Henry Ford ja fordismi

Maailmanhistoriassa on miehiä, jotka ovat muuttaneet yhteiskuntaa perustuksia myöten. Amerikkalainen autotehtailija, rallikuski ja avoin antisemitisti Henry Ford, kuuluisien Ford-autojen luoja, on yksi heistä.

Historia

Henry Ford.

Henry Ford syntyi 1863 keskellä Yhdysvaltain sisällissotaa Michiganissa maanviljelijäperheeseen. Hänen isänsä oli englantilaistaustainen irlantilainen ja äitinsä oli kotoisin Belgiasta.

Fordin perhe odotti kaikkien viiden lapsensa työskentelevän vanhempiensa tilalla, mutta nuori Henry oli enemmän kiinnostunut koneista, joiden hän uskoi tekevän maatöistä vähemmän raskaita ja ikäviä. Fordin vanhemmat hankkivat pojalleen työpöydän ja antoivat hänen tutkia koneita, taskukelloja sekä niiden rakennetta oppiakseen. Henry Ford ei ollut laiska. Hän uskoi koko ikänsä itsekuriin ja terveisiin elämäntapoihin menestyksen avaimina.

Kuudentoista vuoden iässä Henry Ford käveli yli kymmenen kilometrin matkan läheiseen Dearbornin kaupunkiin, jossa aloitti uransa koneenrakentajana. Viisitoista vuotta myöhemmin hän oli sähköalan neron Thomas Edisonin tehtaan päämekaanikko. Tuolloin, 1890-luvulla, auto oli jo keksitty Saksassa. Michiganin alueen teollisessa keskittymässä perustettiin yli 100 autoja suunnittelevaa yritystä. Tuleva autotehtailija rakensi ensimmäisen autonsa jo vuonna 1896 ja perusti oman autoyhtiönsä vuonna 1899. Yhtiön nimi oli Detroit Automobile Company ja sen rahoittivat rikkaat sijoittajat.

Riitaantuminen rahamiesten kanssa

Henry Ford rakensi nopeasti ensimmäisen kaupallisen ”hevosettoman vaununsa” ja voitti sillä useita autokilpailuja 1900-luvun ensi vuosina. Fordilla oli visio autoista maailman tärkeimpänä kulkuneuvona ja hän halusi massatuottaa jokamiehen lompakolle sopivia autoja. Hänen sijoittajansa halusivat kuitenkin kalliita luksusautoja raharikkaitten käyttöön, ja riitojen jälkeen sijoittajat vetäytyivät Fordin yrityksestä, minkä vuoksi yritys lakkautettiin 1901.

Henry Ford kunnioitti kädentaitoja kirjanoppineisuutta enemmän ja hän halveksi rahamiehiä, jotka sijoittivat yrityksiin rahaa, mutta eivät tuoneet mukanaan käytännön taitoja.

Fordin inho rikkaita kohtaan kasvoi näitten puhuessa alentuvasti maata viljelevistä ja ruumiillisella työllä itsensä elättävistä ihmisistä, jollaisia myös Henry Fordin oma perhe oli. Fordilla oli tapana sanoa pikkukaupunkien maanviljelijöiden ja käsillään rehellistä työtä tekevien olevan Amerikan selkäranka.

Ford Motor Company perustetaan

Legendaarinen Ford Motor Company perustettiin 1903, ja viisi vuotta myöhemmin markkinoille tuli Ford T‑malli, jota valmistettiin seuraavat pari vuosikymmentä. 1908 autot yleisesti maksoivat noin 2 000 dollaria, mutta T‑malli maksoi vain 850 dollaria. Hinta oli työväestölle sopiva, ja Fordin työntekijöistä tuli hyvin usein myös Fordin asiakkaita. Ford valloitti hetkessä markkinat, ja 1918 puolet autoista Yhdysvalloissa oli Fordin mallia T.

Henry Fordin visio oli tuottaa halpoja autoja massoille ja tämä tarkoitti tuotantokustannusten madaltamista. 1910-luvun alussa oli tapana palkata taitavia työntekijöitä, jotka valmistivat vaikkapa magneton alusta loppuun. Tähän pystyi pätevä työläinen kahdessakymmenessä minuutissa.

Chicagon teurastamoissa oli jo pitkään ollut käytössä linjasto, jota myöten eläimen ruho liikkui. Omaan tehtäväänsä erikoistunut teurastaja leikkasi siitä oman osuutensa irti, minkä jälkeen ruho liikkui seuraavalle miehelle. Lopulta siasta tai lehmästä oli kirjaimellisesti jäljellä vain rippeet.

Henry Ford sai teurastamoista idean. Linjaston voisi kääntää toisin päin ja liukuhihnalla liikkuisi esimerkiksi moottori, johon jokainen autotyöläinen kiinnittäisi oman kappaleensa ja linjan päästä ilmestyisi kokonainen moottori, joka edelleen kiinnitettäisiin runkoon.

Liukuhihnamalli jalkautetaan ja palkat kaksinkertaistetaan

Ajatusta kokeiltiin mainittujen magnetojen valmistuksessa, ja kokoamisaika laski seitsemällä minuutilla 13 minuuttiin ja kymmeneen sekuntiin. Pian liukuhihna oli käytössä Fordin tehtaalla. Tätä erikoistunutta tuotantomallia kutsutaan yhä fordismiksi.

Liukuhihnalla oli kuitenkin huono puolensa. Työ oli ikävää, monotonista ja raskasta. Pahimmillaan tuhannesta työhön otetusta ja koulutetusta vain satakunta pysyi Fordin liukuhihnalla. Moni antoi periksi jo parissa päivässä ja otti lopputilin.

Asiaan täytyi löytää ratkaisu. Henry Fordin omintakeista ratkaisua pidettiin järjettömänä. Hän kaksinkertaisti työläistensä palkat. Detroitin alueen työväestön palkat olivat muutenkin Yhdysvaltojen korkeimmat. Viiden dollarin päiväpalkka – ilman pitkää kokemusta tai edes kummoisempia taitoja – toi heti uutisen tultua julki kymmenen tuhatta miestä Fordin tehtaan portille hakemaan työtä. Työ oli yhä ikävää, monotonista ja raskasta, mutta palkka sai nyt työläiset pysymään liukuhihnalla. Kaiken huipuksi Henry Ford lyhensi työpäivän pituutta tunnilla samalla kun nosti päiväpalkkaa.

Viiden dollarin päiväpalkka ei tullut automaattisesti. Työntekijän täytyi ensin olla työssä puoli vuotta, ja Fordin omat sosiaalitarkastajat tutkivat työläisperheen elämää ja kotia ennen täyden palkan myöntämistä. Mikäli työntekijä ryyppäsi tai vaimo oli jättänyt kodin epäsiistiksi, työntekijä sai kehotuksen korjata puutteet. Jos tarkastuksesta ei päässyt toisellakaan kerralla läpi, työntekijä sai potkut.

Juutalaiskriitikko

Ford Motor Companyn tehtaalla Detroitissa työskenteli parhaimmillaan 90 000 ihmistä„ jotka edustivat 53 eri kansalaisuutta ja puhuivat yli 100 eri kieltä. Henry Ford suhtautui epäluulolla ulkomaalaisiiin ja halusi tehdä heistä amerikkalaisia mahdollisimman nopeasti. Jokainen ulkomaalainen työntekijä joutui Fordin kustantamaan puolen vuoden kielikouluun. Kurssin lopuksi järjestettiin juhlat, joissa työntekijät menivät kotimaittensa puvuissa pataan. Opettajien hämmennettyä pataa teatraalisesti työntekijät ilmestyivät esiin pukuihin pukeutuneina, hyvinvoivina amerikkalaisina.

Erityisen epäluuloisesti Henry Ford suhtautui juutalaisiin. Eräänä maailman rikkaimmista miehistä hän tunsi hyvin Wall Streetin vallanpitäjät, ja Ford karsasti määrältään vähäisten juutalaisten ylivaltaa rahamaailmassa. Vuodesta 1915 hän julkaisi juutalaisia kritisoivia tekstejä, jotka saivat juutalaisjärjestöt raivoihinsa. Jo vuonna 1916 Fordista kirjoitettiin vihakirjoitus chicagolaiseen lehteen, jossa häntä nimitettiin tietämättömäksi anarkistiksi.

Henry Ford haastoi lehden oikeuteen. Hän ei ollut käynyt kouluja, mutta hän oli loistava koneenrakentaja ja visionääri, eikä missään tapauksessa halunnut murskata yhteiskuntaa vaan rakentaa sen paremmaksi.

Henry Fordin tietämättömyyttä Yhdysvaltain historiasta pilkattiin oikeudenkäynnistä kirjoittavissa lehdissä. Kansalle auton tuonut sankari ja upporikas miljonääri ei tiennyt paljoa Amerikan vallankumouksesta ja historian nippelitiedoista, vaikka osasi omin käsin valmistaa auton metalliharkosta lähtien.

Kansanmies

Maanviljelijöistä koottu jury antoi Henry Fordille oikeutta. Häntä oli ilman syytä nimitetty anarkistiksi. Voittajana, mutta nöyryytettynä kirjatietojensa puutteesta, Ford poistui oikeussalista.

Kansa oli Henry Fordin puolella. He olivat samanlaisia, vähän koulutettuja, vähän lukeneita, kädentaidoilla itsensä elättäviä työmiehiä ja ‑naisia kuten Fordkin. Tehtailijalle satoi tuhansittain kannustavia kirjeitä tavalliselta kansalta samaan aikaan kun elitistiset yläluokat pilkkasivat Fordin vähäisiä kirjatietoja. Kansan tuki oli Fordille todellinen voitto.

Ford jatkoi juutalaisten kritisointia omistamassaan lehdessä ja julkaisi vuonna 1920 kirjan Kansainvälinen juutalainen, jossa hän varoitti juutalaisten muodostamasta vaarasta länsimaille. Hän oli maailmankuulu ja häntä kuunneltiin kaikkialla maailmassa. Henry Ford on ainoa amerikkalainen, josta kerrotaan myönteisessä sävyssä Adolf Hitlerin kirjassa Mein Kampf (suom. Taisteluni, 1925). 1920-luvun alussa Adolf Hitler oli vasta uransa alkutaipaleella ja hänelle Henry Ford oli inspiraation lähde, jonka kuvaa kansallissosialistisen puolueen johtaja piti pöydällään.

Hyvinvointikapitalisti

Henry Ford oli hyvinvointikapitalisti. Hän oli vanhan ajan patruuna, joka hallitsi yritystään itsevaltiaana mutta piti alaisistaan huolta. Hän ei sietänyt kasvavan ammattiyhdistysliikkeen tuloa tehtaalleen. Ammattiyhdistyksistä puhuvat erotettiin muitta mutkitta ja usein heidät hakattiin ennen ohjaamista tehdasalueen ulkopuolelle.

Vasta toisen maailmansodan aikana Ford Motor Companyn johtajana toimiva Henry Fordin poika Edsel, sai isänsä suostumaan sopimukseen autotyöläisten liiton UAW:n kanssa. Syynä oli sota. Fordin tehtaalla oli tuottavat sopimukset Yhdysvaltain sotavoimien kanssa ja ongelmat ammattiyhdistyksen suhteen olisivat vaarantaneet sotateollisuuden tuotannon.

Poikansa Edselin kuoltua syöpään vuonna 1943 vain 49-vuotiaana Henry Ford otti yhtiön jälleen suoraan johtoonsa. Ikä ja suru ainoan lapsen menettämisestä olivat kuitenkin vieneet teollisuusmieheltä puhdin. Henry Ford kuoli rauhallisesti hieman alle 84-vuotiaana 1947, pää nojaten vaimonsa olkaan. Hänen pojanpoikansa Henry Ford II luotsasi Ford Motor Companyn uuteen aikaan.

Perintö

Henry Fordin kuoltua noin 100 000 ihmistä tuli jättämään hyvästit maailman muuttaneelle kansansankarille. Ford loi pohjan nykyiselle länsimaiselle yhteiskunnalle, mutta hän ei itse vanhemmiten viihtynyt luomuksessaan.

Henry Ford oli pikkukaupunkien mies, jolle ruumiillinen työ ja terveet elämäntavat olivat tie menestykseen ja ainoa oikea tapa elää. Suuret kaupungit ja laiskottelun mahdollistava elintaso, jota hän oli ollut luomassa, olivat hänelle kauhistus.

Henry Ford oli loistava nero ja visionääri, joka muutti maailman. Edistämällä teknologiaan ja mukavuudenhaluun perustuvaa vallankumousta hän loi omanlaisensa Frankensteinin hirviön. Tämä ei kuitenkaan vie arvoa hänen filosofiselta perinnöltään, jossa yhdistyivät terveet elämäntapoihin, politiikkaan sekä talouteen liittyvät näkemykset.

AmmattiliitotAutoteollisuusFilosofiaFord Motor CompanyHenry FordHistoriaJuutalaisjärjestötJuutalaisomisteiset pankitKansallismielisetKapitalismiKolmannen tien talouspolitiikkaPalkatPoliittinen vainoPolitiikkaRahaSananvapausSionismiTalousTeknologiaTyöehtosopimusTyöelämäTyöoikeusUlkomaatYhdysvaltojen juutalaisyhteisöYhteiskunta

Keskustelu

14 kommenttia

  • Aapo

    Vastaa

    Mielenkiintoinen juttu. Toivoisin jatkossa lisää vastaavia henkilökuvia.

  • juha.

    Vastaa

    FOX-kanavan konservatiivinen toimittaja Carlson Tucker nosti Fordin liikemiehenä ja yrittäjänä sekä amerikkalaisten työlistäjänä arvoonsa TV-pakinassaan. Hän sanoi Fordista olleen tosiasiallista hyötyä amerikkalaisille työlistäjänä ja vaurauden luojana toisin kuin juutalaisista, jotka käyttävät kaiken pääomansa ja varallisuutensa pörssikeinotteluun, joka ei tuota yhteiskunnalle mitään konkreettista hyötyä.
    Tästäkös nousivat juutalaiset takajaloilleen ruikuttamaan niin kuin aina kun tuuli vie kipan päästä!
    Henry Ford oli täysin oikeassa, mitä hän kirjoitti juutalaisten aiheuttamasta vahingosta, jonka he aiheuttavat amerikkalaiselle yhteiskunnalle kunn heidät päästetään pesiytymään Yhdysvaltoihin. Juutalaiset korruptoivat maan ja nostavat itsensä avainpaikoille räikeästi yliedustettuna ja käyvät valkoisia kristittyjä vastaan mädättäen koko maan moraalin aiheuttamalla sisäistä hajaannusta sekä sitomala Yhdysvallat loputtomiin Israelin sotiin. Yhdysvaltain tulee käymään täysin samallalailla kuin Etelä-Afrikankin, jossa juutalaiset tukivat mustaa kommunistista ANC:tä syrjäyttäen valkoiset asemaan, jossa mustat kansanmurhaavat heitä juutalaisten vaikutusvallan alaisena olevan maailman piittaamatta siitä yhtään mitään!!! Aivan kuten on myös ukrainalaisten nälkään näännyttämisenkin suhteen Stalinin pakkokollektivisoinnin seurauksena!

  • Että näin

    Vastaa

    Edison ei ollut nero, hänellä oli vain taloudellisia resursseja ostaa muiden keksintöjä siinä missä varastaa niitä ja parhaimmillaan sabotoida.
    Ainoa minkä tämä ”nero” on ”keksinyt” on sähkötuoli.

    • Vielä lisää

      Vastaa

      Kyllä. Ja monet Teslan keksinnöt siirrettiin lopulta Edisonin, Teslan tsupparin, nimiin.

  • sotatila

    Vastaa

    Henry Fordin tehtaat valmistivat pommikoneita joilla Saksaa pommitettiin Toisessa Maailmansodassa.

    Ford arvosti suuresti Hitleriä, joten pommikoneiden valmistaminen ja tieto siitä että niillä kylvettäisiin tuhoa Saksaan on täytynyt tuntua kidutukselta. Tai sitten ei. Mitenköhän on asian laita. Ford oli 33 asteen vapaamuurari.

  • Paul Anderson

    Vastaa

    Paul Anderson, Tampere
    Hieno ja tosipohjainen kirjoitus Henry Fordista, tästä ehkäpä maailmanhistorian kyvykkäimmästä teollisuusmiehestä. Hän näki sekä koki parhaiten mitä oli juutalainen keinottelu raaka-aineilla ‑esim. kupari ja kateudesta kumpuava hänen monialaisen yritystoimintansa provosointi ?. Ford saattoi painottaa käden taitoja mutta kyllä hänellä oli myös yritystoiminalle keskeiset liikemiehen vaistot ‑Mikä ei todellakaan ole mitä tahansa. Ford mullisti mm:ssa Yhdysvaltojen työaikakäytännöt (12–16t/vrk) 40t/viikossa. Perustellen tämän sillä että ihmisillä pitää olla runsaasti vapaa-aikaa kuluttajina. Fordilla oli myös yksityinen ja ilmainen sairaala henkilökunnalleen. Jo 1910-luvulla hänen teollisuutensa koneenrakennuksessa kyettiin sarjatyössä 1/10000-osatuuman tarkkuuteen ja Ford-autot voittivatkin lukuisia Amerikassa suosittuja mäkiautokilpailuja, ollen siis luotettavia. Fordin teollisuus käsitti myös: metallintyöstökoneitten‑, veturien‑, junanvaunujen‑, lentokoneitten‑, traktorien ja kuorma-autojen valmistuksen. Fordille keskeisen tärkeää oli myös yleishyödyllisyys ja niinpä hän työllisti ensimmäisenä merkittävänä toimijana alihankkijoita eri puolilla maailmaa, vain kumintuottajat mainitakseni. Kun Ford palkkasi ylempiä johtotason henkilöitä, vei hän heitä ensiksi syömään, jos henkilö aloitti syömispuuhat lisäten ilman esimaistamista heti joitakin mausteita, hän ei palkannut tätä ? ‑perustellen että tällainen johtaja ei sovellu ryhmätyöskentelyyn vaan toimii omin itsekkäin perustein ‑Siis tarkkanäköistä psykologiaa. Mitä kaikkea Henry Ford 1. sai aikaan, niistä enempi hänen teoksissaan: ”Eteenpäin”, ”Elämäni ja työni”, ”Kansainvälinen juutalainen” ja ”Puhumisen taito” ‑Nämä kaikki suomeksi käännettyinä, ‑löytynevät ehkä vielä kunnallisista kirjastoista tai divareista ?

  • Das Erbe von Heydrich

    Vastaa

    Sitä vain ihmettelen miksi Ford oli mukana teollistamassa juutalaisbolshevistista Neuvostoliittoa? Nl oli sitä vaarallisempi, mitä teollistuneempi, kuten suomalaiset saivat talvi- ja jatkosodassa kokea. Amerikkalaiset olivat isossa roolissa Nl:n teollistamisessa 1920- ja 1930- luvuilla, osin rahan takia, osin ideologisista syistä. Kommunismimyönteisyyttä esiintyi jo tuolloin USA:n ”intellektuelleissa”. Mutta mikä motivoi Fordia?

  • Das Erbe von Heydrich

    Vastaa

    Liittyen edelliseen postaukseeni.
    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Gorkin_autotehdas

  • Metsäkulman Murre

    Vastaa

    ”Kuudentoista vuoden iässä Henry Ford käveli yli kymmenen kilometrin matkan läheiseen Dearbornin kaupunkiin, jossa aloitti uransa koneenrakentajana. ”

    Ehkä juuri tämä kävelymatka sai Fordin haaveilemaan uudenlaisesta motorisoidusta kulkupelistä. Jos matkaa kaupunkiin olisi ollut vain kilometri tai Henryllä olisi ollut hyvä ratsu, niin ahaa-elämys hinnaltaan tavallisen ihmisen ulottuvilla olevien autojen tarpeellisuudesta olisi jäänyt syntymättä.

    Ilman Henryä maailma voisi olla kokonaan toisennäköinen. Henkilöautot voisivat olla vain harvojen herkkua.

  • DuPont

    Vastaa

    Omistan itse tuon kirjan, Ford- kansainvälinen juutalainen (1924 suom. painos). Vaikka arvostan Fordin ansioita teollisuuden kehittämisen suhteen, hänen juutalaisasenteensa oli lähes yhtä vainoharhainen kuin Hitlerin, jälkimmäinen kai otti malliakin…

    Joku voi olla fiksu teollisuudenalalla, mutta politiikassa idiootti. Ei kannata yrittää päteä alueilla, joihin kyvyt eivät riitä. Ford oli viksu teollisuusmies, politiikassa vainoharhainen typerys.

  • DuPont

    Vastaa

    Ette siis julkaise kriittisiä näkemyksiä. Olette kuin vasurisuvakit, hyväksytte vain mielipiteet, joita itse kannatatte.

    • Nimetön

      Vastaa

      Partisaani julkaisee kommentit viiveellä.

  • Metsäkulman Murre

    Vastaa

    ”Ainoa minkä tämä ”nero” on ”keksinyt” on sähkötuoli.”

    Sähkötuolin keksijä on Alfred P. Southwick.

    ”This execution method, conceived in 1881 by a Buffalo, New York dentist named Alfred P. Southwick,… ”
    https://en.wikipedia.org/wiki/Electric_chair

  • Nimetön

    Vastaa

    Partisaani julkaisee kommentit viiveellä.

  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi