Maatalouden tuottajahinnat jyrkässä nousussa

Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet jyrkemmin kuin koskaan Suomen EU-jäsenyyden aikana.

Talous

finland, farm, forest

Tammi-maaliskuussa maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan jopa 18 prosenttia edellisvuodesta. Maatalouden kustannuskriisiä heijastavat tuotantopanosten hinnat nousivat kuitenkin vielä rajummin, sillä tuotantopanokset olivat 24 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten.

Tuotantopanosten hinnat nousivat jyrkemmin kuin koskaan Suomen EU-jäsenyyden aikana. Tuottajahinnat sen sijaan nousivat jyrkimmin sitten vuoden 2012, jolloin satovuosi oli maailmanlaajuisesti heikko.

Tilastokeskuksen mukaan tuotantopanosten hinnat nousivat kautta linjan raaka-aine‑, energia- ja kuljetuskustannusten noustessa.

Tuotantopanoksista lannoitteiden hinnat lähes kaksinkertaistuivat. Energian hinnat nousivat yli kolmanneksen ja eläinten rehujen hinnat lähes kolmanneksen. Investointikustannukset nousivat kahdeksan prosenttia.

Lannoitteista typpilannoitteiden hinnat nousivat jyrkästi, sillä niiden hinnat olivat peräti 114 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Lannoitteiden hinnannousu johtui pääasiassa maakaasun ja lannoiteraaka-aineiden hintojen jyrkästä noususta.

Rehuviljan hinta nousi 86 prosenttia ja rehuseosten hinta noin 25 prosenttia. Heikko kotimainen viljasato ja viljan maailmanmarkkinatilanne nostivat viljan hintaa.

Lämmityspolttoaineet maksoivat 65 prosenttia, moottoripolttoaineet 48 prosenttia ja sähkö 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.


Ukrainan tilanne kiristänyt viljan hintaa entisestään

Tuottajahinnoista eniten nousivat viljan hinnat, jotka olivat tammi-maaliskuussa 74 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Erityisesti kauran ja ohran hinnat nousivat voimakkaasti.

Tilastokeskuksen mukaan viljan hinnat alkoivat nousta jo viime syksynä heikon sadon sekä energia- ja lannoitekustannusten nousun seurauksena. Ukrainan tilanne on nostanut hintoja entisestään.

Lihan tuottajahinnat nousivat lähes 10 prosenttia ja maidon 15 prosenttia. Maidon tuottajahinnat olivat pysyneet pitkään vakaina ennen kuin kustannukset alkoivat nousta viime vuoden lopulla.

Lähde: Taloussanomat, Kansalainen

Euroopan unioni Karjatalous Kotimaa Maatalous Talous Yhteiskunta

Keskustelu

6 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • TT

    Vastaa

    Vihreää Siirtymää pukkaa. Ruuat energiat ja tuotannolliset raaka-aineet kuuluvat perustason triviaan eli ”itsestään selviin” tuotteisiin, joiden oletetaan olevan runsaasti saatavilla. hinnaltaan kohtuullisia tai jopa halpoja. Tämä siksi, että taloussysteemille jää varoja ja energiaa kehitellä ja tuottaa vähemmän triviaaleja tuotteita. Vihreän Siirtymän malli lähtee siitä, että perustarpeiden hinnat nostetaan pilviin, jotta ihmiset eli talousjärjestelmä eivät tuottaisi niin paljon hiilipäästöjä kuin ennen. Teknisessä mielessä tämä on yhtä järkevää, kuin jos moottorin joka ikiseen laakeriin tai liikkuvaan osaa laitettaisiin vastus, hidaste tai verojarru, jotta moottori pyörisi mahdollisimman hitaasti ja että siitä olisi mahdollisimman vähän hyötyä käyttäjälleen.

  • Medbörjare

    Vastaa

    Kotimainen ruoantuotanto on tuhottu. Ruoantuotanto ja myynti siirtyy globalistien omistamille korporaatioille. Edessä on pula-aika ja nälänhätä, jollei valtio tee jotain asian eteen. Sähkön ja polttoaineiden verotusta voisi esimerkiksi laskea ja siirtohinnoittelusta luopua. Tämä tuskin tulee tapahtumaan. Hallitus on kiinnostunut vain omasta hillotolpastaan.

    • Get Ready

      Vastaa

      Monet ulkomaiset ruuantuotantoon liittyvät laitokset kokoeneet samoja kohtaloita, kuin mm. sahat Suomessa 80-luvulla.

      Monissa maissa jo täydet rähinät päällä johtuen nimenomaan ruuan kallistumisesta sekä tarkoituksen mukaisista saatuvuusongelmista.

      Viimeistään nyt alkaa olla ajankohta, jolloin sen pahimmankin rasvanäpin ja valmisruusn nimeen vannovan kannattaa suunnitella ja pyrkiä resurssiensa rajoissa harrastamaan edes jonkinlaista omavaraisuutta.

      Nälkäsenä on vittumaista luistella… siis taistella

    • Tuottajista jalostajiksi

      Vastaa

      Osa on jo siirtynyt ja sen ovat mahdollistaneet alkutuottajat itse. 

      Olen ennenkin kertonut tuosta naapurista joka kasvattaa perunaa. No, se tuottaa noin 80tn perunaa vuodessa. Tukku maksaa nettona siitä 8c/kg+alv. Tienpielessä on lappu ”Myydään perunaa 1,20e/g”. Kyselinkin että olisikos aika myydä perunaa kylän torilla vaikka 80c/kg kun torin viereisessä kaupassa sitä myydään 1e/kg. Vastaus oli ”Siitä on vara pyytää kun se on niin hyvää”. Koitin viritellä keskustelua että miksikös ihmiset tulisivat ostamaan sen sinulta kun sinun perunaasi saa kylän keskustasta eurolla. Vastaus oli sama ”Siitä on vara pyytää kun se on niin hyvää”.

      No, koitin toisenlaista lähestymistä… Kysyin että mitäs jos ottaisit 2tn perunaa ja myisit ne tosiaan torilla hintaan 80c/kg. Tienaisit just 25% enemmän sadostasi. Kaveri mietti hetken aikaa ja sanoi ”Siinä olis niin hirvee työ”.

      Sama on useilla viljatiloilla. Myyvät ennemmin viljansa 50–80e/tn ketjuille kuin esim. jauhaisivat sen itse ja myisivät jauhoina 8 000–12 000e/tn.

      Suomalainen maatalous ei marmattamalla tai voivottelemalla muutu. Pitää ryhtyä töihin, ihan niinkuin euroopassakin. Pitää ruveta jalostajiksi. 

      Eikä missään euroopassa ajeta näin hienolla kalustolla kuin Suomessa. Vanha Maasika 65 vie pitkän päivän aikana sen 20 litraa polttista. Nykyiset traktorit helposti sen 300 litraa moottoripolttoöljyä. Siinä tulee kuluja ihan eri tavalla vaikka pari päivää pidempään hurutteleekin pelloilla. Teho tulee polttoaineesa ja nkyiset lyhytiskuiset moottorit tarvitsevat sitä tehojen tuottamiseen. Vääntöähän koneista ei ole löytynt enää ‑90 luvun jälkeen.

  • Vanha konsti on parempi...

    Vastaa

    Miks aina höpötetään lannoitteista? Meilläpäin lehmät on pelloilla kesät. Ne syövät heinää jossa on seassa apilaa ja palkokasveja. Ruokaa ei tarvitse tuoda parsilla turvan eteen eikä lantaa kuskata pois. Vettä pitää olla pelloilla ja en pitää virrata koko ajan ettei se kumene. Mutta senkin voi ohjata alamäkeen seuraaville lohkoille. Yksillä siemenillä menee kolmen vuoden viljelyt. Lehmät käyvät lypsyllä navetassa ja usein viettävät ulkona mahdollisimman paljon aikaa. 

    Ja ei niitä lannoitteita tarvita kuin nykyajan siemenille. Jos on alkuperäissiemeniä niin ne kasvattaa isomman tähkän ja isommat siemenet. Ja ihan ilman lannoitteita. Korsikin on niin pitkä että siitä saa taas tehtyä patjoja. Täyspitkä korsi kun ei pistele. Nykyajan lyhyempi korsi pistelee.

  • Juha

    Vastaa

    Kommunistit ovat aina valtaan päästyä onnistuneet maatalouden alasajossa ja järjestämään nälänhädän. Nyt näemme ja koemme livenä kuinka kommunistinen EU-EUtanasia toimii

    Muistamme Neukkulan gulag leirit, joissa maanviljelijät tapettiin ja holodomor vei 5–10 miljoonaa ”hyödytöntä syojää” (WEF ellitin termi: useless eaters) 

    Pol pot tappoi Kambozassa maanviljelijät ja vei kaupunkilaiset opettajat ym koulutetun väestön pellolle töihin ja taas meni miljoonia hautaan. 

    Mutta ehdoton kommunistien kuningas oli Mao jonka suuri harppaus tuhosi Kiinan maatalouden aiheuttaen kymmenien ellei peräti satojen miljoonien ihmisten ennenaikaisen nälkäkuoleman

    Entäpä Biafra? Kommunistien vallankaappaus irroitti tämän lyhytikäisen valtion Nugeriasta ja kuten kaikki kommunistiset järjestelmät niin tämäkin päättyi tuhoon ja kuolemaan. Nälänhätä vei Biafran jälkipolven ja maa lakkasi olemasta. 

    Näin tulee myös kommunistisessa EUssa lopulta tapahumaan.

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi

    finland, farm, forest