Herbert von Karajan syntyi vuonna 1908 Salzburgissa, Itävallassa, ja hän alkoi opiskella musiikkia varhain. Hänestä tuli pianisti ja viulisti, mutta hänen todellinen kutsumuksensa oli kapellimestarin työ. Karajan nousi nopeasti kapellimestarin urallaan ja tuli tunnetuksi tarkan ja vaativan tyylinsa ansiosta. Hänen kykynsä johdattaa orkesteria oli vertaansa vailla, ja hänen johtamanaan monet maailman huippuorkesterit saavuttivat huippusuorituksia.
Karajan liittyi NSDAP-puolueeseen vuonna 1933. Karajanilla oli merkittävä asema Saksan kulttuurielämässä NSDAP:n hallinnon aikana. Karajan nautti jo tuolloin mainetta erinomaisena kapellimestarina ja johti muun muassa Berliinin filharmonista orkesteria. Kansallissosialistinen Saksa tuki muutenkin auliisti taiteilijoita, jotka edistivät saksalaista kulttuuria ja sen ylivertaista mainetta.
Hän tapasi Hitlerin henkilökohtaisesti muutaman kerran ja jopa esitti musiikkia hänelle. Yksi tunnetuimmista kohtaamisista oli Berliinin filharmonisen orkesterin kanssa vuonna 1938, jolloin Karajan johti orkesteria, ja Hitler oli läsnä konsertissa.
Toisen maailmansodan jälkeen Karajan joutui liittoutuneiden valvontakomission tutkinnan kohteeksi, ja hänelle määrättiin lyhyeksi ajaksi esiintymiskielto.
Herbert von Karajanin levytyksiä on käytetty useissa elokuvissa, esimerkiksi juutalainen ohjaajalegenda Stanley Kubrick hyödynsi Karajanin johtamaa musiikkia elokuvissaan A Clockwork Orange (suom. Kellopeliappelsiini) ja The Shining (suom. Hohto). Kellopeliappelsiinin ääniraita sisältää useita klassisen musiikin kappaleita, ja yksi niistä on Ludwig van Beethovenin yhdeksäs sinfonia.
Kubrick olisi halunnut myös Avaruusseikkailu-elokuvaansa nimenomaan Karajanin johtaman version Also Sprach Zarathustrasta, mutta hanke kaatui byrokratiaan.
Karajanin äänitteiden tarkkuus ja laatu ovat tehneet niistä houkuttelevia valintoja elokuvantekijöille, jotka pyrkivät saamaan klassisen musiikin voiman ja kauneuden osaksi elokuviaan.
Herbert von Karajan kuoli sydänkohtaukseen kotonaan 16.7.1989.
Perintö
Yksi Karajanin suurimmista vaikutuksista klassiseen musiikkiin oli hänen panoksensa äänitystekniikkaan ja äänitteiden tuotantoon. Hän oli yksi ensimmäisistä kapellimestareista, joka ymmärsi äänitteen voiman ja mahdollisuudet. Hänen äänityksensä ovat edelleen monien mielestä vertailukohta klassiselle musiikille, ja ne ovat saavuttaneet laajan yleisön ympäri maailmaa. Karajanin ansiosta klassista musiikkia voitiin kuunnella laadukkaista äänitteistä kotona, ja tämä laajensi musiikin saatavuutta ja vaikutti sen suosioon.
Herbert von Karajanin perintö klassiselle musiikille ja on edelleen voimissaan, ja hänen musiikkinsa ja esityksensä elävät edelleen monien sydämissä.
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
otto suni
Erittäin hienoa huomata täällä myös kulttuurista kiinnostuneita ja saada ihmiset ymmärtämään Saksan merkityksen klassisen musiikin johtavana maana. Nykyisin kaikenlaiset pilipalimuusikot esittävät muka musiikkia ymmärtämättä saaneensa vaikuttaneensa neekereiltä ja kasaareilta!
Herbert von Karajan oli todella ainutlaatuinen kapellimestari ja hän johti Berliinissä myös liittoutuneiden terroripommitusten aikana Berliinin filharmoonikkoja.
TT
Maailma kaipaisi rauhoittumista ja ylevöittävää klassista kulttuuria. Uutishanat kiinni.
Salomon
Kiitos vihjeestä.
Teemu
”Avaruusseikkailussa” on hienoa György Ligetin musiikkia. Heitän ilmoille pari muutakin nimeä, jotka saattavat johtaa kuulijan mielenkiintoisen säveltaiteen pariin: Einojuhani Rautavaara ja Arvo Pärt.
Klassisen nauttija
Hyvä juttu! Itselläni kovasti herännyt viimeaikoina kiinnostus klassista musiikkia kohtaan ja toivoisin laajempaa kiinnostusta kansallismielisten piirissä. Kaikella kunnioituksella artisteille, mutta itselle ei nää örinäbiisit tai heikkolaatuinen rock maistu ja en vaan pysty näitä levyjä hankkimaan, vaikka haluaisin tukea kansallismielistä musiikkia. Ehkä joku päivä julkaisen omaa. Pianoa ja kannelta tulee harjoiteltua!