Miro Sarola: Julius Evola ja Fasismi

Miro Sarolalla on Rovaniemeltä käsin toimiva kirjakauppa nimeltä Booksbymuni. Voit seurata kaupan toimintaa ja valikoimaa Instagramissa sekä TikTokissa.

Kulttuuri

Kuva: Miro Sarola

Vaikka melko monet tietävät poliittisen oikeisto – vasemmisto jaottelun olevan epätarkka, jos ei suoraan harhaanjohtava, termit istuvat vahvassa koska sekä oikeisto, että vasemmisto käyttävät niitä itsekin. Vasemmistolaiset ja liberaalit ajattelevat äärioikeiston eli fasismin alkavan heidän oikealta puoleltaan. Koska poliittisen kartan äärilaidalla ovat avoimet fasistit, liberaalien ja fasistien väliin identifioituminenkin voi olla paheksuttavaa.

Julius Evolan loppupään tuotantoon sijoittuva Fascism Viewed from Right – Fasismi tarkasteltuna oikealta, on varsin mielenkiintoinen lähtien jo nimestään. Jos fasismi on itsessään äärioikeistoa, niin onko nyt kyseessä ääri-äärioikeistolainen näkemys fasismista? Vaikka kirja on luonnosteltu ja julkaistu noin 50 vuotta sitten ja tarkastelee kysymyksiä ensisijaisesti Italian kontekstissa, Evolan käsittelemät ja kritisoimat asiat pätevät varsin hyvin myös nykypäivänä. Evola pitää marxistien tapaa niputtaa kaikki poliittinen oikeisto ja taloudellinen oikeisto yhteen niin absurdina, että hän kysyy, tarvitseeko tästä edes keskustella? Ja perään toteaa, ettei kyllästy oikomaan tätä asiaa.

”Aito oikeisto ja taloudellinen oikeisto eivät ole pelkästään vailla yhteistä identiteettiä, vaan myös niiden periaatteet ovat vastakkaiset.”

Evolan ajan Italiassa niin demokraatit kuin kommunistit vastustivat nationalisteja, nimeten heidät uusfasisteiksi. Vaikka vastakkainasettelun painotuksissa saattaa olla eroavaisuuksia marxismin ollessa aina pinnan alla, samat asetelmat ovat myös nykypäivän Suomessa ja Pohjoismaissa. Valtapuolueet edustavat hyvin samankaltaista arvomaailmaa ja politiikkaa. Vaikka ihmisillä olisi mielikuva näennäisen isosta erosta valtapuolueiden välillä, todellisuudessa kaikki kannattavat samaa arvoliberaalia politiikkaa, vapaata kauppaa ja globalismia. Ero niin kutsutun oikeiston ja vasemmiston välillä tarkoittaa lähinnä talouteen liittyviä kysymyksiä, eri ihmisten verotasoa, julkisten varojen tarkennettua käyttöä ja niin edelleen. Aidolla oikeistolla Evola viittaa tahoihin, jotka ajavat kansakunnan ja valtion pitkäaikaista todellista hyvää. Evolan usein käyttämä bourgeoisie sana tarkoittaa alun perin keskiluokkaa. Marxilaisessa kielenkäytössä kyse on luokasta, joka omistaa tuotantolaitokset ja hyötyy niistä. Tulisiko tähän nykypäivinä laskea ensisijaisesti marginaalinen rahaelittii vai määritellä laajemmin jätän muiden päätettäväksi? Tarkempi analyysi veisi meidät sivuraiteille ja menisi oman asiantuntemuksen yli. Tässä yhteydessä tyydymme tekemään eron markkinatalous edellä menevän talousoikeiston ja kansakunnan etua ajattelevan oikeiston välillä.

Evolan mielestä monet fasismin periaatteet olivat hyviä, mutta ajatteli Italian epäonnistuneen toisen maailmansodan kriisissä koska italialaiset olivat olleet liberaalin ja radikaalin propagandan kohteena jo kahden sukupolven ajan.

