Uusi uhka ilmastolle: Metsät!

lmastohörhöt tulevat todennäköisesti ennen pitkää julistamaan sodan metsiä vastaan.

Poliittiset viholliset

New York Timesin kanadalainen kolumnisti David Wallace-Wells raportoi artikkelissaan siitä, miten tutkimusten mukaan ”Metsät eivät ole enää ilmastoystäviämme.”

Artikkelissa mainitun kanadalaistutkimuksen mukaan Kanadan massiiviset metsät ovatkin aina vuodesta 2001 lähtien tuottaneet enemmän hiilidioksidia kuin sitoneet sitä.

”Kääntymispiste tapahtui kaksi vuosikymmentä sitten, kun maan laajoista havumetsistä tulikin hiilinielujen sijaan hiilidioksidin lähteitä. Vielä 2000-luvulla vaikutus oli suhteellisen vähän mutta nyt 2020-luvulla Kanadan metsät ovat kasvattaneet maan kokonaispäästöjä 50 prosenttia,” tutkimuksessa houraillaan.

Saman tutkimuksen mukaan ”metsät ovat heikentyneet” johtuen ilmastonmuutoksesta ja hakkuista, minkä takia ne nyt vuotavat hiilidioksidia. Toinen suuri ongelma on myös ”ilmastonmuutoksen aiheuttamat” metsäpalot, jolloin ilmaan saattaa vapautua miljardeja tonneja hiilidioksidia. Artikkelissa myös argumentoidaan puiden istuttamista vastaan sanoen, että se vie liikaa tilaa ja puut kuitenkin kuolevat ennen pitkää, jolloin ne eivät enää sido hiilidioksidia.

Jää nähtäväksi, tuleeko argumentti puista uhkana ilmastolle olemaan tulevaisuudessa valtavirtaa ilmastonmuutosuskovaisten keskuudessa, jolloin he julistavat sodan metsiä vastaan.

Lähde

Ilmastonmuutos Metsä Poliittiset viholliset Tiede & luonto Ulkomaat

Keskustelu

8 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • TT

    Vastaa

    Kuinka ihmeessä maapallo ja luonto ovat pärjänneetkään ilman punavihreästi ajattelevaa ihmistä jopa muutama miljardi vuotta? Koko tämä hiilidioksidin jahtaaminen on rankalla ja pitkäkestoisella aivopesulla aikaansaatua mielisairautta. Koko nykyinen länsimainen kulttuuri tuntuu olevan sitä.

  • Osittain oikein

    Vastaa

    Tässä on tietyssä mielessä pointti. Nimittäin, puusto joka on yli 100 vuotiasta alkaa sitomaan itseensä enemmän hiilidioksidia kuin sen kaato- ja kasvatus tuottaa. Mutta mistä löytää Suomestakin yli 100 vuotiasta metsää? Se hakataan siinä 70 vuoden iässä koska jokainen sukupolvi haluaa siitä sen ”oman osansa”.

    No, yli 100 vuotiaalle puustolle on omat ostajansa. Ja ikävä kyllä Suomi ei osaa puustoaan juuri muuhun käyttää kuin sellun keittoon. Siksi niihin jätetään ne alaoksatkin. Eikä niitä enää oksita niinkuin ennen.

  • seant

    Vastaa

    Nämä suuret metsäpalot Kreikassa, Portugalissa, Australiassa, Kaliforniassa, Havaijilla ym. paikoissa, johtuu suurelta osalta siitä, vuosien saatossa on kertynyt valtava palokuorma kuivuneista risuista ja heinistä, kun ei saa nykyään tehdä vuosittaisia talviaikaisia hallittuja polttoja CO2 päästöjen takia kuten keski-Afrikassa nyt tehdään, kun katsoo Nasan firms karttaa.
    Toinen syy on suuri määrä ihmisiä, jotka tahallaan sytyttää nämä palot, onko he elo kapinaan verrattavia aktivisteja, jotta voidaan kahta enemmän syyttää ilmaston muutosta.

  • Nimetön

    Vastaa

    Koska agenda etenee vääjäämättä, hyökätään Suomessakin metsiä ja metsien omistamista vastaan erilaisten väärien mielikuvien avulla. Muistutuksena tästä turvetuotanto, joka jo ajettiin alas. Jos metsätalous ajetaan alas merkitsee se Suomen loppua.

