväiset korkeasti koulutetut, demarieläkeläiset ja hyvin toimeentulevat kansalaiset, mutta tämä ei selitä mitenkään sitä, miksi enemmistö jätti äänestämättä. Ylen jutussa jää kertomatta se ilmeinen totuus, että valtaosa kansalaisista yksinkertiaisesti antoi epäluottamuslauseensa sutena syntyneelle sote-uudistukselle. Toisin kuin Ylen asiantuntijat antavat jutun lopussa ymmärtää, äänestämättömyys ei johtunut Persujen ja vihreiden kyvyttömyydestä saavuttaa äänestäjäkuntaansa, vaan yksinkertaisesti siitä, että nukkuvat eivät halua kasvavaa byrokratiaa, jolla elätetään poliittisten broilerien loisluokkaa.
Maakuntauudistuksen jatkokehittelyssä enemmistö politiikoista kannattaa aluevaltuutoistoille omaa verotusoikeutta, joka on jo valtiolla ja kunnilla. Samalla he ovat luvanneet, ettei uusi hallintokerros lisää kansalaisten verorasitetta, sillä tietty verotus siirtyisi vain pois valtiolta maakuntahallinnoille.
Suomalaisia himoverottavan byrokratian tuntien tällaisiin lupauksiin on yhtä vaikea luottaa kuin ”väliaikaiseen” autoveroon. Jos ja kun maakuntahallinnot saavat verotusoikeutensa, voi olla varma, että kansalaisten yleinen verotaakka vain kasvaa jo pelkkien byrokraattisten kustannusten vuoksi. Byrokratiakäsitteen luonut Max Weber (1864−1920) huomasi jo varhain modernin valtion byrokratialla olevan tapana tehdä itsestään korvaamaton siinä määrin, että se vain paisuttaa itseään seurauksista piittaamatta. Näillä vaaleilla yritetään nyt legitimoida Weberin manitsema hallinnollinen ikiliikkuja, kunnes veronmaksajat on verotettu kuoliaaksi.
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Suomi vajoo köyhyyteen
Olipa hyvä artikkeli, johon voi täysin yhtyä.
TT
Innokkaasti odotan, milloin Suomen valtava lääketieteellinen byrokratia‑, valvonta‑, luvanmyöntämis‑, ja tutkimuskoneisto saa cv-19-rokotteet riippumattoman tutkimuksen ja valvonnan alaisuuteen. Miljardien veroeurojen koneiston, joka hulluna syynää jokaista pikku lääkemääräystä ja urheasti taistelee luonnonlääkintää, kuten kannabis-kasvin käyttöä vastaan, luulisi pystyvän itsenäisesti tutkimaan cv-19-rokotteet ainakin myrkyllisyyden ja haittojen osalta. Mutta ei.
Mihin h*lvettiin me tarvitsemme helposti korruptoituvaa lääketieteellistä jättiläisbyrokratiaa? Kaikkein korruptoituvin hallinto-osa uhkaa vain paistua Sote-uudistuksen myötä.
TT
*paisua
Tupauuno
On aika ”hauskaa” seurata valtamedian toimittajien iloa ja ivanaurua persujen vaalituloksesta. Hauskoja nimityksiä kuten Kreeta Karvalan käyttäämä: Persut kyykkäsi jo toisen kerran.. Myös sukellus sanaa on käytetty, romahti jne. Toisaalta, miten persut voivat ”kyykätä” näissä aluevaaleissa, joita ei koskaan aikaisemmin ole käyty? Pitää muistaa myös keskustan tulos, vaikka Anikka Saarikon naama loisti kuin Naantalin aurinko, niin äänisaalis ei ollut kuin 1000–2000 enemmän kuin kunnallisvaaleissa. Persujen pitää saada eduskuntavaaleihin sellainen ralli päälle, että oksat pois niin on se mahdollista se suurimman puolueen asemakin.
Martti
Tuloksia verrataan, tietysti, aina myös edellisiin vaaleihin eli tässä tapauksessa kunnallisvaaleihin 2021. Tämä oli sinulle uutta tietoa?
Tupauuno
Oliko sinulle uutta tietoa, että nämä olivat ensimmäiset aluevaalit. Ilmeisesti oli.