Evola käytti joskus itsestään termi ”superfasisti”. Oman ymmärrykseni valossa etuliite tarkoittaa tässä yhteydessä yläpuolella olevaa, ei niinkään fasismin fanaattista kannattajaa. Evola piti fasismia parempana järjestelmänä kuin sen korvaajat, mutta hänen maailmankuvansa on vahvasti metafyysinen ja fasismi, tai mikään muukaan poliittinen järjestelmä, ei ole päämäärä itsessään vaan työkalu tai muoto, joka auttaa kehittämään yleviä ominaisuuksia ja ponnistelemaan korkeampien periaatteiden eteen. Evola on lähtökohtaisen kriittinen laumamentaliteettia kohtaan. Evola näki tiettyä mytologisointia Italian menneissä vuosikymmenissä ja Mussolinin muistossa. Siinä missä vastapuoli näki fasismin absoluuttisena pahana, sen kannattajat eivät halunneet nähdä siinä mitään kritisoitavaa.

Valitsemastani otsikosta huolimatta tämä kirjoitus ei pyri olemaan tyhjentävä selitys Evolan suhteesta fasismiin, vaan lyhyt johdanto siihen. Reilun sadan sivun mittainen pienehkö kirja ei ole erityisen pitkä, mutta Evolalaiseen tyyliin kiviä ei jätetä kääntämättä. Asioita käsitellään usealta kantilta ja jokainen sivu on täynnä asiaa. Valtiovallan kontrolli vs. yksilönvapaus, ja Evolan näkemykset fasismin ja talousajattelusta vaatisivat oman artikkelinsa. Muutamia pääpointteja kuitenkin mainittakoon. Evola on ensisijaisesti traditionalisti ja kritisoi fasismia siinä missä katsoo tämän jäävän puutteelliseksi. Vahva valtiollinen kontrolli liittyy fasismin erilaisiin muotoihin. Evolan mukaan vahva keskushallinto ei alista vaan rohkaisee vahvoja alajaostoja.

Lainaamme varmuudeksi suoraan kirjan englanninkielistä versiota:
“The traditional state is strong, but not totalitarian. It is differentiated and articulated and admits zones of partial autonomy. It coordinates forces and causes them to participate in a superior unity, while recognizing their liberty. Exactly because is strong, it does not need to resort mechanical centralising, which is required only when it is necessary to rein in a shapeless and atomistic mass of individuals and wills, from which, however, disorder can never truly be eliminated.” (Fascism Viewed from Right, s 88)

Vahva mutta luonnollinen hierarkia kuuluu traditioon ja Evola kritisoi mm. kuinka fasismi ei ollut riittävän vastainen ammattiliittoajattelua vastaan. Ammattiliitot ajavat vain oman ryhmänsä etua, eivät koko kansakunnan. Evola piti demokratian tasavertaista äänioikeutta absurdina. Tavallisen kaduntallaajan äänen ei tulisi olla tasavertainen kenraalin, valtiollisen johtajan tai merkittävän filosofin kanssa. Nykyisin halutaan johtaja, joka on yksi meistä. Kaveri, jonka kanssa voidaan lähteä vaikkapa kaljalle. Traditiossa todellinen johtaja on henkilö, joka on aitojen ominaisuuksiensa johdosta yläpuolellamme, ei yksi meistä. Vaikka jokainen yksilö on toki tärkeä, kritiikkiä tuli myös liiasta työväenluokkaan vetoamisesta, joka liittyy aiemmin mainittuun laumamentaliteettiin.

Fasismi nähtynä oikealta on erittäin suositeltavaa, joskin paikoitellen haastavaa luettavaa. Harva epäilee Evolan älyä tai oppineisuutta, mutta satunnainen huoli saattaa herätä miten hänen korkealentoisia ajatuksiaan laitetaan käytäntöön nykypäivänä? Evola sanoo, ettei erityisemmin välitä luokitellaanko hänet fasistiksi tai ei. Hän hyväksyy fasismista sen mitä pitää hyvänä ja hylkää sen mitä ei pidä toimivana. Kirja on, jos ei ainutlaatuinen, niin ainakin merkittävä analyyttinen katsaus fasismin ajatuksiin. Fasismi, kuten monet muutkin termit ja määritelmät elävät monesti omaa elämäänsä. Niitä ajatellaan heterogeenisinä ideologioina, monesti erittäin vähäisellä tutustumisella itse aatteeseen. Julius Evola ei ole poliitikko ja hänellä ei ole erityistä tarvetta olla puolesta tai vastaan mitään ideologiaa, hän vain kertoo ajatuksensa mikä on hyvää ja mikä ei.