    Kanadan ja Suomen tilanne ei ole vertailukelpoinen. Kanada on luonnonvaroiltaan erittäin rikas maa, Suomen ainoat merkittävät luonnonvarat ovat metsä, vesi ja turve. Tärkeimmät vientituotteet joiden suhteen Suomi on omavarainen liittyvät metsätalouteen. Suomi on metsäteollisuuden ja metsänhoidon kärkimaa maailmassa. Tätä tosiasiaa pyritään jatkuvasti romuttamaan väärillä ja harhaanjohtavilla mielikuvilla.
    Kanadassa metsiä ei varsinaisesti hoideta. Kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää lahoaa pystyyn. Lahoava ja kuollut puusto ei ole ”hiilinielu”. Tämä pitäisi muistaa, koska nykyään metsien päätarkoitus tuntuu olevan toimia ”hiilinieluina” Mitä parempi kasvu, sitä parempi hiilensidonta. Hiilinielu ajattelun kanssa ristiriidassa on se, että luontojärjestöt vaativat samaan aikaan myös lisää lahopuustoa.

    Hoitamattomat metsät myös syttyvät tai ne on helpompi sytyttää tuleen. Palo myös leviää helpommin. Tämä ilmiö on viime vuosina yleistynyt ympäri maailmaa ja joku tai jotkin tahot rahoittavat tätä toimintaa.
    Greece wildfires: 79 people arrested for arson
    https://www.bbc.com/news/uk-66612781

    Tilastotietoa:

    Puuston määrä ja kasvu on lähes kaksinkertaistunut 100 vuoden aikajaksolla Suomessa.
    Luken tilastotietokanta:
    https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__06%20Metsavarat/1.24_Puuston_vuotuinen_kasvu_metsa_ja_kitu.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=96da4b4d-fb2b-48de-a4ba-9327fd981899&timeType=top&timeValue=13

    MMM:
    Puuston vuotuinen kasvu on 103,5 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2022 hakattiin 74,7 miljoonaa kuutiometriä.
    https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat
    Puuta kasvaa enemmän kuin hakataan:
    https://mmm.fi/documents/1410837/22836561/Mets%C3%A4nhoito+ja+hakkuut+Suomessa.pdf/43f3d0ac-85b8-b138-80d4-440c20f22cb6/Mets%C3%A4nhoito+ja+hakkuut+Suomessa.pdf?t=1625832259619

    Lopuksi. Seuraavasta Geologian laitoksen tutkimuslaitoksen julkaisusta on helppo hahmottaa miten valtava isku turvetuotannon alasajo oli Suomen energiantuotannolle. Turve on kaiken lisäksi vielä uusiutuva luonnonvara

    Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1100 milj. öljy tonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 23 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35 ‑kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.
    https://web.archive.org/web/20150518081457/http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=%2F_system%2FPressReleases%2Fnews_0206.html

    • tönNime

      Vastaa

      Todella hyvä kommentti (Nimetön 11.9.2023 klo 11:28).
      Piti ottaa talteen.

    • paskiainen

      Vastaa

      Metsän monimuotoisuus kuolee kun metsän ei anneta lahottaa puuta normaalisti. Kun ihminen tulee väliin ja vie lahoavan puun niin kääviltä kuin muilta pieniltä eliöiltä ne kuolevat nälkään ja aiheuttavat täten ketjureaktioita ravintoketjussa. Lisäksi suot jotka ovat ojitettu hakkumetsiksi turmelevat ja ovat turmelleet järvet metyylielohopealla sellaiseen kuntoon, että sisävesien kaloista vain kooltaan pienet ovat realistisesti ihmiselle syömäkelpoisia. Metsänhoitoon ja metsänsuojeluun tarvitaan tasapainoa ja yhteistyötä, ei yksipuolista metsänomistajan rahallisia intressejä palvelevaa kirsikanpoimintaa.

      • Plääh

        Vastaa

        Höpötystä. Aina siellä on tarpeeksi lahoa. Johan sitä syntyy metsänhoidosta Ennen vielä jäivät kannot ym . oksat sinne. Sitäpaitsi kaikkia metsiä ei hakata edes. Kyllä järvissä kalaa on ei turvetuyitantoa voi lakkauttaa tuollaisen humushomman perusteella. Suolta vain turvetta helkutisti ylös ja Suomi nousuun

  • Plääh

    Vastaa

    Niin eiväthän valkoiset pohjoiset kansakunnat saa olla mitään hiilinielujen omistajia, vaan laskelmat pitää tehdä siten, että nimenomaan he maksavat etenkin kehitysmaille ym.

    Eiköhän olisi aika viheltää peloi poikki tässä pelleilyssä. Koko ilmastojuijaus on silkkaa valhetta ja vipu kommunismiin, kuten holokaustihuijaus, jossa myös olisi pitänyt pistää peli poikki jo ajat sitten

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Lue seuraavaksi