Biologi ja metsäkartoittaja Risto Sulkava sekä Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian lehtori ja metsäekologian tutkija Panu Halme toteavat Yleisradion laajassa artikkelissa, että Suomen hallitus tuhoaa metsiemme monimuotoisuutta järjestelmällisesti. Nimellisesti ”vihervasemmistolainen” hallitus raiskaa Suomen kansallismaisemaa kontrolloimansa Metsähallituksen kautta.
Vaikka esimerkiksi vihreältä sisäministeri Maria Ohisalolta on virrannut suurta sympatiaa laittomille siirtolaisille ja marxistisille ääriryhmille, vaikuttaa hän unohtaneen puolueensa alkuperäisen tehtävän. Ongelma on tuttu myös muista länsimaista, joissa kaikissa ”vihreä” liike on paljastunut epäekologiseksi sekoitukseksi taloudellista globalismia ja kulttuurimarxismia.
Yleisradion mukaan ”Suomen valtio kaataa uhanalaisille lajeille tärkeitä vanhoja metsiä”. Marinin hallitus ei ole edes yrittänyt puuttua kriisiin uskottavalla tavalla, minkä vuoksi uhanalaisten lajien suojelu ja metsien kartoittaminen ovat jääneet yksittäisten kansalaisaktivistien vastuulle.
”Viimeinen hetki”
”Viimeistään nyt olisi se hetki, kun luonnonmetsät pitäisi suojella, jättää ne pois metsätaloustoimista, joka ikinen palanen. Millään muulla konstilla uhanalaistumiskehitystä ei pystytä pysäyttämään”, Sulkava totesi Yleisradiolle.
”Metsähallituksella on koko ajan hakattavaksi suunniteltuja metsäalueita, joissa luontoarvot ovat niin korkeita, että vastuullisen toimijan ei pitäisi niissä hakkuita tehdä. Eikä valtion, jonka pitäisi olla vastuullisuudessa eturintamassa”, Sulkava jatkoi kohdistaen kritiikkinsä Suomen istuvaan hallitukseen.
Sekä Suomi että Euroopan unioni ovat juhlapuheissaan ja virallisissa strategioissaan sitoutuneet suojelemaan ympäristön monimuotoisuutta. Todellisuudessa viralliset ”tavoitteet” ovat kuitenkin osoittautuneet sananhelinäksi. Käytännössä vihervasemmisto on keskittynyt politiikassaan vain EU-liittovaltiokehityksen vauhdittamiseen, laittoman siirtolaisuuden lisäämiseen, Suomen julkisen velkataakan kasvattamiseen sekä homolobbaukseen. Ympäristöarvot ovat jääneet auttamattomasti taka-alalle.
Tulostavoitteiden tahallista rikkomista
Suomen hallitus asettaa Metsähallitukselle vuotuiset taloudelliset tulostavoitteet, joiden verran hakkuiden on tuotettava rahaa valtiolle. Metsähallitus on järjestelmällisesti ylittänyt tulostavoitteet eli hakannut enemmän metsää kuin sen olisi pitänyt. Valtio ei ole pysäyttänyt Metsähallituksen holtitonta toimintaa.
Halme näkee, että Metsähallitus rikkoo tulostavoitteita raadollisista syistä. Yleisradion mukaan ”hän uskoo, että metsät hakataan sen vuoksi, että ne saataisiin pidettyä pois suojelun piiristä”. Ei ole mitään viitteitä siitä, että Marin tai Ohisalo pyrkisivät tulevaisuudessakaan puuttumaan Metsähallituksen ympäristörikoksiin.
Lähde: Yle
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Metsuri
Suomi on metsätalouden kärkimaita ja kestää tarkastelun miltä kantilta hyvänsä. Suomessa ei hakata metsää edes vuotuisen kasvun vertaa. Viimesin mitattu kasvu oli 107 miljoonaa kuutiometriä ja poistuma ( hakkuut + kuolleet puut) oli 87 miljoonaa kuutiometriä. Varaa on siis vaikka lisätä hakkuita. Nykyisellä hallituksella ei ole mitään ansioita nykytilanteeseen, koska positiivinen kehitys on jatkunut jo 70-luvusta lähtien. Harva ymmärtää käytännön metsä-asioiden päälle mitään ja silti jaetaan kärkkäästi neuvoja. Kauhukuvia maalaillaan tarkotushakuisesti ja betonilähiöissä elävät iskevät paniikkinappulaa. Lähin metsä löytyy kuitenkin alle 15 minuutin ajomatkan päästä, asuit missä hyvänsä päin Suomea.
Luonnonsuojelijoiden päätavoite on aina estää metsien hakkuut ja suojella mahdollisimman monta hehtaaria metsää, niin valtion, kuin yksityistenkin omistamaa. Tämä perustuu ainoastaan vihervasemmistolaiseen ideologiaan, sosialismiin, eikä mihinkään, jolla olisi järjelliset metsätaloudelliset tai metsänhoidolliset perusteet. Harva on edes nähnyt miltä luonnontilainen hoitamaton metsä näyttää. Metsiä hoidetaan ihan syystä. Ympäristön monimuotoisuus on yksi niitä taikasanoja, joita luonnonsuojelijat viljelevät mielellään. Monimuotoisuus toteutuu Suomen metsissä jo nykyisellään täysin riittävästi.
P.S. 1‑vuotiaasta istutetusta taimikostakin tulee vanhaa metsää. Harvempi elää niin kauan, että näkee lopputuloksen.
Nationalisti
No, sinulla taisi nyt mennä talousmetsä ja luonnonmetsä sekaisin.
Luonnonmetsien hakkuissa ei ole pienintäkään järkeä, eikä kansallismielisten kuulu tukea sellaista toimintaa.
Metsuri on ihan oikeassa.
Metsuri kirjoitti ihan, niin kuten asia on todellisuudessa. Juuri näin se menee.
Rahaa tyhjästä
Samaa vihertävää politiikkaa harrastaa Sulkava. ”Viimeistään nyt olisi se hetki, kun luonnonmetsät pitäisi suojella, jättää ne pois metsätaloustoimista, joka ikinen palanen. ”
Metsiä voidaan ja pitää voida käyttää ihmisen hyväksi. Niitä ei kuitenkaan saa murjoa koneilla sotatantereeksi avohakkaamalla puut. Luonnontilaisesta metsästä voidaan kerätä tukkipuut käyttöön, kuten on ennenkin tehty. Se ei pilaa luontoa eikä uhkaa monimuotoisuutta.
Metsän monimuotoisuuden säilyttäminen ei ole ainoa ongelma. Suurin konein murjotusta metsästä syntyy orgaanisia päästöjä, jotka pilaavat vesistöt. Tähän luulisi ympäristön säilymisesta huolestuneiden myös kiinnittävän huomiota. Salmelallakin on yksi puute liian nuori 54 vuotias. Hän tuskin on nähnyt puhtaita suomalaisia vesistöjä ja luontoa eläessään. Vesistöt tuhottiin hänen lapsuutensa aikana.
Asiantuntijoita taas
Metsäpohjalle tekee kuules ihan hyvää uudistua välillä. Eikä sitä humusta ja muuta saa vesistöihin päästää, maata muokkaamalla. Kuten laikuttamisessa kaivinkoneella. Siihen on selvät ohjeet, että tämä toimenpide on kielletty vesistön lähistöllä. Kuten myös hakkuutyö ja rannalle jäätävä suojakaistale. Eli, et sinä saa mennä ajelamaan noilla kaivureilla ja metsäkoneilla sinne rannalle, tai puroon miten huvittaa. Ne ovat metsälakikohteita. Että sanomista tulee, sekä työt loppuu välittömästi.
Löytyy näistäkin ohjeista tietoa ihan oikeasti. Googlella etsimällä.
Kyllä naurattaa kun kaupunkilaiset ovat ”metsäasiantuntijoina” 🤦♂️😂🙄
Muuten luonnonsuojelualueet levittävät useinkin, kaikenmaailman kirjanpainajia yms..hyönteisiä. Uudistettu metsä uusine taimikoineen sitoo paremmin hiiltä myös, kuin se tyvestä lahonnut suojelukuusikko.
Oletkohan edes metsäkonetta nähnyt kertaakaan tai hakkuuaukkoa.
Rahaa tyhjästä
Muutaman kerran olen nähnyt metsäkoneita murjomassa luontoa. Metsuri kirjoitti ”Lähin metsä löytyy kuitenkin alle 15 minuutin ajomatkan päästä, asuit missä hyvänsä päin Suomea. ” Tämä on täyttä puppu, ellei metsuri tarkoita avohakkuualuetta tai sen jälkeistä 20 vuotta. Sellaisia metsiä olen nähnyt.
Sen sijaan eteläsuomalaisen pitää autolla ajaa satoja kilometsejä, että löytää luonnon puhtaan vesistön, jonka vettä voi käyttää ilmaisena talousvetenä. Tämä oli 70 vuotta sitten mahdollista miltei kaikkialla Suomessa. Nyt yleensä vain Lapissa ja jossakin idässä varsinkin rajan toisella puolella. Suomalainen metsäteollisuus on tuhonnut vesistöt ja metsät.
Viha Voittamaton
Sen mukaista. Noh, toivon mukaan kehä kolmosen sisäpuolelle jäävällä urbaniitilla on kuitenkin hyvä mieli aiheuttamastaan vahingosta, ainakin kehitysmaat eivät kärsi niin paljoa.
Neurologi Nykänen
Punavihreän hallituksen metsien raiskaaminen on ongelmana kokonaisuuteen nähden varsin vähäpätöinen, koska tämä todellisuuspakoinen ja kiihkoidealistinen joukkio tuhoaa ennätyksellisellä vauhdilla toimillaan koko Suomen, niin valtion kuin kansankin, mutta ongelman ironinen aspekti on tietenkin vertaansa vailla.
Nationalisti
Vihreät nyt on varmasti tekopyhin puolue mitä löytyy.
Suomessa luonnonmetsien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, mutta se ei Kokoomuksen puisto-osastoa (Vihreitä) kiinnosta pätkääkään.
Vihreät kaataa mielellään niitä vähäisiäkin metsäalueita pois, jotta tilalle saadaan rumia kerrostaloja ja kivoja puistoalueita, kerrostalot Vihreät täyttää tietysti ei-valkoisella väestöllä.
SP
Juuri näin, siinä on kiteytettynä viherkommareiden perverssi agenda. Matkustin takavuosina junalla Helsingistä Kokkolaan. Lähestulkoon joka helvatin asemanseutu oli täytetty viherkommarien ja kokkarirakennusfirmojen kerrostalohelveteillä, eivätkä kaupungit ja kylät poikenneet enää juurikaan tosistaan, ja suunnittelussa oli luultavasti käytetty joka paikassa jotain samaa arkkitehtitoimisto Perse & Reikää. Asemilla vetelehtivästä porukasta iso osa oli jotain muuta väkeä kuin kantasuomalaisia. Se matka oli läpileikkaus Suomen nykyiseen tilaan, johon tätä maata ei olisi koskaa pitänyt päästää.
remulus
Samoin vihreiden jumaloimaa tuulivoimaa lykätään joka kolkkaan, mm. arvokkaat suoalueet ja vaihtelevat mäkimaastot on näitä rupeleita täynnä. Tuulivoima tarvitsee kattavan tieverkoston, jotka pilaa maisemat lopullisesti ja metsää kaadetaan kymmeniä tuhansia hehtaareita näiden rumilusten takia…
Rahaa tyhjästä
Kukahan laskisi, tuottaako tuulivoimalapuisto elinaikanaan niin paljon sähköä kuin on mennyt energiaa puiston rakentamiseen ja ylläpitoon. Tämähän tehdään liki kokonaan fossiilisen energian avulla. Jos tähän läytettäisiin uusiutuvaa energiaa, tuulivoimasta tulisi kallista ja rakentaminen loppuisi.
Aurinkovoimala ei koskaa tuota sähköeneriaa niin paljoa, kuin valmistamiseen ja hoitoon on kulunut fosiilista energiaa. Tämä on todistettu faktaksi.
Globaalit talousjätit hyötyvat rutkasti ja tietämättömät typerykset, jotka asiaa ajavat saavat palkkansa.
Metsuri
Käsitteet eivät menneet sekaisin. Kuten totesin, harva on käynyt täysin luonnontilaisessa metsässä. Ne ovat monesti läpi pääsemättömiä ryteiköitä, joissa puusto on yleensä huonokuntoista. Hoitamattomana 150-vuotias kuusikko voi olla tiheää riukuuntunutta metsää, jossa puut eivät ole juuri heinäseivästä paksumpia. Tämä ei vastaa lähellekään ihmisten mielikuvia ”luonnonmetsästä”. Luonnonsuojelijoiden kuvat on otettu usein vanhoista talousmetsistä ja johtavat tarkoituksellisesti harhaan. Lähimpänä tätä ”luonnonmetsän” mielikuvaa on vanha päätehakkuukypsä yli 100v. talousmetsä. Harvennushakkuun jäljetkin ovat kadonneet kantojen lahoamisen myötä. Näissä vanhoissa järeäpuustoisissa metsissä on kaupunkilaisenkin mukava ja helppo ulkoilla. Ne eivät kuitenkaan ole luonnonmetsiä, vaan seurausta hyvästä metsänhoidosta.
Ongelmallista on luonnonmetsän määritys. Vanhoissa talousmetsissä luonnonmetsän määritteet useasti täyttyvät ja kuten edellä mainitsin merkit aiemmasta metsänkäsittelystä ovat jo voineet kadota. Vihervasemmisto vainoaa juuri erityisesti näitä kohteita luonto-arvojen vuoksi. Viherideologian ajamassa suojelukiimassa ollaan valmiita kaikenlaisiin vippaskonsteihin suojelutoimenpiteiden aikaansaamiseksi. Metsästä bongataan lajeja, joita siellä ei ole ja muovipussista kylvetään liito-oravan paskaa kuusten juurille. Vastaavia tapauksia on uutisoitu myös Suomessa. Tarkoitus pyhittää keinot. Erityisesti yksityishenkilöille näistä ”luonto-arvojen epävirallisista kartoituksista” voi seurata valtavat taloudelliset tappiot.
Nykyisillä metsänhoitosuosituksilla luonto-arvot toteutuvat yhtälailla talousmetsissä, kuin ns. luonnonmetsissä. Harsinta hakkuu, jossa parhaat ja suurimmat tukkipuut poistetaan ei ole pidemmän päälle järkevää ja kestävää metsänhoitoa. Puiden siemenet ovat kopioita. Huonolaatuinen puusto jää siis huolehtimaan uudesta puusukupolvesta. Metsän uudistustoimenpiteillä ja avohakkuulla pyritään vain nopeuttamaan uuden metsän kasvua ja takaamaan metsittyminen. Jälki voi näyttää pahalta, mutta uusi metsä nousee aina takaisin. Valtionkaan ei ole taloudellisesti järkevää lahottaa metsiään pystyyn, yksityishenkilöiden vielä vähemmän. Jokainen hoitaa metsäänsä niin kuin parhaaksi katsoo. Viherkommunistit voivat ottaa 200000€ pankkilainan, ostaa itselleen metsäpalstan. Sen voi sitten suojella ja lahottaa pystyyn, jos siltä tuntuu ja talous kestää.
Vihervasemmisto saa turhan paljon näkyvyyttä ja kuuluvuutta luonto-asioiden asiantuntijoina, vaikka he sitä vähiten ovat. Kaikki halutaan kieltää ja ideologia määrittelee sen mikä on yhteiskunnassa oikein ja sallittua. Oma mielipide on sallittu, muut mielipiteet väärin ja kiellettyä. ”Ei saa metsästää, kalastaa, syödä lihaa, käyttää turkiksiä, hakata metsää, rakentaa tai ajaa autolla, koska me nyt vaan ollaan sitä mieltä ja muidenkin on pakko olla samaa mieltä meidän kanssa!”
Noin se menee
Minä olen ja olen ajanut metsäkonettakin sen verran että tiedän, etteivät ne niin kamalaa ”tuhoa”, tee ja ensinnäkin korjuuvaurioista tulee äkkiä sanomista harvennuksella, mistä ei tule hyvää mainetta sillä kuskille tai yrittäjällekään. Metsäkoneen jäljet hakkuuaukollakin ovat aika hienosti kadonneet jo 5‑vuoden aikana. Sekä kaivinkoneen laikuttamisenkin. Olen laikuttanut kanssa kaivurillakin. Sekä istuttanut uutta metsää pottiputkella. Joten olen aika hyvin asiasta perillä. Olen samaa mieltä, että luonnontilametsät ovat tosiaan ihan ryteikköjä, niin juurikääpä tyvilahoine kuusineen. Sekä lenkoja runkoja täynnä, sekä vaarallisia 2‑haara latvuksia. Sitten on ihan metsälakikohteet, joihin et saa kajota koneella. Purot, rannat jne.…
Rahaa tyhjästä
Metsuri ei ole koskaan käynyt luonnon metsässä, näin hän sen todisti: ”Kuten totesin, harva on käynyt täysin luonnontilaisessa metsässä. Ne ovat monesti läpi pääsemättömiä ryteiköitä, joissa puusto on yleensä huonokuntoista.” Luonnon metsä etelä Suomessa, jossa ei ole puita kaadettu mies muistiin on todella helppokulkuista ja miellyttävää korkeine paksuine puineen. Metsurin kuvaamat risukot löytää 10–30 vuotta sitten ”puhtaaksi” hakatuilta alueilta.
Nimetön
Miesmuistiin eli vajaaseen 100 vuoteen. Sitä ennen metsää on aina hakattu ja käsitelty. Mahdollisesti kaskettu ja kylvetty nauriille. Tieto hakkuista kuolee sukupolven mukana. ”Luonnonmetsä” etelä-suomessa on puisto, josta vesakko on raivattu pois.
Paljon tuhlataan
Itseäni puun jatkojalostajana surettaa lähinnä se että metänomistajat eivät osaa kasvattaa puuta kuin selluteollisuuden käyttöön.
Harvennukset ovat niin rajuja että lustojen väleistä voi laskea milloin ne ovat olleet. Myös ”puun paisuminen” nähdään erinomaisena tavoitteena ja Metsurinkin mainitsemat heinäseipäät ovat huono asia. Tosiasiassa, jaatkojalostus tarvitsee juuri sitä puustoa joka on kasvanut tasaisesti, ja usein tiukalla lustolla. Nämä ovat tietysti asioita jotka määräytyvät sen mukaan mihin puuta etsitään. Esim lentokoneteollisuus etsii erilaista puuta kuin huonekalu- tai soitinteollisuus. Kaikille on kuitenkin yhteistä se että puu ei saa kiertyä enempää kuin 0.5cm metrille.
Jos mennään keskieuroppaan niin saksalaiset osaavat jo huomattavasti paremmin kasvattaa talousmetsää. Sielä taimista lähtien puut oksitaan jolloin latvatupsulla kasvatetut kuuset ja männyt kelpaavat moneen jatkojalostukeen.
Esimekkinä voisi mainita suomessakin kasvavan kuusilajin jota kasvaa keskieuroopassa. Kun sellainen 300–350 vuotias kuusi kaadetaan, sen hinta on noin 250 000e/kpl. Ja se on myyty jo ennenkuin sen kaatoa edes suunnitellaan. Puut kaadetaan aina pohjoisen puolelta, jotta uusi taimikko ei ala kiertyä auringon mukaan. Ja jos vaikka tämä vielä ymmärretäänkin Suomessa, niin viimeistään oikea kaatoaika menee pieleen. Puu kun pitää kaataa kuunkieron mukaan. Ja vuodenajan mukaan riippuen siitä mitä siitä tulee.
Jos jotakuta kiinnostaa enemmän niin lukekaa sellainen kirja kuin ”Puukirja”. Siitä saa hyvää alkutietoa.
Paljon olen myös ihmetellyt sitä miksei suomen selluteollisuus käytä kuituhamppua prosessissaan. Kuituhampusta saadaan seitsemän kertaa enemmän kuitua hehtaarille kuin puusta. Ja sato on korjattavissa jokavuosi, ei vain joka 70’s vuosi. Prosessilta se ei vaadi käytännössä mitään muutoksia. Ja kirjojen paperinakin hamppupaperi alkaa kellastumaan vasta 300 vuoden iässä.