Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta kahden tutkijan, Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan, raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä.
Jostain syystä raportti on jäänyt vaille suurta julkisuutta.
Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.
Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.
Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina. Pienimmillään erot ovat olleet 1990-luvun alkaessa.
Peruskoulu näyttäytyi silloin suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen. Pisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
Tutkimusraportti osoittaa, että koulujen alueellisten toimintaedellytysten erot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Koulujen oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti erot vieraskielisen väestön osuuksissa.
Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.
”Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana”, Bernelius ja Huilla kirjoittavat.
Äidinkieli, suomalaisessa peruskoulussa siis suomi, ruotsi tai saame, muodostaa kaiken oppimisen perustan.
Puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.
Sosioekonomisten erojen kasvu tarkoittaa, että koulujen väliset lähtökohdat tuottaa hyviä oppimistuloksia ovat eriytyneet merkittävästi 2000-luvun kuluessa, tutkijat korostavat.
Bernelius ja Huilla kaipaavat onton huolipuheen rinnalle konkreettista puhetta ja ennen kaikkea tekoja lasten kielitaidon parantamiseksi.
Kouluja yksilöiviä esimerkkejä kartetaan, ja koulujen arjesta kirjoitetaan ja puhutaan liian ruusuisesti, koska nimeämisen seurauksia pelätään.
Raportin tärkeintä antia on turkulaisen Varissuon koulun johtajan Nana Lammen kuvaus koulun arjesta.
Varissuon alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
”Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu”, Lampi kirjoittaa.
”Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5‑vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan”, Lampi jatkaa.
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Kirjakieli kunniaan
Meillä on myös paljon kouluja joissa varsinkin vanhemmat opettajat käyttävät nuorison puhekieltä kolmen kirjaimen lyhenteineen koittaakseen näyttää nuorekkailta tai saadakseen oppilaista kavereita. Varsinkin lukiotasolla tälläinen käytös töykkää.
Ei opettajan tarvitse olla oppilaidensa kaveri tai saada heiltä hyväksyntää. Hänen tehtävänsä on opettaa oppilaille tietyt tiedot ja taidot. Tämä amerikkalaisten tapa käyttää kolmen kirjaimen yhdistelmiä on mennyt Suomessa jo aivan liian pitkälle. Ja jos opettajat niitä käyttävät, niin mistä oppilaat milloinkin tietävät mitä opettaja kulloinkin tarkoitti.
Yhtä aikaa- Mamu Agenda - ja Hys Mamuista
Olen huomannut suomen valtamedian journalismissa huomattavan paradoksin
Kun SUOMALAISTA kantaväestöä demonisoidaan rasisteiksi
Valtamedia jutut vilisevät sanoja muslimit islam maahanmuuttajat turvapaikan hakijat
Kun Nämä maahanmuuttajat taas tekevät kantaväestön ihmisoikeuksia loukkaavia törkeitä rikoksia
Muslimit islam maahanmuuttajat turvapaikan hakijat Sanat
loistavat kokonaan poistettuina valtamedian jutuista
METKA YHTÄLÖ TOTTA TOSIAAN
Eli he pimittävät faktat kun mamut tekevät törkeitä rikoksia
ja korostavat heitä
- Mustat ‑Muslimit ‑islam maahanmuuttajat- turvapaikanhakijat
Kun joku suomalainen 10 v‑100 v
PELAA YHDEN MUSTAN Mielestä
Muka rasistisesti Afrikan tähteä esim
TAI EI DIKAA KUN TURVIS RAISKAA LAPSIA
Ja kertoo sen asian suoraan
ja Herliinin suku komppaa Suomalais vihamielistä journalismia
shekki vihko kuumana
VALTAMEDIA KARTELLINSA
Liberaali vasuri Journalisti idiootti mafiansa Suojissa
JOHON KUULUU MYÖS *PYÖRÖ OVI* YLE
Siis Kun Ylen journalistit hyppivät mediasta toiseen
Tai toisinpäin
Kuten EX MTV3 Nyky Yle Nais pamppu Merja Yli Anttila 15 000 e Kuukausi liksalla
JONKA MAKSAA .….Puna Viher vasuri journalismin ‑politiikan- uhrit
Nationalisti
Tästäkin asiasta kansallismieliset ovat varoitelleet jo hyvä tovi sitten, olisi kannattanut kuunnella!
Kehityskulku on järkyttävää katseltavaa, ennen kaikissa kouluissa oli pääsääntöisesti pelkästään suomalaisia, nyt on jo kouluja, joissa suomalaiset ovat selkeä vähemmistö.
Hyvin monet suomalaiset lapsiperheet ovat jo muuttaneet pois pääkaupunkiseudulta ja tahti tulee vain kiihtymää.
Jos vanhempia yhtään kiinnostaa oman lapsensa hyvinvointi, he eivät laita lastansa monikulttuuriseen kasvuympäristöön.
Jupi
Tutut laittoivat lapset ruotsinkieliseen kouluun tästä syystä. Ja karate kouluun
Minä
Tuon ennakoiminen ei olisi tarvinnut suurtakaan järjen valoa, mutta ideologian valossa tuokin on rikkautta ja ongelmat johtuvat jostain ihan muusta.
Seppo Lehto
Hervannassakin ko ei kehitys, vaan rappio nähtävissä jokaisella omin silmin.
On sääli niillä suomenkielisillä, jotka joutuvat lapsensa jättämään mustan tulevaisuuden murjomiksi.
Suomenkieliset yksityiskoulut on ainoa oikea vaihtoehto kantaväestön suojelemiseksi mädätykseltä. Ruotsinkieliset ymv yksityiskouluthan ovat olleet arkea jo Ruotsin vallan ajalta, olisi vihdoin suomenkielistenkin aika ymmärtää tosiasiat.
Seppo Lehto https://Ajan-Suunta.blogspot.com