Yle Watch: Myös poliittisille toisinajattelijoille liikkumista kontrolloiva jalkapanta?

Lännen poliittinen ”eliitti” on sille uskollisen nomenklatuuran kanssa jatkuvasti korostanut, kuinka vapaita me olemme Aasian maihin ja kolmannen maailman valtioihin verrattuna. Todellisuudessa demokraattisen fasadin takaa kansalaisten vapauksia on purettu lännessäkin viime vuosina pala palalta vetoamalla turvallisuuteen. Se, mikä on aiemmin erottanut yhteiskuntamme Itä-Aasian maista ei olekaan enää itsestäänselvää. Mitä jää jäljelle länsiglobalistien maailmalla melskaavasta vapaudesta ja ihmisoikeuksista, kun niitä kavennettaan kiihtyvää vauhtia vieläpä demokratian turvaamisen nimissä!

Vika on myös hyväuskoisissa kansalaisissa, jotka luovuttavat vapautensa ”turvallisuuden” tai muun tärkeäksi väitetyn asian vuoksi. He eivät näytä ymmärtävän, että sosiaalidemokraattisen kansalaisten suojelun nimissä riisutaan ennen pitkää vapauksia, jotka eivät liity mitenkään alkuperäiseen ”suojelun tarpeeseen”. Koska kyse on ns. kaltavan pöydän prosessista, jossa turvallisuuteen vetoaminen johtaa ennen pitkää totaaliseen kontrollivaltioon.

Ylen uutinen Lähestymiskieltoon määrätty voi saada pannan jalkaansa ensi vuonna – oikeusministeri: ”Jos on uhrin lähellä, niin laite piippaa ja hälyttää” kertoo asiantuntijoiden esittävän aluksi ihan järkevältä kuulostavan ehdotuksen hallitukselle:

Laajennettuun lähestymiskieltoon määrätyn liikkumista voitaisiin erityisen vakavissa tilanteissa valvoa sähköisesti. Asiantuntijoiden mukaan nykyinen järjestelmä ei riittävän hyvin suojaa lähestymiskiellon hakijoita.

Lähestymiskieltojen ja niiden rikkomisten määrät ovat olleet laskussa jo usean vuoden ajan. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kerro niinkään ongelmien vähentymisestä, vaan siitä, että kielto koetaan tehottomaksi.

Hälytyskellot alkavat soida viimeistään siinä kohtaa kun jutussa ei kerrota keitä nämä asiantuntijat oikeastaan ovat. Vaikenemisen saattaa selittää se, että asiantuntijajoukko koostuu todennäköisesti enimmäkseen päivystävistä feministeistä ja sosiaalidemokraattisista turvakypäräpaternalisteista. Heitä taas kiinnostaa vallankäyttö alamaisiin ja ylipäätään mahdollisuus lisätä kansalaisten kontrollointia.

Tässä kohtaa on syytä pitää mielessä se, että lähestymiskiellon saanut ei välttämättä ole syyllistynyt mihinkään oikeusistuimen tuomitsemaan rikokseen eikä lähestymiskiellon rikkominenkaan ole automaattisesti rangaistava teko. Silti häntä voidaan kontrolloida samaan tapaan kuin vankilomalla olevaa murhaajaa.

Kun ideologisesti synnytetty naisvetoinen valtionjohto on nyt laittamassa häiriköille ja törkyturville liikkumista kontrolloivan jalkapannan, voidaan se ennen pitkää asettaa myös poliittisille toisinajattelijoille julistamalla heidät ”vaaraksi yleiselle turvallisuudelle”. Tälläisen mahdollisen kehityskulun esittäjät tullaan todennäköisesti leimaamaan alarmisteiksi tai jopa vainoharhaisiksi salaliittoteoreetikoiksi. Havaitut tosiasiat tukevat kuitenkin sitä, että kun joku tekninen kontrollikeino on kerran valtaapitäjien hallussa, sen käyttöä ei suinkaan vähennetä vaan sitä pyritään soveltamaan kaikkialle, jossa kuvitellaan nähtävän uhkia.

Poliittisen eliitin vallan kannalta suurin huoli on tietenkin aito oppositio varsinkin epävakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Siksi politisoituneessa virkamieskunnassa on saatettu käydä visionäärisiä keskusteluja kuinka suitsia järjestelmän vastustajia. Raottamalla oven matalan kynnyksen elektroniselle jalkapantavalvonnalle, saadaan avattua laillinen väylä valvoa myös niitä, joita on koko ajan haluttu kontrolloida poliittisista syistä. Heidät pitää vain julistaa yleisvaarallisiksi vetomalla kansalaisten turvallisuuteen. Se onkin helppoa, sillä monet asiantuntijat (kts. edellä) näkevät jo nyt ”vihapuheen” olevan fyysinen uhka ”hauraille vähemmistöille”.

Lähde: Yle Watch