Henkilökuva: Taistelulentäjä Hans-Ulrich Rudel

On kulunut lähes neljäkymmentä vuotta siitä, kun kaikkien aikojen taistelulentäjä siirtyi ajasta ikuisuuteen.

Historia

On vuosi 1924: Seurakunnan pastorin kahdeksanvuotias poika on siinä määrin viehättynyt lentämisestä, että päättää kokeilla laskuvarjohyppyä kotinsa toisen kerroksen ikkunasta. Laskuvarjon virkaa toimittanut sateenvarjo ei kuitenkaan juuri hidastanut laskua, vaan meni hyvin nopeasti rikki liiasta ilmanvastuksesta. Tempun seurauksena pojan jalka murtui, mutta arpa oli jo heitetty. Tämä haaveri oli vasta ensimmäinen Hans-Ulrich Rudelin monista koettelemuksista.

Elämäkerrassan Rudel ei käsittele ideologista heräämistään, vaan isänmaan ja arjalaisen rodun varjeleminen ovat läsnä miehen ajattelussa itsestään selvyytenä jo alusta asti. 1936 Rudel suoritti ylioppilastutkinnon. Kesällä 1936 hän suoritti menestyksekkäästi pääsykokeet ilmavoimien upseerin uralle. Myöhemmin saman vuoden syksynä hän suoritti työpalveluvelvollisuutensa Neissejoen säännöstelytyömaalla.

Asepalvelus

Vihdoin 4.12.1936 Rudel astui ilmavoimiin upseerioppilaana ja sai peruskoulutuksensa Wildpark-Werderissä Berliinin liepeillä. Heinäkuussa 1937 alkoi Rudelin ohjaajakoulutus ilmasotakoulussa.

Vuotta myöhemmin hänet siirrettiin upseerikokelaana 1. Staffeliin (Syöksypommitusrykmentti 168:n 1. laivueen 1. lentue) syöksypommituskoulutukseen. 1938 joulukuussa hänet siirrettiin tähystäjäkoulutukseen Hildsheimin tiedustelukouluun.

Vapaa-aikaansa Rudel ei tuhlannut upseerikerholla ryypiskelyyn, vaan ”maidonjuojan uran” ohella hän valmisti itseään tuleviin koitoksiin urheilukentillä ja vuorilla. 1.1.1939 Rudel ylennettiin sotilasarvoon Leutnant, joka vastasi suomalaista vänrikkiä. 1.6.1939 koitti siirto tähystäjäksi.

Sota ja keskeisimmät saavutukset

1939–1940

Syyskuussa 1939 Rudel koki ensimmäiset sotalentonsa tähystäjänä kaukotiedustelulaivue 121:n toisessa lentueessa. Tuloksettomia yrityksiä päästä takaisin Stuka-joukkoihin.

1941

Rudelin varsinainen ura pommituslentäjänä alkoi vasta samaan aikaan operaatio Barbarossan kanssa 22.6.1941. Alle kuukauden päästä Rudel palkittiin ensimmäisen luokan rautaristillä ja kultaisella sotalentosoljella.

Myöhemmin samana vuonna palkintoina kunniapokaali ja Saksan kultainen risti.

1942

Vuonna 1942 takana oli jo yli 400 sotalentoa ja rautaristin ritariristi.

Maaliskuusta elokuuhun toimi Stuka-täydennyslentueen päällikkönä Graz-Thalerlofissa Sarabuksessa Krimin niemimaalla. Elokuussa sotalentoja Kaukasuksen alueella ja Mustallamerellä.

Syyskuussa mittariin tuli 500. sotalento.

1943

Alkuvuonna 1943 Rudel saavutti ensimmäisenä historiassa tuhannen sotalennon rajan.

Huhtikuussa ylennys kapteeniksi (Hauptman) erityisen vihollisen edessä osoitetun urhoollisuuden perusteella. Myöhemmin samana keväänä upotti Ju 87 G ‑tykkikoneella Kubanin sillanpään taisteluissa seitsemänkymmentä venäläisten maihinnousuvenettä. Pian tämän jälkeen rautaristin ritariristi tammenlehvän kera.

Kesällä Rudel kunnostautui neuvostoliittolaisten panssarivaunujen tuhoamisessa. Lokakuun loppuun mennessä tuhottuja vaunuja oli kertynyt jo sata.

Marraskuussa 1 600. sotalento ja rautaristin ritariristi tammenlehvän ja miekkojen kera.

1944

Tammikuussa erinomaisia torjuntatuloksia venäläisten 67. panssariprikaatia vastaan Korovobadin taistelussa. Tuhottu seitsemäntoista venäläispanssarivaunua ja seitsemän rynnäkkötykkiä, 150. tykki-Stukalla tuhottu vaunu ja 1 700. sotalento.

Helmikuussa nimitys III/SG 2 Immelmannin komentajaksi ja maaliskuun ensimmäisenä päivänä ylennys majuriksi.

Maaliskuun 20. päivänä hyökkäys Dnestrin siltoja vastaan Jampolissa. Tehtäväksi tuli lasku vihollisalueelle pelastamaan pakkolaskun tehnyttä miehistöä. Maaperä oli kuitenkin liian huonoa lentoonlähdölle, joten alkoi yli viidenkymmenen kilometrin pakomatka omien puolelle. Pakomatkan alkajaisiksi Rudelia ammuttiin olkapäähän.

Rudelin kunnostautunut taistelupari, Erwin Hentschel, hukkui Dnestrin jäisiin aaltoihin. Viisi päivää myöhemmin 1 800. sotalento. Kuun lopussa ammuttu vielä 17 panssarivaunua ja otettu vastaan korkein käytössä ollut kunniamerkki, eli rautaristin ritariristi tammenlehvän, miekkojen ja briljanttien kera, Saksan armeijan kymmenentenä sotilaana ja ainoana Stuka-lentäjänä.

Kesällä 2 000. sotalento ja tuhosi 301. panssarinsa

Marraskuussa haavoittuminen maajoukkojen tulesta (luoteja jalkaan sekä jalasta läpi). Karkasi pian sairaalasta ja jatkoi lentämistä jalka kipsissä.

Joulukuussa 2 400. sotalento, 463. tuhottu panssari. Lisäksi myönnetty rautaristin ritariristi kultaisen tammenlehvän, miekkojen ja briljanttien kera Saksan ensimmäisenä ja ainoana sotilaana, samalla ylennys everstiksi (Oberst).

1945

1.1. Hitler luovutti edellä mainitun kunniamerkin läntisessä päämajassaan Taunuksella kaikkien kolmen puolustushaaran päälliköiden ja pääesikunnan ollessa läsnä. Kaksi päivää myöhemmin Maataistelurykmentti 2 lentää Rudelin johdolla 125 000. sotalentonsa. Tammikuun lopussa lukuisia tuhottuja panssareita. Rudelille luovutettiin myös korkein unkarilainen kunniamerkki urhoollisuudesta, kultainen urhoollisuusmitali. Merkki myönnettiin vain seitsemän kertaa ja Rudel oli sen ainoa ulkomainen saaja.

Helmikuussa Lebusin taistelualueella Oderjoella Rudel tuhoaa kaksitoista vaunua, kolmattatoista tuhotessa koneeseen osuu ilmeisesti 37 mm:n ilmatorjuntapanos ja Rudel haavoittuu pahoin. SS:n pääkenttäsairaalassa Rudelin oikea sääri amputoidaan. Maaliskuun lopussa paluu rykmenttiin.

Huhtikuussa Rudel rikkoo lentokieltoaan, vaikka jalan hoito on vielä kesken. Lentokiellon takia tulokset kirjataan ”rykmentin tiliin”.

”Vain luovuttajat ovat hävinneitä.” – Hans-Ulrich Rudel

Jo varhaisessa iässä askeettiseen ja urheilulliseen ulkoilmaelämään tottunut Rudel kehitti lihaskuntoaan karun rintamaelämän keskelläkin, ja vaati sitä myös taistelutovereiltaan.

Luovuttaminen ei suinkaan kuulunut pilotin repertuaariin, vaan hän haavoittui viidesti ja tuli ammutuksi alas ilmatorjuntatulella jopa 32 kertaa, joista seitsemän vihollisen maaperällä. Viimeisen osuman jälkeen Rudelin jalka amputoitiin polvesta alaspäin, mutta pian taistelu kuitenkin jatkui nopeasti kyhätyn puujalan kera. Jo aiemmin sodan aikana Rudel oli ehtinyt lentämään jalka kipsissä. Sodan jälkeen leikkaushaava oli niin tulehtunut, että polvi oli turvonnut reisilihasta paksummaksi.

”Rudel korvaa yksinään kokonaisen divisioonan!” – Ferdinand Schörner

2 530 taistelulennollaan Hans-Ulrich Rudel jätti jälkeensä liudan päätähuimaavia ennätyksiä, jotka odottavat vieläkin rikkojaansa. Yhdeksän vahvistettua ilmavoittoa ei ole aivan tavanomainen saavutus pommituslentäjälle, näistä seitsemän olivat hävittäjäkoneita ja kaksi Sturmovik-maataistelukoneita. Lisäksi Rudel tuhosi runsaasti vihollisen kalustoa, näihin lukeutuivat muun muassa:

  • Suomalaisjoukkojakin tulittanut taistelulaiva Marat
  • Yksi risteilijä
  • Yksi hävittäjäalus
  • 70 maihinnousualusta
  • Noin 800 moottoriajoneuvoa
  • 150 tykistön tuliasemaa
  • Neljä panssarijunaa
  • Lukuisia siltoja
  • 519 tankkia

Jokainen näistä tuhotuista kulkuneuvoista on tarkoittanut paljon säästettyä saksalaisverta. ”Sovjetit”, kuten Rudel kirjassaan neuvostoliittolaisia nimittää, antoivat hänelle monia lempinimiä, kuten ”natsisika”. Josif Stalin lupasi Rudelista elävänä tai kuolleena 100 000 ruplan palkkion.

Yksikään lentävään henkilökuntaan kuuluva ei yltänyt koskaan lähellekään samoja tuloksia, ja Rudel on kiistatta maailman ilmasotahistorian menestyksekkäin lentäjä.

Sodan jälkeen

Toukokuussa 1945 Rudel antautui amerikkalaisille. Kuuĺusteluissa amerikkalaiset hiillostivat Rudelia väitetyllä holokaustilla, esittäen kuvia leirien ruumiskasoista. Kuulustelijoille tehtiin selväksi, että täysin vastaavanlaisia kuvia on nähty muun muassa Hampurin ja Dresdenin siviileistä. Väitetty holokausti ei toki estänyt amerikkalaisia joukkoja pitämästä saksalaisia tuskissaan kurjissa leireissään. Muina vastenmielisinä ilmiöinä Rudel piti kunniamerkkiensä varastamista ja, hänen omien sanojensa mukaan, humalaisia neekereitä, jotka saapuivat Eurooppaan liittoutuneiden riveissä.

Rudel vapautettiin huhtikuussa 1946. Rudel ei koskaan irtisanoutunut kansallissosialismista tai tuominnut Hitlerin ja Saksan tekoja.

Maailma ei ollut helppo paikka saksalaiselle sotasankarille, mutta Rudel ei jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan muutti 1948 Argentiinaan. Vuosien saatossa Rudel ystävystyi Argentiinan Juan Perónin, Chilen Augusto Pinochetin ja Paraguayan Alfredo Stroessnerin kanssa.

Rudel perusti myös Kameradenwerk-järjestön, joka pyrki auttamaan vainottuja saksalaisia sekä tukemaan vangittuja tovereitaan. Tätä kautta hän verkostoitui monien merkkihenkilöiden kanssa, kuten Savitri Devin, Josef Mengelen, Otto Skorzenyn, Werner Naumannin ja muiden nimekkäiden kansallissosialistien kanssa.

Puujalkainen veteraani harrasti liikuntaa monipuolisesti: hänet tunnettiin muun muassa aktiivisena vuorikiipeilijänä. Hän nousi tiettävästi ensimmäisenä Argentiinan ja Chilen rajalla sijaitsevan Llullay-Yacun tulivuoren huipulle, yli 6 000 metriin. Retki toistui myöhemmin vielä kaksi kertaa. Mikä olikaan sinun tekosyysi jäädä sohvalle?

Rudel toimi myös erilaisten saksalaisyritysten, kuten Salzgitter AG:n, Dornier Flugzeugwerken, Focke-Wulfin, Messerschmittin ja Siemens and Lahmeyer Internationalin, edustajana. Sotien jälkeen Rudel koitti siipiään Länsi-Saksan Deutsche Reichspartein edustajana 1953 ja Deutsche Volksunionissa 1977, mutta ei saavuttanut mainittavaa menestystä politiikan saralla.

Rudel kuoli 66-vuotiaana 18.12.1982. Hänen hautajaisissaan rikottiin miehittäjien asettamaa kieltolakia tekemällä niin sanottuja roomalaisia tervehdyksiä. Myös sotasankarin haudan yli lentäneet ilmavoimien koneet aiheuttivat omanlaisensa mediakohun.

Merkitys jälkipolville

Maailma on vuonna 2021 hyvin erilainen paikka kuin toisen maailmansodan aikana. Enää valkoisen rodun viholliset eivät vyöry Eurooppaan tankein, lentokonein ja tuliasein, vaan pahimmat vihollisemme ovat rotumme sisäisiä pettureita.

Rodullisilla kansanliikkeellä ei ole toistaiseksi edellytyksiä konventionaaliseen sotaan. Meistä jokainen voi silti ottaa oppia Hans-Ulrich Rudelin elämäntarinasta. Raudanluja tahto terveessä ruumiissa auttaa sinua jatkamaan taistelua systeemiä vastaan kaukana mukavuusalueesi ulkopuolella, vaikka tilanne vaikuttaisi kuinka epätoivoiselta ja menetetyltä. Yksikin meistä voi saada aikaan merkittävän muutoksen!

Hans-Ulrich Rudel, paikalla!

Lähde: Stuka-lentäjä, Hans-Ulrich Rudel. Suomennos: Hannu Valtonen

Argentiina Elämäntavat Hans-Ulrich Rudel Historia Kansallismieliset Kansallismielisyys Kansallisradikalismi Kansallissosialismi Rotu Saksa Sotahistoria Toinen maailmansota Yhteiskunta

Keskustelu

14 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • Schlageter

    Vastaa

    Kiitos hyvästä ja tervehenkisestä kirjoituksesta!
    Aivan oikein – pahimmat vihollisemme ovat rotumme sisäisiä pettureita.
    Saunan takana on tilaa.
    Eläköön voitto

  • Nationalisti

    Vastaa

    Siinä oli mies joka taisteli kansansa vuoksi, eikä monikansallisen suurpääoman.

    • Tikkakosken Manne

      Vastaa

      Taisteli tavallaan myös suomen puolesta sillä jokainen tuhoamansa vihollisen resurssi oli pois Stalinin ja rikoskumppaneidensa käytettävissä olleesta kokonaisuudesta josta suomikin sai osansa. Liittoutuneiden kilpajuoksu berliiniin ja sen vaatimat panostukset olivat merkittävin syy jonka vuoksi suomi säästyi miehitykseltä sillä tänne ei riittänyt voittoon ja miehitykseen vaadittua kalusto- ja miesvoimaa, vaikka kaikki kunnia toki Suomen veteraaneille ja kaatuneille saavuttamastaan torjunta”voitosta” kannaksella 1944.

  • UP

    Vastaa

    Unto Parvilahti on kirjoittanut sodasta Saksan armeijan riveissä.
    – Terekille Ja Takaisin

    Jääkärihengen innoittamana lähti vuonna 1941 pataljoonan vahvuinen joukko suomalaisia nuoria miehiä kotimaastaan, kun maamme rauha jälleen näytti uhatulta. Tarkoituksena saada sotilaallista koulutusta Saksassa niissä aselajeissa ja taistelutavoissa, joilla Saksan sotavoimat olivat päässeet yllättävän nopeisiin ratkaisuihin sodissa Ranskaa ja Puolaa vastaan.

  • Ilman puujalkaa

    Vastaa

    Minun tekosyyni sohvalla makoiluun on se että siinä on niin mukavaa.

  • Rudel oli vertaansa vailla

    Vastaa

    Mulla on toi kirja ‑Stuka lentejä hyllyssä. On tosi hyvä. Suosittelen lukemaan.

    Rudel oli todellakin tosi kova äijä, jollaisia tarvittaisiin kipeästi nykyisinkin – tietysti siis oikealla arvomaailmalla varustettuina.

  • Plääh

    Vastaa

    Lainaus Gerd Honsikin kirjasta Freispruch für Hitler:

    ”Hans Ulrich Rudel, sotasankari

    Mahdottomat uroteot, monen saksalaisen sankari. He eivät ehkä tiedä, että miehen mielestä holokausti oli propagandavalhe. Tämän hän kertoo eräässä, ennen Honsikin kirjaa julkaisemattomassa yksityiskirjeessä:

    Asuncion 13.4.1958

    …Kansainvälisen lehdistön lierot, tietysti ohjatut, herättävät täällä paljon suuttumusta. Kaikki, mitä he ovat tähän asti kirjoittaneet, on valhetta… Jo 1952 sain tietää tri Stuckartilta, sisäministeriön valtiosihteeriltä, että Wannseen konferenssissa ei puhuttu suoraan eikä piilotetusti juutalaisten tuhoamisesta. Se on nyrkinpaksuinen valhe. Valitettavasti tämä mies kuoli auto-onnettomuudessa vuosi tämän jälkeen. Kuten Otto Abetz ja Ferdinand Marian. Muutenkaan ei Berijan, Ehrenburgin, Morgenthaun ja Baruchin kaltainen väki ja heidän firmansa omaa minkäänlaista oikeutta olla tuomareitamme. Israelilaisista häpeämättömistä maanryöstäjistä Lähi-idässä puhumattakaan.”

  • Lord Mystery

    Vastaa

    Rudel oli päällikkö. Kirjan luin jo nuorena poikana.

  • juha.

    Vastaa

    Olipa siinä miestä kerrakseen. Sodassa niin kuin urheilussakaan ei ole helppo ja yksinkertainen temppu pysyä vuodesta vuoteen ”pinnalla”, vaikka asianomainen omaisikin ilmiömäisen lahjakkudden ahkeran harjoittelun/työn lisäksi . Sillä jatkuvasti nousee uusia ja kehittyneempiä tekijöitä niin taivaalle kuin kilpakentille. Olipa asiat miten tahansa, niin ilmiömäisellä sankarilla on kuolemaa halveksuvaa rämäpäisyyttä ja luonne, joka ei tunne käsitettä: Pelko. Mielestäni ei ole mautonta tuoda esille jotain samaa kantava ent. mäkihyppääjä legenda Matti Nykänen, joka yhdistettynä lahjakkuuteen ja luonteenpiirteihin. Yhdistyi hänessä jotain samanlaista.

    On aivan selvää, että Dredsenin kaupungin pommitus voidaan lukea erääksi karkeimmaksi ja rikollisimmaksi sotarikokseksi WWII aikana. Se oli jopa sellainen painajaismainen kokemus eräälle pommituksen aikaan siellä olleelle amerikkalaiselle sotavangille, että hän näki siitä painajaisia lähes joka yö siitä mitä hän näki tulihelvetin saavan aikaan ihmisille. Dwight D. Eisenhower (1890−1969) tunnetusti vihasi saksalaisia sydänjuuriaan myöten, jomka hän tunnusti vaimolleen lähettämässään kirjeesä sodan aikana. Aivan samoin voi sanoa sodan aikaisesta Yhdysvaltain presidentistä Franklin D. Roosevelt:sta (1882−1945), joka oli yhtä kyltymättömän vihamielinen. Ainoa, joka ei tätä ”tunnetta” jakanut oli kenraali George S. Patton (1885−1945), joka joutuikin pian hankaukseen suorasukaisista mielipiteistään, joissa hän ei peitellyt syvää vastenmielisyyttään puna-armeijaa ja Neuvostoliittoa kohtaan. Toisaalta hän tunsi vilpitöntä myötätuntoa saksalaista kansakuntaa kohtaan, eikä suostunut suhtautumaan heihin yksioikoisen sortavasti. Myöskään hän ei ollut mitenkään erityisemmin ihastunut juutalaisista ja heidän yltiö revittelystään ylimpinä Saksan teurastajina vain syystä, että he saivat kerrankin kunnolla patsaansa!

    • Tikkakosken Manne

      Vastaa

      Niin, Pattonillehan sattui sitten fataali ”onnettomuus” hieman sen jälkeen kun sukset menivät ristiin edellämainittujen ”herrojen” kanssa… Patton oikeana ammattisotilaana vastusti Eisenhowerin ja Rooseveltin määräyksistä johtunutta saksalaisten sotavankien nälkään murhaamista, noin 2 miljoonaa uhria, pääasiassa aivan tavallisia Wermachtin asevelvollisia joilla ei ollut vaihtoehtoa kun käsky aseisiin kävi.

  • Tahkoakin kiertänyt

    Vastaa

    Olipahan kiukkuinen natsi, eikä mikään joulukuusi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans-Ulrich_Rudel

  • Lars

    Vastaa

    Hans-Ulrich Rudelin lento-ja taistelutaidot olivat suorastaan yliluonnolliset. Hänen veroisiaan miehiä ei enään ole, eikä tule. 88.

  • jani korhonen

    Vastaa

    se on taistelijapari,taistelupari oli tv sarja kasarilla.

  • EV

    Vastaa

    Pitää ottaa huomioon, että Rudel syntyi sopivaan aikaan ja sai elää nuoruutensa ja varhaisen uransa vahvasti kansallismielisessä yhteiskunnassa. Meillä on tällä hetkellä päin vastainen tilanne, jossa Rudelin kaltaiset ihmiset ovat yhteiskunnan pahimpia vihollisia, eikä näiden sallittaisi edetä millään yhteiskunnan osa-alueella niin korkealle, kuin Rudel eteni. Rudelille tuli myös oiva tilanne näyttää taitonsa, uskollisuutensa ja periksiantamattomuutensa sodassa, varsinkin kun silloin oli vielä isänmaa mitä halusi puolustaa keinolla millä hyvänsä. Oikea Saksa on hävinnyt, edelleen EU:n ydinvaltio, miehitetty ja nöyryytetty maa. Minä rakastan omaa Isänmaatani, Suomea, rakastan perhettäni, omaa kansaani, kieltämme ja kulttuuriperintöämme, mutta nykyinen poliittinen ilmapiiri, täysin sairaaksi vääntyneet moraaliset arvomaailmat ja kulttuuriperintömme sekä rotumme hävittäminen kuvottavat ja vievät todellakin uskoa tulevaan. Nykyisen tilanteen korjaaminen vaatii paljon suurempia ponnistuksia ihmisiltä, mitä Rudelilta vaadittiin.

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi