Radikaali arkisto: Marjat ja mongolidit

Partisaanin Radikaali arkisto -nimisessä artikkelisarjassa julkaistaan ajattomia kansallisradikaaleja tekstejä viime vuosikymmeniltä Suomen eri vastamedioista. Artikkelisarjan tavoite on lisätä kansallismielisen yleisön syvällistä ymmärrystä ideologisista ja poliittisista kysymyksistä.

Radikaali arkisto

Thaimaalaisiin marjanpoimijoihin liittyvä ihmiskauppavyyhti eteni tällä viikolla syyteharkintaan. Törkeästä ihmiskaupasta epäillään viittä ihmistä. Tutkinta on kohdistunut Polaricaan ja Kiantamaan sekä thaimaalaiseen poimijoita Suomeen rekrytoineeseen yritykseen. Mahdollisia asianomistajia on yli 2000.

Kolumni vuodelta 2012 kiteyttää hyvin, miksi oikeudenmukainen marjanpoimintatalous on looginen mahdottomuus.

***

Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja suomalaisesta ”äärioikeistosta” kirjaa kirjoittava Li Andersson vaati thaimaalaisille marjanpoimijoille turvattua perustuloa. Marjanpoimijat eivät kuulemma pääse tarpeeksi hyville liksoille ja päivät voivat venyä erittäin pitkiksi. Työ Suomessa voi alkaa maistua puulle.

Sääolosuhteiden aiheuttamat muutokset marjojen määrässä ja markkinahintojen heilahtelut aiheuttavat tilanteen, etteivät kaikki raukat ole päässeet edes sellaisille osingoille, jotta meno–paluu-matka Suomeen ja takaisin tulisi kustannetuksi. Tässä vaiheessa joku voisi heti kysyä, eikö suomalaisella vasemmistolla ole todella tähdellisempää mietittävää?

Ulkomaiset marjanpoimijat ovat globalisoituvan markkinatalouden ilmiö. Marjanpoiminta on pitkään kuulunut suomalaiseen tapakulttuuriin osana jokamiehenoikeuksia nauttia kotimaisen luonnon antimista. Nuorille suomalaisille se on perinteisesti ollut kesäinen sivutienesti. Kansainvälistyminen on kuitenkin kutonut maailman yksinkertaisimmasta työstä kummallisen riiston ja ristiriitojen verkon.

Vaikka aasialaisten marjaurakoitsijoiden kurjat työehdot eivät aiheuttaisikaan meille unettomia öitä, on marjabisnes silti hyvä esimerkki kapitalistiseen talousjärjestelmään rakennetusta kylmäkiskoisesta riistosta. Oikeudenmukainen marjanpoimintatalous on nimittäin looginen mahdottomuus. Provisiopalkkaus minimaalisin ylläpitokustannuksin on ainoa tapa tahkoa rahaa. Jos marjastajille maksettaisiin säännöllinen ja kunnollinen palkka, ei työvoiman raahaaminen kymmenientuhansien kilometrien päästä olisi kannattavaa. Kelpopalkalla suomalaisten ammattilaisten palkkaaminen olisi vaihtoehto, mutta voittomarginaali jäisi kovin kapeaksi. Onhan afääri aina afääri, kuten 30-luvulla Suomessa kiertänyt seemiläisvitsikin sanoo.

Jos vasemmisto todella siis tahtoisi eettistä marjataloutta, vaatisi se innokkaiden thaipoimijoiden välitöntä käännyttämistä ja porttikieltoa Suomeen. Millään muulla tavalla palkkakysymys ei voi ratketa.

Ulkomaisista marjanpoimijoista on aiheutunut konkreettista vahinkoa maaseudulla asuville suomalaisille. Metsistä on löytynyt roskia ja rojua ulkomaisen hävityspartion poistuttua paikalta. Talousmetsien taimikot ovat vahingoittuneet pysyvästi luonnossa piittaamattomasti liikkuvien poimijoiden vuoksi. Maanomistajien kotirauhaa on häiritty poimimalla aivan pihapiiristä. Usein poimuriin kerätään myös raa’at marjat.

Ulkomaalaisten poimijoiden oikeistolaiset puolustajat argumentoivat kotimaisen elintarviketeollisuuden tarpeilla. Jos ulkomaiset marjanpoimijat häädetään, kuka poimii marjat markettien laareihin? Ainakin hinnat nousevat taivaisiin, jos ei muuta.

Karu tosiasia on, ettei suomalainen elintarviketeollisuus käytä suomalaisia marjoja pääasiallisina raaka-aineina. Suomalaisissa tuotteissa käytettävät marjat tuodaan edullisesti Keski- ja Itä-Euroopasta.

Terveellisin ja eettisin vaihtoehto onkin käyttää suomalaisten epäkaupallisesti poimimia marjoja. Kumisaappaat jalkaan ja metsään!

Aasialaiset Jokamiehen oikeudet Kapitalismi Kotimaa Li Andersson Luonnonmarjat Politiikka Radikaali arkisto Rotu Talous Tiede & luonto Ulkomaat Väestönvaihto Vasemmistoliitto Yhteiskunta

Keskustelu

4 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • Nimetön

    Vastaa

    Kaupallinen yritystoiminta marjanpoiminta on ongelmallinen ilmiö, koska sitä harjoitetaan jokamiehen oikeuden nojalla toisten mailla. Maanomistaminen ja yritystoiminta kulkee usein käsi kädessä maaseudulla. Useat harjoittavat metsätaloutta elinkeinonaan. Käytännössä marjanpoimintaa harjoittava yritys harjoittaa yritystoimintaa toisen yksityisen yrittäjän alueella, eikä joudu maksamaan tälle minkäänlaista korvausta. Tilanne on kärjistetysti sama, jos minkä tahansa yrityksen tilat tai alue olisi vapaasti hyödynnettävissä kaupallista toimintaa varten toisille yrittäjille. Lieveilmiöitäkin näkee valitettavan usein. Roskaa, luvattomia nuotiopaikkoja, luvatonta maastopysäköintiä, vahingoitettua metsäpohjaa ja taimikkoa jne. Marjanpoiminta omaan käyttöön lienee lähenpänä alkuperäistä jokamiehenoikeuden määrettä. Alunperinhän se oli oikeus käyttää piha-alueiden läpi kulkevia teitä, koska muita teitä ei yksinkertaisesti ollut.

    Thaimaalaiset ovat ahkeria ihmisiä, joita marjanpoiminta yritykset käyttävät surutta hyväkseen. He tekevät pitkää päivää aamu viidestä ilta yhdeksään itsenäisinä yrittäjinä, joille marjanpoiminta yritykset vain tarjoavat kulkuneuvot ja majoituksen. Kaikki kulut vähennetään marjanpoimijoiden ansaitsemasta tilistä; majoitus, autot, ruoka, vaatteiden pesu jne. Viivan alle jää sitten mitä jää. Suomalaiset eivät ikimaailmassa tekisi vastaavia työpäiviä urakkapalkalla epävarmoissa olosuhteissa ja epämiellyttävässä säässä. Jos marjanpoimijat olisivat palkattuina työntekijöinä suomalaisten työehtosopimusten ja työ-aika säännösten mukaisesti ruoka- ja kahvi taukoineen, marjanpoiminta yritykset joutuisivat lopettamaan toimintansa. Yritystoiminta ei yksinkertaisesti kannattaisi. Yritystoiminta kannattaa nyt, koska sitä voidaan harjoittaa korvauksetta toisten maalla ja kaikki riskit ovat marjanpoimijalla itsellään. Vaikka marjanpoimijat voivat saada muutamassa kuukaudessa kotimaansa vuoden palkkaa vastaavan rahasumman, on tällainen yritystoiminta vähintäänkin moraalisesti arveluttavaa ja selkeästi köyhästä maasta tulleiden ihmisten riistoa, johon valtion tulisi ehdottomasti puuttua.

  • Pekka j

    Vastaa

    Thai poimijoille oli luvattu hyviä ansioita, jotkut näistä olivat jo monetta kertaa Suomessa, aikaisemmin olivat tienanneet hyvin. Nyt vaan ei ollut marjoja ? poiminta yritys ei harrasta mitään ennustamista esim kukinnoiden perusteella, pitäisi ymmärtää että luonto ei aina toimi joka vuosi samoin. Nyt kun syytteitä jaetaan, niin voi poimijat olla ensi kesänä vähissä. Ja kun jos marjoja tulee paljon niin sinne jäävät metsään ? Se on varmaan myös marjayrittäjien syytä? Nyt voisi vasemmiston lemmikit nämä musut mennä metsään, ei kait sitä kukaan usko? Kun näitä tukia maksettiin yrityksille niin ei varmaan marjayrityksille että olisivat saaneet palkat maksettua. Voi olla marjat kalliita Suomessa ensi vuonna?

  • Vasemmistopettää

    Vastaa

    Vasemmisto petti jälleen marjanpoimijat.

  • Suuri tuntematon

    Vastaa

    Ihan miten vain päin tätä asiaa pyörittelee, niin jotakin väärää tässä näiden lennättämisessä maailman toiselle puolelle puolukoita poimimaan on. Eettisesti arveluttavaa, kapitalistista vehkeilyä… Koko touhu perustuu eettiseen arveluttavuuteen ja kapitalistiseen vehkeilyyn. Ilman niitä koko marjanpoimintasirkusta ei voisi olla olemassakaan! Eivätköhän nämä poimijat ole kaikki suomalaisten kanssa naimisissa paperilla, niin Kela hoitaa elätyksen sitten lyhyen marjakautemme jälkeen loppuvuodeksi.

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Lue seuraavaksi