Miro Sarola

Teksti on julkaistu alun perin kansalainen.fi-sivustolla

Miro Sarolalla on Rovaniemeltä käsin toimiva kirjakauppa nimeltä Booksbymuni. Voit seurata kaupan toimintaa ja valikoimaa Instagramissa sekä TikTokissa.

Filosofia Historia Kansallismieliset Kansallismielisyys Kirjallisuus Kulttuuri Uutiset

Keskustelu

4 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • TT

    Vastaa

    Globalismi ja sen erinäiset ilmenemismuodot kuten koronavedätys tai taloustotalitarismi rahajärjestelmän digitoinnin kautta aiheuttaa pelkoa ja epäilyksiä vahvan keskusvallan suhteen. Uudessa talousjärjestelmässä keskuspankkiraha (CBDC) voi olla ohjelmoitavaa (programmable currency) ja valtiovalta tai sille alisteinen rahalaitos voi määritellä sen, mitä kukin yksilö voi ostaa. Poliittista pankkitilien jäädytystä tapahtuu jo nyt, joten ilmiön suhteen on oltava äärimmäisen varovainen. Tilanteessa, jossa juutalainen kansainvälinen pankkikartelli aikoo toteuttaa yksinvallan ’the Great Reset’- tyyppisesti, on vain vähän tilausta fasistiselle vahvan keskusvallan ihailulle. Juutalaisylivalta on itseasiassa vain fasismin pelkistetyin muoto, jossa kaikki etnisyydet alistetaan juutalaiselle rahavallalle. 

    Toisaalta jos valtiokokonaisuudet pidetään pieninä ja selkeän yksietnisinä, niin fasismi voi olla hyvä ja toimiva valtiomuoto. Johtajien on ehdottomasti jaettava sama arvomaailma yhdessä kansalaisten kanssa. Nykyisin poliittinen eliitti ja kansalaiset ovat selkeässä arvokonfliktissa keskenään.

  • pää määrää

    Vastaa

    Suomessa vallitseen fasistisen valtio piirteitä tai tarkemmin sanoen Suomea hallitsee antikansallismielinen totalitaristinen liike.

    On syytä selvittää fasismin määritelmä: Fasismi on Italiassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt kansallismielinen totalitaristinen liike. Fasismi on siis kansallismielistä totaritarismia.
    Totalitarismi on autoritarismin äärimmäinen muoto. Autoritarismi taas on hallintotapa, joka perustuu auktoriteetin vallalle. Siinä hallitsee yksittäinen johtaja tai eliittiryhmä, ja siihen kuuluu rajoitettu poliittinen moniarvoisuus, keskitetty poliittinen hallinto, suvaitsemattomuus oppositiota kohtaan, olemattomat tai vilpilliset vaalit, sekä ihmisoikeusrikkomukset.
    Jos tarkastellaan Suomea, Suomessa on hyvin autoritaarinen hallinto, jossa on nähtävissä ihmisoikeusrikkomuksia kansallismielisiä kohtaan. Vaaleissa ei ehkä ole suoraa vilppillisyyttä mutta hallintoa tukevan hallituksen tukeman median panos on suuri. Muut kohdat sitten täsmäävät tarkasti. Suomen hallinto on totalitaristinen ja anti kansallismielinen.

  • Bella

    Vastaa

    ”Evolan usein käyttämä bourgeoisie sana tarkoittaa alun perin keskiluokkaa.”

    On huomattava, että alunperin ”bourgeoisie” ‑sanalla viitattiin ihmisryhmään, joka kehittyi Pariisissa ennen Ranskan vallankumousta, noin 1690-luvulla. 1500-luvulla Ranskassa porvarissäätyyn pääsemiseksi riitti, että asui vakinaisesti yhdessä paikassa muistaakseni vähintään kahden vuoden verran ja pystyi maksamaan tietyn määrän veroa.

  • Bella

    Vastaa

    Lisäys vielä edelliseen kommenttiini, että tämä 1690-luvullla kehittynyt ”bourgeoisie” oli hyvin tärkeä Ranskan vallankumoukselle, ja siltikin heistä tiedetään hyvin vähän. Mahtoivatko olla sitä Evolan tarkoittamaa ”ajattelevaa oikeistoa”?

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi