Toni Jalonen haastattelussa – ”Suunta luotiin pitämään yllä heimoaatetta”

Suunnanjohtajaksi nimitetty Toni Jalonen uskoo kansallistunteen herättämiseen taiteen ja kulttuurin avulla.

Kulttuuri

Toni Jalonen on Suunta-kollektiivin suunnanjohtaja.

Partisaani haastatteli Perussuomalaiset Nuoret ‑nuorisojärjestön entistä varapuheenjohtajaa ja nykyistä Suunta-kollektiivin suunnanjohtajaa Toni Jalosta, joka on aikaisemmin niittänyt mainetta kirjoittamalla yli satatuhatta euroa maksaneen twiitin sekä julistautumalla fasistiksi.

Hei! Esittelisitkö alkuun itsesi sekä poliittisen toiminnan historiasi niille lukijoille, ketkä eivät sinua vielä tunne?

”Tervehdys! Olen Toni Jalonen, 29-vuotias kansallismielinen aktiivi ja kulttuurialan harrastaja. Ihmiset muistanevat minut parhaiten toiminnastani Perussuomalaisissa Nuorissa, sekä valtakuntaa kohauttaneesta puheestani Viron Etnofutur-konferenssissa viime keväänä. Tällä hetkellä elän elämääni, vaikutan Suomen Sisussa ja johdan nyt myös tuoretta Suunta-kollektiivia.”

Suunta vaikuttaa nettisivujen perusteella tähtäävän kansallismielisen korkeakulttuurin luomiseen. Olenko aivan väärässä tässä? Mikä on Suunnan ideologinen tarkoitus?

”Suunta-kollektiivia ei kiinnosta päivänpolitiikkaan osallistuminen, eikä se tähtää parlamentaariseen vaikuttamiseen. Suunta perustettiin kokoamaan yhteen kansallismielisiä taiteilijoita kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden ym. aloilta ja tarjoamaan heille mahdollisuuksia ja näkyvyyttä toteuttaa itseään. Jos pystymme olemaan sellainen toimija, joka edesauttaa mainitsemasi kansallismielisen korkeakulttuurin syntymistä, niin koen tehtävämme onnistuneeksi.

Tämän lisäksi Suunta luotiin pitämään yllä heimoaatetta sekä auttamaan ihmisiä toimimaan omassa elämässään kansallista hyvinvointia ja yhtenäisyyttä vaalien.”

Minkälaista käytännön toimintaa Suunta on suunnitellut toteuttavansa?

”Aiomme järjestää monipuolista toimintaa ja – jos Luoja suo – pandemiasta huolimatta nimenomaan poissa internetistä ja ihmisten keskellä, elävänä ja hengittävänä. Verkossa julkaisemme kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia, mutta henkilökohtaisesti näen, että livetapahtumat ovat kansallismielisen toiminnan suola.

Toiminnanjohtajamme Nico Anton Saramon johdolla olemme jo kaavailleet ensi vuodelle kaikenlaista. Suunnitelmissamme on muun muassa historiallisia ja aatteellisia seminaareja, opetustilaisuuksia, konsertteja, elokuvanäytöksiä, taidenäyttelyitä, muistotapahtumia – ja kaikki nämä täysin yleisölle avoimina.”

Kerrotte nettisivuillanne kannattavanne etnofuturismia. Kuvailetko hieman, mitä se mielestänne käytännössä tarkoittaa?

”Näen etnofuturismin kansalliseen tulevaisuuteen tähtäävänä taiteellisena, kirjallisena ja poliittisena aatteena. Se sai alkunsa sukukansamme virolaisten keskuudessa ja on sittemmin laajentunut. Etnofuturismi on etenkin nuorisoliikkeenä hyvässä nousussa Baltian maissa ja tahdomme Suunnan myötä tuoda tätä ajatusta myös Suomeen. Kansana meillä on esi-isiltämme peritty vahva ja rikas pohja, josta voimme ponnistaa kohti suurta tulevaisuutta. Juuret antavat meille siivet.

Etnofuturismissa ei nähdäkseni ole kyse niinkään menneisyyteen palaamisesta vaan siitä, että kansamme (kreik. etnos) omaleimaisuuteen, identiteettiin ja perintöön pohjaten luomme nykyajan työkaluilla uutta ja tervettä tulevaisuutta. Nopea prosessi tämä ei ole missään nimessä.

Minä tai yhteistyökumppanini emme luultavasti elä tarpeeksi kauan nähdäksemme sitä päivää, kun tämä toteutuu, mutta toivoa saattaa, että jälkipolvemme jo pääsevät elämään siinä itsenäisessä ja terveessä Suomessa, jonka siemenet pyrimme istuttamaan tänään. Tähän olemme päättäneet uskoa ja tämän eteen tehdä työtä.”

Pidätte heimoaatetta ja sukulaiskansoja arvossa. Millaisia sukukansayhteyksiä teillä on?

”Toistaiseksi olemme keskittyneet kansainvälisessä yhteistyössä veljeskansaamme virolaisiin. Meillä on lämpimät välit etenkin EKRE-puolueen nuorisojärjestöön Sinine Äratukseen ja Riigikogun jäseneen Ruuben Kaalepiin. Lisäksi olen Baltian maissa matkustaessani luonut kontakteja kyseisten maiden kansallismielisiin ja etnofuturisteihin. Yhteistyötä varmasti tulee olemaan ja mahdollisuuksien mukaan myös yhteistapahtumia. Olemme hyvin kiinnostuneita luomaan yhteyksiä myös kielisukulaiseemme Unkariin.

Keskustelin keväällä Virossa pitkään muun muassa Mi Hazánk ‑puolueen puheenjohtajan László Toroczkain kanssa, jonka aloitteesta Unkari rakensi rajalleen kuuluisan aidan vuonna 2015. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus tekee Suomessa hyvää työtä ja aktiivimme ovat kunnostautuneet heidän järjestämiinsä kulttuuritapahtumiin osallistumisessa.

Venäjän federaation alueella asuviin sukukansoihin on vaikeampi luoda kontakteja venäläisen lainsäädännön vuoksi. Pidämme kyllä silmämme auki sen suhteen, että mitä mahdollisuuksia siihen suuntaan aukeaa.”

Verkkosivujenne perusteella suhtaudutte Venäjään hyvin kriittisesti. Johtuuko tämä historiasta vai suomensukuisten kansojen asemasta Venäjällä?

”Faktahan on, että itänaapurimme on suurvalta, joka sortaa suomensukuisia kansoja ja jonka kanssa on mahdotonta rakentaa aidosti ystävällisiä suhteita. Jo pelkästään isonvihan aikana koteihinsa poltettujen ja orjiksi vietyjen suomalaisten muistot velvoittavat meitä, puhumattakaan sitten meille ajallisesti läheisempien talvi- ja jatkosodan veriuhreista.

Venäjän uhka ei ole kuitenkaan ainoastaan historiankirjoihin kuuluva, vaan yhä nykyäänkin se on todistetusti sotilaallinen uhka naapurimailleen. Muun muassa sen jatkuvat uhittelut Viroa kohtaan ja sotatoimet Ukrainassa puhuvat puolestaan. Venäjä on suomalaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen ikiaikainen vihollinen. Tälläkin hetkellä se miehittää Suomelle kuuluvia alueita, kuten Karjalankannasta, ja pyrkii hiljalleen tuhoamaan suomensukuisia kansoja alueellaan.

Suunta-kollektiivi ajaa suomalaisen kansakunnan ja kansallisvaltion parasta, sekä kantaa huolta sukukansojemme selviytymisestä; tästä syystä suhtautumisemme Venäjän federaatioon ja sen viidenteen kolonnaan kotimaassamme on erittäin kriittinen.”

Mainitset Suunnan nettisivuilta löytyvässä Suunnanjohtajan tervehdyksessä esoteerisen nationalismin, joka kansan tulee tunnistaa. Koetko, että laajemmat poliittiset muutokset vaativat kansan syvempiin piilossa oleviin tunteisiin vetoamista ennen kuin ne voidaan jalostaa osaksi poliittista päätöksentekoa?

”Syvempään ja ehkä tiedostamattomaankin kansallistunteeseen uskominen voi vaikuttaa toiveajattelulta tässä monella tapaa pirstaloituneessa, materialistisessa ja hedonismia ihannoivassa ajassa, mutta uskon siihen. Juuret eivät ole niin vain katkottavissa, vaikka globalistit ynnä muut kansallisvaltioiden viholliset sitä kovasti ovatkin yrittäneet jo vuosikymmeniä.

Koen nimenomaan, että suuremman muutoksen aikaansaamiseksi tulee ensin vedota näihin ihmisten piilossa oleviin ja salattuihin tunteisiin. Se voi nähdäkseni tapahtua joko hiljaisella ja hitaalla vaikuttamisella tai nopealla shokkiefektillä ja molemmat näistä toimivat omalla tavallaan. Aina ensin pitää löytyä tahto muutokseen ja sitten keinoja alkaa ilmaantua.”

Julkistitte Suunnan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Mitä Seitsemän veljeksen kaltainen 150 vuotta vanha romaani tarjoaa nykypäivän kansallismieliselle?

”Kirjan päähenkilöt ovat hyvinkin samastuttavia nykyajankin kansallismieliselle ja ehkä eritoten nuorille miehille, joilla on vaikeuksia sopeutua nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin. Monelle perinteitä kunnioittavalle kansallismieliselle on varmasti herännyt halu paeta myyttisen Impivaaran turviin tästä pellemaailmaksi ajautuneesta liberaalidemokratian likakaivosta, jota myös moderniksi länsimaiseksi yhteiskunnaksi kutsutaan.

Impivaaralaisuus on hyve, mutta se ei tarkoita sivistyksen sulkemista pois. Samoin kuin Seitsemän veljeksen tyylissä realismi ja romantiikka eivät sulkeneet toisiaan pois, niin ns. metsäläisyys ja sivistyneisyys voivat myös kulkea käsi kädessä. Juuret syvällä maassa ja oksat taivaita tavoittaen.

Seitsemästä veljeksestä ja myös Aleksis Kiven omasta elämästä on opittavissa se, että vaikka jokin asia tuntuu vaikealta, eikä saa juuri nyt arvostusta, niin lopussa kiitos seisoo ja 150 vuoden päästä tekemisiäsi voidaan pitää niin suuressa arvossa, että niitä opetetaan kouluissa ja niistä kerrotaan tarinoita leirinuotioilla.”

Partisaanin uutisoidessa Suunnan perustamisesta, muistutti eräs kommentoija Virossa tapahtuneesta laulun voimalla rakennetusta kansallismielisyyden noususta. Koetteko, että kulttuurin avulla voi tehokkaammin levittää kansallismielistä ilosanomaa kuin perinteisemmillä poliittisilla mainostuskeinoilla?

”Laulava vallankumous on esimerkillinen tapaus kulttuurin ja taiteen käytöstä kansan hyväksi ja osaltaan meillekin yksi esikuva. Meille suomalaisille vielä tutumpi esimerkki on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomen taiteen kultakausi, jolloin taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se vaikutti osaltaan kansalliseen heräämiseen. Sen ajan kansallisromantiikka ja karelianismi ovat jättäneet pysyvän jälkensä kansamme sieluun.

Päivänpolitiikallakin on oma roolinsa, mutta jotta saataisiin aikaan metapoliittinen muutos koko kansalliseen ilmapiiriin, niin uskon siinä tarvittavan nimenomaan taidetta ja kulttuuria. Taide puhuttelee ihmistä järkeä syvemmällä tasolla ja juurikin tunteen taso on se, josta todellinen muutos lähtee. Jopa hyvät poliitikot ymmärtävät, että kansanjoukkoja ei voiteta puolelleen silkoilla faktoilla ja tilastoilla, vaan avain voittoon on vedota ihmisten tunteisiin.”

Samassa kommentissa todettiin Suunnan toiminnan olevan ”pääkaupunkikeskeistä”. Onko sinulla tähän jotain kommentoitavaa?

”Kommentoija viittasi luultavasti sivuiltamme löytyvään kalenteriin, johon kokoamme kaikki tietoomme tulevat kansallismielisyyden, isänmaallisuuden ja heimoaatteen aiheita koskevat tilaisuudet. Ne eivät siis läheskään kaikki ole nimenomaan Suunnan tapahtumia.

Sivuja perustettaessa iso osa tapahtumista keskittyi pääkaupunkiseudulle, mutta sittemmin olemme lisänneet sinne tapahtumia myös muualta Suomesta.

Kuka tahansa voi ehdottaa kalenteriin lisäyksiä tai muutoksia sivulta löytyvän linkin kautta. Suosittelemme kaikkia ottamaan sen kalenterin seurantaan, sillä se on tällä hetkellä ainoa laatuaan kansallismielisten tapahtumien yhteen kokoamisessa.”

Miten Suuntaan voi liittyä?

”Suunta-kollektiiviin ei varsinaisesti liitytä, vaan siihen kutsutaan. Jos yhteistyö kiinnostaa, niin kansallismielisen taiteilijan, kirjoittajan tai kulttuurin harrastajan kannattaa ottaa yhteyttä minuun tai verkkosivuiltamme löytyviin sähköpostiosoitteisiin.

Otamme mielellämme vastaan myös vieraskynä-tyyppisiä kirjoituksia monenlaisista aiheista.”

Lue lisää:

Entiset PS-nuoret perustivat kulttuurikollektiivin

Toni Jalosen sadan tonnin twiitti käräjillä marraskuussa – ”Yritys kaventaa sananvapautta”

Aktivismi Etnofuturismi Filosofia Historia Kansallismielisyys Kotimaa Kulttuuri Politiikka Suunta Toni Jalonen

Keskustelu

5 kommenttia

  • Hupsista

    Vastaa

    Jaa… tämä olikin taiteilijoille, eikä kansalaisille. Sellaisen kuvan saa haastattelusta. Toivottavasti olen väärässä.

    • Nimetön

      Vastaa

      Et taida väärässä olla, mutta mitä pahaa siinä on? Ei kaikkien järjestöjen täydy olla kaikille.
      Onhan se itsestään selvää, että kulttuurialaa lähtee valtaamaan kulttuuri-ihmiset.

  • Rahaa tyhjästä

    Vastaa

    Uhittelu naapurin suurvaltaa vastaan ei ole järkevää toimintaa eikä ainakaan nationalistista, vaan paremminkin Nato sympatiaa kuten oli aikoinaan Saksa sympatia, joka johti kahteen sotaan.

    Ainoa mahdollisuus itsenäiselle Suomelle on pysyä väleissä suuren naapurin kanssa ja käydä molempia hyödyttävää kauppaa. Tästähän on hyvä esimerkki sotien jälkeiseltä ajalta. Nytkin se voisi jatkua, jos vain halua olisi Suomen puolelta. Venäjällä on ollut arvostusta suomalaisia kohtaan 1809 alkaen ja sitä voisi käyttää hyväksi.

  • juha II

    Vastaa

    Kyllä tätäkin miestä tarvitaan. Olemme mekin heimio siinä missä romaanitkin, joiden ei sitä tarvitse häpeillä kusi sukassa!

    Juutalaiset ylentävät itsensä ja alentavat toiset, Muistaakseni Isossa Kirjassa seisoo jokseenkin näin: ”Se, joka ylentää itsensä se alennetaan!” Voihan tosin kyseisestä opuksesta nousta takajaloilleen, koska se on ”heikäläisten” kirja.
    Mutta, mutta. Hepä ovat siitä ulkona kuin lumiukot ja sitä paisi se antaa kansana täydellisen kuvan sen valheellisuudesta ja omaehtoisesta laskelmoivuudesta, jolla EI ole mitään tekemistä Jumalan Tahdon kanssa!

    Jos jotkut ovat valitut niin olkoot, mutta se EI saamerkitä sitä ettei muilla kansoilla ole poisottamatonta oikeutta olla olemassa, toteuttaa itseään, puollustaa itseään ja jopa vallata maata lisää, koska se on maallinen elämän laki, jota toteuttavat eri eläimetkin joka päivä luonnossakin, jota ne ovat tehneet jo aikojea alusta asti tähän päivään saakka.

    Jos kivittää kaikki ikkunat säpäleiksi. Niin voiko kukaan olla niin ”munaa” täynnä, että julistaa ne vihaiset katseet ja sanat, jonka asianosainen saa tuosta syystä lailla kielleetäviksi, koska nuo teot ja tunteet ovat syyttäviä, epämukavia, leimaavia ja jopa joskus johtaen väkivallantekoihin, jotka pyrkivät estämään sen, että kivittäjä saa olla vapaasti se mikä hän on vailla oman6tunnon tuskia tai syyllisyyttä mistään tekemistään teoista.

    Ja tämä kaikki ”kompensoidaan” sillä, että muita kuritetaan, rajoitetaan oikeuksia , leimataan, valvotaan, rangaistaan, mustamaalataan, hakataan poliisin toimesta ja lopulta julistetaanb niin kelvottomiksi ja ”likaisiksi” ihmisiksi vailla mitään kunniaa sekä ihmisyttä, että heidän kuolemansakaan EI merkitse mitään vaan päinvastoin tietävät mitä suurimpaa vahingoniloa ja juhlan aihetta varsin kin n iiden taholta, jotka ovat ”synnittömyydellä” silatut, jotja HE ovat ITSE ITSELLENSÄ JULISTUTTANEET kansakunnilla, jotka heidän edessänsä matelevat kuin alhaiset pieksetyt koirat!

  • Historian opetukset eivät opeta

    Vastaa

    Tämä suunnan näyttäjä ei vastusta Euvostoliittoa, ei NATOa, ei kansainvälisiä hyeenoja Rahan Valtiaita – vaan sen tarmo on suunnattu Venäjää vastaan, joka vastustaa Euvostoliittoa, NATOa ja kansainvälisiä hyeenoja. Sionistin vihollisen vihollinen onkin sionistin ystävä tai ainakin kätyri.

    Huomion arvoista on myös se, että suunnanjohtaja ei osaa edes havaita eroa Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja nykyVenäjän välillä, vaan sekoittaa kaiken yhteen kasaan. Mutta suunnanjohtajan irrationaalinen pelko ei ole hyvä poliittinen kompassi, vaikka kuinka sanoisi itseään ”fasistiksi”.
    Yksinkertainen johtaja johtaa kohti perikatoa, se on sääntö eikä poikkeus. Vai onko se tarkoituskin – usuttaa yhden valkoisen kansan toisen valkoisen kansan kimppuun. Hajota ja hallitse on ikivanha (((menetelmä))).

  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi