Albert Leo Schlageter – Ruhrin sankari

Monet saksalaiset osallistuivat erilaisiin iskuihin miehittäjiä vastaan – kuuluisin Ruhrin vastarintamiehistä on Albert Leo Schlageter.

Historia

Vuoden 1918 lopussa ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan tappioon. Seuraavana vuonna käydyissä rauhanneuvotteluissa Saksa nimettiin yksin syylliseksi maailmansodan syttymiseen ja tuomittiin maksamaan jättiläismäiset sotakorvaukset.

Hävinnyt, kommunistien uhkaama Saksa ei kyennyt maksamaan sotakorvauksia määrättyinä aikoina. Ranska ja Belgia miehittivät vuonna 1923 Saksan raskaan teollisuuden sydämen, Ruhrin alueen. Miehittäjien tarkoitus oli ottaa väkisin Saksan maksettaviksi määrätyt korvaukset.

Seuraukset saksalaisille olivat kirjaimellisesti kylmäävät. Tavallinen saksalainen ei enää saanut kivihiiltä kotinsa lämmittämiseen, ja Ruhrin miehitys kiihdytti Saksan hyperinflaatiota. Saksan markoista tuli käytännössä arvottomia, ja esimerkiksi marraskuussa 1923 yksi kananmuna maksoi noin 160 miljardia Saksan markkaa.

Nöyryytyksestä vastarintaan

Miehittäjät korvasivat saksalaiset viranomaiset omilla miehillään ja pakottivat saksalaiset siviilit väkivallalla tervehtimään kadulla miehittäjän sotilaita. Afrikasta tuodut mustat ja arabisotilaat käyttäytyivät ranskalaisten upseerien suojeluksessa kuin herrat ja käyttivät hyväkseen saksalaisia naisia.

Tilanne oli kestämätön. Saksalaiset ensi alkuun vastasivat väkivallattomalla, passiivisella vastarinnalla, johon miehittäjät vastasivat voimalla. Noin 130 saksalaista menetti henkensä mielenosoituksissa ja miehittäjien murskatessa saksalaisten kansalaistottelemattomuutta.

Saksalaiset vastasivat voimankäyttöön voimalla. Monet saksalaiset osallistuivat erilaisiin iskuihin miehittäjiä vastaan. Kuuluisin Ruhrin vastarintamiehistä on Albert Leo Schlageter.

Sotasankari

Vuonna 1894 katolilaiseen saksalaisperheeseen syntynyt Schlageter palveli ensimmäisessä maailmansodassa upseerina ja sai ansioistaan muun muassa Ypres´n, Sommen ja Verdunin taisteluissa 1. ja 2. luokan rautaristit.

Sodan jälkeen Albert Leo Schlageter kirjoittautui lukemaan politiikkaa, mutta saksalaiset vapaajoukot vetivät häntä puoleensa. Hän osallistui Freikorpsin mukana Latvian vapaussotaan ja taisteli Sleesiassa puolalaisia vastaan. Kotimaassa Schlageter kamppaili pelastaakseen Saksan kommunistien vallankumoukselta.

Ranskan ja Belgian miehitettyä Ruhrin sekä alueen saksalaisen väestön ahdingon alettua Schlageter aloitti iskut miehittäjien pois ajamiseksi. Kansallismielinen Schlageter käytti väkivaltaa harkiten. Hänen toimensa olivat usein kivihiiltä ja teollisuustuotteita Ranskaan ja Belgiaan vievien junien suistamista raiteilta. Junilla kuljetettiin saksalaisilta varastettua omaisuutta sodan voittajien käyttöön ja tätä Schlageterin ryhmä ei sulattanut.

Kiinnijäänti ja teloitus

Ryhmän toiminta oli suuri ongelma ranskalaisille sekä belgialaisille miehittäjille, ja pian joku tuntematon petturi ilmiantoi Albert Leo Schlageterin ranskalaisille. Hänet vangittiin ja kuukautta myöhemmin Schlageter tuomittiin kuolemaan. Päivä kuolemantuomion saatuaan, 7.5.1923, Albert Leo Schlageter kirjoitti vanhemmilleen näin:

”Vuodesta 1914 tähän päivään olen asettanut kaiken voimani palvellakseni saksalaista kotimaatani, rakkaudesta ja puhtaasta uskollisuudesta isänmaalle. Kun isänmaa kärsi, se kutsui minua auttamaan… En ollut rikollisjoukkion johtaja vaan vaatimaton isänmaan palvelija. En ole syyllistynyt yhteenkään siviilirikokseen tai murhaan.”

Kolme viikkoa myöhemmin Leo Albert Schlageter teloitettiin lähellä Düsseldorfia.

Marttyyri

Pian Schlageterin teloituksen jälkeen hänestä tuli koko Saksan tuntema sankari. Hänen tekojaan verrattiin saksalaisten kansallismielisten kamppailuun Napoleonin armeijaa vastaan 1800-luvun alussa. Schlageterin kuolema oli innoitus saksalaisille, ja kun Kansallissosialistinen Saksan Työväenpuolue NSDAP äänestettiin valtaan vuonna 1933, Schlageterin mukaan nimettiin katuja, puistoja ja jopa sotalaiva.

Liittoutuneet tuhosivat useimmat Schlageterin muistomerkit toisen maailmansodan jälkeen, joskin viimeinen niistä hävitettiin vasta vuonna 1977.

Albert Leo Schlageteria (12.6.1894–26.5.1923) ei kuitenkaan ole unohdettu. Hänen nimensä tunnetaan ympäri maailmaa. Schlageter on valkoisten kansallismielisten arvostama sankari ja esikuva myös Saksan ulkopuolella.

Albert Leo Schlageter Ensimmäinen maailmansota Freikorps Historia Itsenäisyys Kansallismieliset Kansallismielisyys Kansallisradikalismi Kansallissosialismi Kansallissosialistinen Saksa Miehitys NSDAP Politiikka Saksa Ulkomaat Vastarinta Yhteiskunta

Keskustelu

5 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • N.N.

    Vastaa

    Mutta meilläpä on Eugen Schauman, hän on MEIDÄN sankarimme.

    Suomessakin nousee aina sankareita kun niitä tarvitaan.

    Idässä on bolsevikkien maa, lännessä muslimien. Suomi lienee Pohjolan viimeinen linnoitus, kiitos suomalaismielisten tuhannet sankarit.

  • JT

    Vastaa

    Saksa pakotettiin Versailles’n rauhansopimuksen perusteella maksamaan sotakorvauksina 269 miljardia kultamarkkaa. Kultamarkka oli nimensä mukaisesti kiinnitetty kultaan. Näin ollen Saksan sotakorvaukset vastasivat noin 100 000 tonnia kultaa. Tuolloin koko maailman kultavarantojen arvioitiin olevan n. 165.000 tonnia.
    Weimarilla ei ollut tuollaisia kultavarantoja ja niinpä se ajautui tulostamaan valtavia määriä omaa valuuttaansa. Näillä vasta tulostetuilla seteleillä ostettiin kultaa mm. valuuttamarkkinoilta. Kullalla maksettiin sotakorvauksia eli ulkomaista velkaa, koska sotakorvaukset vaadittiin maksettavaksi kullassa. Tämä aiheutti surullisenkuuluisan Weimarin tasavaltaa vaivanneen hyperinflaation.

    • Plääh

      Vastaa

      Kyllä miehitys liittyi siihen vahvasti.

      Mutta totta: hyperinflaatio vaikuttaa oilleen kv. eliitin juoni. Eliitin miehet Saksan johdossa pantiin kiihdyttämään inflaatiota. Sitten juutalaiset rahamiehet ostivat pilkkahintaan massivisesti teollisuutta ja kiinteistöjä. Juutalaisilla oli mahdollisuus kartuttaa näin omaisuuksia ja heimon verkostoit ympäri maailmaa tukivat. Ulkomailta tuotu valuutta mahdollisti valtavan uusjaon, kun myös konkurssipesät ja vakuudet saatiin todella halvalla.

      Vuonna 1938 juutalaiset tahot omistivat vielä kolmanneksen Saksan kiinteistöistä. Varallisuus oli kasvanut huimasti nimenomaan hyperinflaation aikana.

  • Schlageter

    Vastaa

    Tämän sankarin kunnioittamiseksi olen kirjoittanut ja kirjoitan edelleen kommentteja hänen nimeään lainaten.
    Yksi korjaus ja yksi lisäys hyvää kirjoitukseen:
    – Schlageter ei opiskellut politiikkaa, vaan teologiaa
    – hän oli myös yksi liikkeemme veritodistajista (Blutzeug der Bewegung)
    Lisää voi lukea tästä: https://de.metapedia.org/wiki/Schlageter,_Albert_Leo
    Masentavaa on, että nykysaksalaiset nuoret eivät saa hänestä totuudenmukaista tietoa. Eivät hänestä eivätkä muistakaan liikkeemme sankareista.
    Toivottavasti Saksa vielä herää.

  • Pertsa

    Vastaa

    Pitäisi Saksan-ja Suomenkin-herätä.Silloin taisteltiin aseilla,nykyisin vihollisen rajanylitys on pelkkä ilmoitusasia ja ainakin Suomessa armeija vielä kantaa laukut (kuinkahan paljon huumeita niissäkin on mahtanut olla).

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi