Awakening III: Haastattelussa Dan Eriksson

Eriksson on huhtikuussa Hyvinkäällä järjestettävän Awakening III -konferenssin ensimmäinen puhuja.

Filosofia

Dan Eriksson on ruotsalainen kansallismielinen aktivisti, joka toimii puheenjohtajana mm. Det fria Sverige ja Europa Terra Nostra-nimisissä järjestöissä. Eriksson on huhtikuussa Hyvinkäällä järjestettävän Awakening III ‑konferenssin ensimmäinen puhuja. Konferenssiin voit osallistua ilmoittautumalla sähköpostiosoitteeseen awakeningfinland@protonmail.com

* * *

Tervehdys Dan! Haluaisitko esitellä itsesi suomalaisille lukijoille ja avata hieman henkilöhistoriaasi. Milloin koit poliittisen heräämisesi ja oletko aina ollut tiukan linjan nationalisti?

Synnyin 1982 Skogåsissa, eteläisessä Tukholmassa, jossa asui jo silloin melkoinen määrä Euroopan ulkopuolisia ihmisiä, pääosin turkkilaisia. Kohtaamiset maahanmuuttajajengien ja ruotsalaisvastaisen rasismin kanssa olivat osa nuoruuttani, mutta suurin heräämisen hetki tapahtui lukiossa vuonna 1998, jolloin olin luokkani ainoa ruotsalainen.

Siirryin myöhemmin kouluun, jossa ruotsalaiset olivat enemmistö, mutta joissa oli silti suuria maahanmuuttajajengejä. Uudessa koulussa tutustuin kansallismielisiin nuoriin, jotka levittivät tarroja ja myivät kansallismielisiä julkaisuja, ja olimme lopulta suurehko ruotsalainen nuorisojengi, jonka tehtävä oli suojella muita ruotsalaisia maahanmuuttajilta.

Se oli myös se hetki, kun liityin kansallismieliseen liikkeeseen. Sen jälkeen olen ollut aktiivinen kansallismielisessä toiminnassa, joka näkyy niin kirjoituksissani, musiikissani, julkisissa puheissani sekä osallistujamääriltään Ruotsin suurimpien kansallismielisten mielenilmausten järjestämisessä.

Nykyään olen naimisissa, ja minulla on kaksi lasta. Asun pienessä järvikylässä Mariestadissa, 20 minuutin päässä ”Ruotsalaisten talosta”, jonka avasimme vuonna 2017. Kyseessä on 650 neliömetrin talo toimistoineen, podcast-studioineen, kirjastoineen, kokoussaleineen ja kahviloineen. Järjestämme siellä useita tilaisuuksia pitkin vuotta.

Olen myös puheenjohtajana Det fria Sverige ja Europa Terra Nostra ‑nimisissä järjestöissä.

Mitkä periaatteet muodostavat maailmankatsomuksesi perustan ja kuinka ne näkyvät jokapäiväisessä elämässäsi?

Elän ruotsalaisen järjestöni neljän periaatteen mukaisesti: kansa, perhe, maa ja perintö.

Nuorena olin paljon keskittyneempi vakuuttamaan ihmisiä kansallismielisen politiikan toimivuudesta tilastojen ja faktojen avulla. Luulen, että olemme kaikki toimineet joskus samoin, ja se on hyvin raivostuttava strategia. Elämällä mahdollisimman hyvää elämää, uskollisena omille arvoilleen, ja levittämällä positiivista voimaa naapurustoosi, saat paljon enemmän aikaiseksi.

Tulevan konferenssin teema on ”Nova Europa – Eurooppa liberaalin hegemonian jälkeen”. Mitkä asiat tekevät liberaaleista arvoista niin vaarallisia, ja minkälaisia vaihtoehtoja meidän tulisi kyetä tarjoamaan sille. Mikä on oman esityksesi teema?

Niin sanottujen liberaalien arvojen suurin ongelma on siinä, että ne ovat täysin yksilökeskeisiä, korottaen yksilöllisen itseilmaisun kaiken muun, mukaan lukien aiemmin mainittujen neljän periaatteen, yläpuolelle. Tämä on vaarallista, sillä alussa voi kuulostaa houkuttelevalta keskittyä ainoastaan himoihin ja iloihin, mutta kuten tiedämme, se on tie turmioon. Siihen on syynsä, miksi kaikki uskonnot, joita kansamme ovat seuranneet, ovat varoittaneet ihmisiä kyseisestä käyttäytymisestä, sekä korostaneet velvollisuuden tuntoa omaa maata, perhettä ja heimoa kohtaan yksilöllisten tarpeiden sijasta.

Esitelmäni voi järkyttää joitakin ihmisiä, sillä uskon siihen, että se mihin tulemme menemään liberaalin hegemonian jälkeen ei ole mikään mukava paikka, ja nationalistien ja tulevien sukupolvien tuleekin varautua aivan toisenlaiseen tulevaisuuteen, josta tällä hetkellä unelmoimme. On aika hyväksyä tosiasiat ja ymmärtää, että ne haasteet, jotka keskuuteemme on tuotu, tulevat vaikuttamaan kansojemme elämään ikuisesti, ja meidän tulee valmistautua siihen.

Tämä voi kuulostaa masentavalta, mutta toivon että jokainen, joka näkee esitykseni ymmärtää, että se on samaan aikaan viesti toivosta. Jos olemme valmiita hyväksymään faktat ja lopettamaan teoreettiset maalailut tulevaisuuden utopiasta, olemme paljon paremmin valmistautuneita liberalismin jälkeiseen Eurooppaan, joka tulee olemaan haastava, mutta lopulta voitokas aikakausi meille.

Toimit tällä hetkellä Europa Terra Nostra ‑nimisen yhteistyöjärjestön puheenjohtajana. Kerro meille hieman lisää tästä ryhmästä ja sen pitkän aikavälin päämääristä.

Europa Terra Nostra tähtää verkostojen ja ymmärryksen luomiseen eurooppalaisten nationalistien välille. Rehellisesti sanottuna kyseinen järjestö on tällä hetkellä luovalla tauolla, johtuen ensin Covid-rajoituksista ja sen jälkeisestä massiivisesta Ukrainan sodan synnyttämästä hajaannuksesta.

Järjestölle, joka pyrkii rakentamaan siltoja nationalistien välille ja hautaamaan vanhat eurooppalaisten kansojen väliset riidat, tämä sota on ollut painajainen ja on tehnyt työstämme paljon vaikeampaa. Sen takia olen keskittynyt toimimaan kansallisessa organisaatiossani Det fria Sverigessä. Uskon kuitenkin, että Europa Terra Nostra, tai muu vastaava organisaatio samalla tausta-ajatuksella, tulee pelaamaan merkittävää roolia tulevaisuudessa.

Viimeisten uutisotsikoiden perusteella Ruotsissa on tapahtumaisillaan ennennäkemätön väestönmuutos, etnisen väkivallan roihahtaminen ja järjestäytyneen rikollisuuden kultakausi. Onko etninen separatismi ainoa keino turvata ruotsalaisten olemassaolo erillisenä kansakuntana, vai kannatatko jotain toista strategiaa?

Tulen avaamaan tätä kysymystä huhtikuisessa esitelmässäni, mutta uskon siihen, että separatismi ja etnisten yhteisöjen perustamiset ovat välttämättömiä selviytymisstrategioita. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö nationalistien kannattaisi osallistua parlamentaariseen toimintaan, mutta meidän koko strategiamme ei voi perustua sille.

Tilanne Ruotsissa on väestöllisesti pahempi, kun moni haluaisi edes myöntää, mutta tilanne ei siitä huolimatta ole vielä menetetty.  Joskus ulkomaalaisten nationalistijulkaisujen lukeminen ärsyttää minua, sillä ihmiset, jotka eivät ymmärrä Ruotsia tai ruotsalaisia, yrittävät muodostaa käsitystä maasta pelkkien lehtiotsikoiden ja tilastojen perusteella, joita he eivät täysin ymmärrä. Toivottavasti esitykseni selventää ja oikoo hieman vääriä käsityksiä.

Käytännössä kaikki eurooppalaiset kansat kärsivät alhaisesta syntyvyydestä, joka edesauttaa nykyistä väestökriisiä. Kuinka saisimme rohkaistua nuoria valkoisia perustamaan perheitä ja hankkimaan nykyistä enemmän lapsia?

Jokaiselle, joka suunnittelee perheen perustamista: laita aina perheesi ja lapsesi kaiken muun edelle. Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se vaatii monesta liberaalista houkutuksesta kieltäytymistä. Muuttakaa halvemmille valkoisille alueille, mahdollisesti suurten kaupunkien ulkopuolelle. Muodostakaa verkostoja samalla tavoin ajattelevien ihmisten kanssa, ja pyrkikää olemaan niin riippumattomia valtiosta, kun vain on mahdollista.

Kansallismielisille, jotka haluavat lisää ydinperheitä: teidän tehtävänne on tehdä tästä valinnasta nykyistä kansallista itsemurhaa houkuttelevampi vaihtoehto nuorille ihmisille. Tässä tapauksessa porkkana on keppiä tehokkaampi, joten miettikää, miten saatte houkuteltua ihmisiä ensin omiin yhteisöihinne, ja sen jälkeen perustamaan myös perheensä sinne.

En usko kamppailuun numeroista. Niitä tärkeämpää on se, kuinka perheemme ovat verkostoituneet. Kymmenen yhteen hiileen puhaltavaa kansallismielistä perhettä ovat paljon voimakkaampia kuin 100 liberaalia ja turmeltunutta yksilöä.

Lähde: Kansalainen / Tuukka Kuru

Aktivismi Awakening Dan Eriksson Det Fria Sverige Europa Terra Nostra Filosofia Kansallismielinen infrastruktuuri Kansallismieliset Kansallismielisyys Kulttuurikeskus Otsola Otsola Politiikka Rotu Ruotsalaisten talo Tuukka Kuru Väestönvaihto Yhteiskunta

Keskustelu

3 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • Kimmo Kettunen

    Vastaa

    Erittäin hyvin sanottu.

  • Atakhama

    Vastaa

    Hieno mies, hieno sanoma. Mahtavaa!

  • Seppo Lehto

    Vastaa

    Jo 1990-luvun alussa prosessioikeutta kauppaoikeutta opettanut Nikula (Pitäisi kaivaa opintodokumentti jotta oikein nimi) ohjasi opiskelijoita ensijassa verkostoitumaan yliopistossa. ”Arvosanoista ei niin väliä, ei niistä kukaan ole kiinnostunut”.
    Seppo Lehto

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Lue seuraavaksi