Syytteiden mukaan Janvier Nsabimana on ilmoittanut totuudenvastaisesti nimekseen ”January Muhire” Maahanmuuttovirastolle
- hakiessaan turvapaikkaa 11.1.2011
- oleskelulupaa koskevassa hakemuksessaan 9.6.2014
- turvapaikkahakemuksessaan 18.6.2015
- oleskelulupaa koskevassa hakemuksessaan 5.2.2019
- turvapaikkahakemuksessaan 26.6.2019 ja siihen liittyvissä
turvapaikkapuhutteluissa 29.11.2019 ja 6.2.2020.
Nsabimana kiisti syytteet. Hän tunnusti antaneensa väärän nimen teonkuvauksessa kuvatuissa hakemuksissa, mutta kiisti erehdyttämistarkoituksen. Vastaaja on antanut väärän nimen ilman rikollista tarkoitusta, sillä ”hän oli pelännyt henkensä puolesta”. Lauselman mukaan voimakas inhimillinen olosuhde on otettava huomioon lieventämisperusteena molemmissa syytekohdissa.
Nsabimana on kertonut syntyneensä Ruandassa. Hän on kertonut kohtaamistaan vaikeuksista ja vaiheista, joiden kautta hän oli tullut Suomeen ja miksi hänellä oli ollut Burundin passi ja miksi hän ei ollut kertonut siitä. Nsabimana on kertonut viettäneensä Suomeen saavuttuaan noin kuukauden häntä auttaneen naisen luona, jotta viisumi menisi umpeen. Tämän jälkeen nainen oli vienyt hänet poliisilaitokselle. Nsabimana on kertonut pelänneensä naisen syyttävän häntä useista vakavista rikoksista ja hän joutuisi vankilaan jos hän kertoisi hakemuksissaan Burundin myöntämästä passista. Nsabimanalta on kysytty, mistä tämä nainen olisi saanut tietää, jos Nsabimana olisi kertonut passista viranomaisille ottaen huomioon, että puhutteluissa ilmoitetaan niiden olevan salassa pidettäviä. Tähän Nsabimana on vastannut ajatelleensa, että jos hän kertoo passista, häneltä kysytään missä se on, ja hän joutuisi kertomaan sen olevan kyseisellä naisella. Tämän jälkeen asiaa tutkittaisiin ja nainen saisi tietää hänen kertoneen passista. Nsabimana on kertonut vieläkin pelkäävänsä tätä naista. Nsabimana on kertonut pelänneensä myös palautusta Ruandaan. Johtuen vakavista ongelmista Ruandassa, hänen ei ollut ollut mahdollista saada Ruandan passia. Hän on kertonut, että hänet tapettaisiin, jos hän nyt menisi Ruandaan. Burundin passin hankkimisessa auttanut henkilö oli neuvonut häntä hakemaan passia omalla nimellään vastoin Suomessa asuvan naisen käskyä.
Todisteena esitetyistä turvapaikkapuhuttelupöytäkirjasta ilmenee, että vastaaja Nsabimanalle on turvapaikkapuhutteluissa 24.5.2016 ja 9.6.2016 kerrottu nimenomaisesti, että väärien henkilötietojen antaminen on lain mukaan rikos, josta seuraa rangaistus. Pöytäkirjasta ilmenee, että paikalla oli ollut tulkki ja vastaaja oli kertonut ymmärtäneensä tulkkia. Vastaaja oli myös ilmoittanut ymmärtäneensä kaikki puhuttelussa esille tulleet asiat.
Maahanmuuttovirasto vaati Nsabimanaa korvaamaan vastaanottopalveluista aiheutuneita kustannuksia ensisijaisesti koko tekoajalta yhteensä 53874,65 euroa ja toissijaisesti vastaajan menettelyn aiheuttaman viivästyksen ajalta. Aluksi maahanmuuttovirasto oli vaatinut yhteensä 80289,89 euroa perustuen vuosittain laskettuihin keskimääräisiin vuorokausikohtaisiin majoituskuluihin sekä vastaanottokeskusmajoituksessa että yksityismajoituksessa. Oikeus hylkäsi korvausvaatimuksen, koska ”vastaaja olisi riidattomasti ollut oikeutettu samoihin etuuksiin myös antamalla oikean nimensä, asiassa on jäänyt näyttämättä, että yksinomaan väärän nimen ilmoittamisesta olisi aiheutunut taloudellista vahinkoa Maahanmuuttovirastolle sen ensisijaisen vahingonkorvausvaatimuksen tarkoittamalla tavalla.”
Janvier Nsabimana (1972) tuomittiin 70 päivän ehdolliseen vankeuteen väärän henkilötiedon antamisesta ja rekisterimerkintärikoksesta.
Valtion varoista maksetaan vastaajan avustajalle 1243 euroa ja arvonlisäveron osuutena 298,32 euroa, mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Lähde: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus (R 21⁄1974)
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Että näin
Tällainen on pelkkää kilven kiilloitusta viranomaisten puolelta, koska kaikkien maahan tulevien henkilöllisyyttä ei tarkasteta/vahvenneta.
Suomessa ja yleensäkin euroopassa on varmasti satoja tuhansia väärällä henkilöllisyydellä luistelevia, sosiaalitukia ja etuja nostavia ”pakolaisia”/”työvoimareserviläisiä”, mutta agendan mukaan heidän todellisia vaikuttimia tahi henkilöllisyyttä ei tarkisteta koska jakamattomat ihmisoikeudet (jotka eivät koske valkoista vähemmistöä).
Tässäkin tapauksessa paluulippu olisi paikallaan, oli henkilö kuka tai mistä hyvänsä, euroopalle tahi suomelle ei kuulu se miten heidän kotimaassaan asiat hoidetaan, heillä on omat tapansa ja täällä omat; henkilö on syyllistynyt viranomaisten harhauttamiseen väärillä tiedoilla, joten turva-yms. paikan status on peruttava samoin kuin valitusoikeuskin ja henkilö palautettava välittömästi.
Terhomatti Hämeenkorpi
seliseli noita saatanan nasimajoja, perkele!
Seant
80289,89 euroa hän on kupannut veronmaksajien rahoja eli n. 8000 euroa/v. Tästä näkee miten paljon yleensä laiton olija maksaa.
Juuri näin
Ei voi kun ihmetellä että miten politisoitunut koko oikeusjärjestelmä on nykyään. Kun erikseen sanotaan että väärien tietojen antaminen on rangaistavaa ja että annettuja tietoja käytetään sen laskemiseen kuinka paljon verorahoja jaetaan kenellekin kuka päättää lähteä toiselta puolelta maapalloa kymmenien turvallisten maiden läpi juuri Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Miten voidaan todeta että on oikeutettu samoihin etuihin, jos henkilöllisyys ei ole ollut tiedossa eikä etuuksia haettu? Olen aivan varma että kukaan ei ole laskenut saati tehnyt päätöstä annettavista etuuksista tähän juttuun liittyen. Lisäksi suurinta osaa etuuksista ei voi hakea takautuvasti monelta vuodelta, eli väärillä tiedoilla haetut etuudet pitäisi periä takaisin, hakekoot ne samat etuudet sitten niin katsotaan myönnetäänkö.
Kuvitellaan tilanne että joku kantasuomalainen antaisi väärät tiedot Kelalle ja nostaisi vuosia esim työttömyyskorvauksia, asumistukea yms. Kuinka moni uskoo ettei niitä joutuisi maksamaan takaisin, kun Kelalle kävisi ilmi että vuosia maksetut rahat on myönnetty väärillä tiedoilla, ihan vain perusteluilla että ”olisi oikeutettu samoihin etuihin muutenkin”?
Toivottavasti asiasta valitetaan seuraavaan oikeusasteeseen missä ehkä vähemmän ideologian mukaan tuomari päättää mitä lakeja katsotaan sormien läpi.