Vahva vai antihauras kansallismielinen järjestömalli?

Partisaani on julkaissut viime viikkoina artikkelisarjaa kansallismielisen liikkeen strategiasta, mistä innoituksen saanut vieraileva kirjoittaja päätti laatia artikkelin erilaisista järjestömalleista.

Lukijan mielipide

Länsimaiset valtiot ovat viime vuosina muuttuneet peruuttamattomasti sen suhteen, millaisen toimintaympäristön ne tarjoavat kansallismielisille järjestöille. Siirtolaiskriisin myötä yhä useampi kansalainen on alkanut lukea maahanmuuttovastaisia vaihtoehtomedioita ja äänestää oikeistopopulistisia puolueita.

Toisaalta muutoksesta säikähtänyt eliitti on ryhtynyt vainoamaan kansallismielisiä järjestöjä tehokkaammin kuin koskaan. Lähes joka viikko voimme lukea eri puolilta Eurooppaa kantautuvia uutisia kansallismielisten järjestöjen kieltämisestä tai aktivistien vangitsemisesta.

Poliisin ohella myös sosiaalinen media ja suuryritykset pyrkivät tappamaan kansallismieliset liikkeet riistämällä niiltä näkyvyyden ja rahoituksen.

Positiivista ja negatiivista kehitystä

2010-luvulla on tapahtunut siis kehitystä kahteen suuntaan. Positiivista on se, että maahanmuuttovastaisuus on yleisempää kuin vuosikymmeniin, mikä merkitsee kasvanutta rekrytointipotentiaalia kansallismielisten kannalta. Negatiivista on taas se, että yhteiskunta pyrkii tuhoamaan kansallismieliset liikkeet. Poliisi ja tuomioistuimet ovat päättäneet tehdä sen, missä antifasistit ovat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet.

On siis ehdottoman tärkeää, että kansallismieliset järjestöt omaksuvat organisaatiorakenteen, joka on mahdollisimman immuuni vihollisten hyökkäyksille. Viime vuosina maailmalla paljon puhuttu jako a) hauraisiin, b) vahvoihin ja c) antihauraisiin organisaatioihin voi tarjota hyviä ohjeita sopivan järjestömallin kehittämiseen.

Jaon kolmeen eri kategoriaan on tehnyt matemaatikko Nicholas Taleb, joka tunnetaan erityisesti odottamattomia tapahtumia, epävarmuutta, kriisejä ja riskejä käsittelevistä teoksistaan. Aiheen tulisi kiinnostaa kaikkia kansallismielisiä, sillä edessämme on jatkuva tulva odottamattomia tapahtumia, epävarmuutta, kriisejä ja riskejä, kun valtio pyrkii hiljentämään kaikki väestönvaihtoa vastustavat kansalaiset.

Mistä kolmen eri kategorian jaossa on kysymys?

Hauras organisaatio on erittäin haavoittuvainen, kun suunnitelmat eivät toteudu tai kun kriisi iskee. Se ei ole varautunut hankaluuksiin, eikä sillä ole pelivaraa muuttaa suunnitelmiaan, vaikka nykyinen kurssi johtaisi perikatoon. Hauras organisaatio joutuu välttämään riskinottoa, koska jokainen harppaus tuntemattomaan voi ajaa järjestön kuilun partaalle. Koska järjestö ei voi ottaa riskejä, on sen turha odottaa myöskään merkittävää edistystä.

Vahva organisaatio sen sijaan kykenee ottamaan iskuja vastaan, joten se uskaltaa ottaa jonkin verran riskejä. Vahva organisaatio säilyttää kurssinsa vaikeuksista huolimatta eikä tee kompromisseja. Vahvinkaan järjestö ei kuitenkaan kestä loputtomiin. Kun vihollinen löytää heikon kohdan ja iskee siihen tarpeeksi kovaa, vahvakin järjestö voi pirstoutua lopulta tuhansiksi säpäleiksi.

Kolmas, ja Talebin mukaan paras, organisaatiorakenne on antihauras. Vahvan järjestön tavoin myös antihauras järjestö kykenee ottamaan riskejä. Toisin kuin vahva järjestö, antihauras järjestö kuitenkin voimistuu shokkien ja odottamattomien tilanteiden myötä. (Vahva järjestö ainoastaan kestää shokit muuttumatta – ellei shokki ole liian suuri ja tuhoa järjestöä.) Antihauras järjestö on ylivertainen siksi, että se myös ottaa opiksi shokeista ja muuttuu jatkuvasti oppimisen myötä. Antihauras järjestö toteuttaa siis luonnon lakeja; evoluutio ei merkitse ”vahvimman selviämistä” vaan muuttuvaan ympäristöön parhaiten sopeutuvien yksilöiden selviämistä. Armeijavertaus: siinä missä vahvat järjestöt edustavat jääkäreitä, antihauraat järjestöt edustavat sissejä.

Esimerkiksi lentoyhtiöt ovat antihauraita, sillä jokaisen lento-onnettomuuden myötä ne tekevät mittavan selvityksen ongelmien syistä ja rakentavat entistä kehittyneempiä järjestelmiä tulevaisuuden turvaksi. Näin lentämisestä on tullut jokaisen onnettomuuden myötä aina huomattavasti turvallisempaa. Antihauras järjestö siis voimistuu shokeista ja mukautuu. Vahva järjestö ei osaa mukautua, vaan ottaa muuttumatta shokkeja vastaan, kunnes liian suuri shokki tuhoaa sen. Hauras järjestö pelkää shokkeja ja juoksee pakoon, koska se uskoo tuhoutuvansa.

Hauras ja vahva järjestö

Mitä tämä voisi merkitä kansallismielisen järjestäytymisen kannalta? Tutkitaan asiaa kuvitteellisten esimerkkien kautta.

Järjestö A on hauras. Sillä ei ole juurikaan pelivaraa. Sen toiminta ja rahoitus perustuvat hyvin suppeaan keinovalikoimaan. Sen kasvu voi olla esimerkiksi kokonaan riippuvainen siirtolaiskriisin kaltaisista ulkopuolisista tekijöistä. Järjestö voi saada paljon uusia jäseniä yhteiskunnallisen kriisin iskiessä, mutta se ei kykene kehittymään ja kasvamaan omin voimin, kun yhteiskunnallinen tilanne on rauhallinen.

Järjestö suosii kasvussa määrää laadun sijaan, minkä vuoksi sen riveistä löytyy paljon laiskottelijoita, alkoholisteja ja muuta heikkoa ainesta. Johto ei kykene ottamaan vastaan rakentavaa kritiikkiä, vaan keskittyy oman asemansa pönkittämiseen. Järjestö A ei myöskään kykene järjestämään monipuolista rahoitusta toiminnalleen, vaan on riippuvainen esimerkiksi jäsenmaksuista. Tällainen kankea ja hauras organisaatio voi hajota nopeasti, jos yhteiskunta päättää ottaa sen silmätikukseen.

Järjestö B on vahva. Se on rakenteeltaan hierarkkinen ja sen jäsenet ovat omistautuneita. Järjestö rekrytoi ainoastaan tarkat kriteerit täyttävää väkeä. Se ei tee kompromisseja eikä kumarra vihollistaan. Se on hoitanut raha-asiansa ja strategiansa hyvin, joten se kykenee kasvamaan myös silloin, kun esimerkiksi siirtolaiskriisi ei väliaikaisesti vauhdita sen rekrytointityötä.

Tällainen järjestö on suhteellisen omavarainen ja se kykenee ottamaan paljon riskejä. Koska järjestö B ei kuitenkaan kykene mukautumaan muuttuvaan ympäristöön, voi tarpeeksi kova valtiollinen hyökkäys kuitenkin uhata sen tulevaisuutta. Vahvinkaan järjestömalli ei kestä mitä tahansa.

Antihauras vaihtoehto

Järjestö C on antihauras. Se on rakennettu epävarmoja ja kriisialttiita aikoja varten. Sillä voi olla vahva hierarkia ja ideologia, mutta ulkoisesti se vaikuttaa vaikeasti hahmotettavalta verkostolta. Järjestö värvää vain laadukasta väkeä. Johto toimii meritokraattisesti: rakentavaa kritiikkiä otetaan jatkuvasti vastaan riippumatta siitä, keneltä kritiikki tulee. Paras argumentti voittaa, kun järjestön toimintaa suunnitellaan.

Järjestö C ei ole laittanut kaikkia munia samaan koriin. Jos vihollinen hyökkää yhtä järjestön osaa vastaan, ottavat muut osat oppia shokista ja vahvistavat itseään oppimansa perusteella. Myös tuhotun osan jäsenet järjestäytyvät uudelleen muuttuneeseen ympäristöön mukautuneina. Koska shokit vahvistavat antihaurasta järjestöä, kykenee se ottamaan myös propagandahyödyn irti aina, kun esimerkiksi PolPo yrittää iskeä sitä vastaan. Sen rahoituslähteet ovat monipuolisia ja se suhtautuu ennakkoluulottomasti kaikkiin uusiin aktivismin ja toiminnan muotoihin.

Koska järjestö C on rakenteeltaan joustava, kykenee se toimimaan tarvittaessa myös maan alla. Jos poliittiset viholliset käyttävät väkivaltaa sen jäseniä vastaan, antihauras järjestö kykenee suorittamaan tarvittavat (ja epäviralliset) vastatoimet ilman, että tämä aiheuttaisi suuria lakiin liittyviä riskejä laajemmalle liikkeelle.

Viime vuosina kansallismieliset eri puolilla Eurooppaa ovatkin jo alkaneet siirtyä antihauraisiin järjestörakenteisiin. Erityisesti eteläisemmissä maissa kansallismieliset muodostavat vahvoja paikallisia ryhmiä, jotka yhdistävät säännöllisesti voimansa suurempien kampanjoiden kehittämiseksi. Esimerkkejä ovat muun muassa kansallisradikaalit blokit keltaliivilevottomuuksissa, koronarajoitusten vastaisissa mielenosoituksissa sekä jalkapallokannattajien anti-islamistisissa tempauksissa. Kun kampanja on toteutettu, jatkuu perusaktivismi paikallistasolla, kunnes on taas aika yhdistää voimat maantieteellisesti laajemmalla alueella.

Strategisen ajattelun tärkeys

Kansallismielisille kunnia on tärkeä asia. Vahva järjestömalli (järjestö B) puhuttelee kunniantunnettamme. Machiavelli, Sun Tzu, Clausewitz ja muut yhteiskunnallisen realismin sekä sodankäynnin klassikot ovat kuitenkin kaikki yksimielisiä siitä, että taistelussa strateginen äly on jäykkiä kunniakäsityksiä tärkeämpi hyve. Siksi järjestö C:n strategia on mielestäni paras.

Armeijavertausta jatkaakseni: sissiarmeijat ovat kautta ihmiskunnan historian suorittaneet ”hit and run” ‑iskuja vihollista vastaan tilanteissa, joissa vihollisella on ylivertaiset resurssit eikä perinteinen taistelu olisi siksi strategisesti järkevää. Järjestö B kohtaa ylivertaisen vihollisen symmetrisessä taistelussa. Järjestö C toimii epäsymmetrisesti ja kompensoi pieniä resurssejaan käyttämällä vihollisen heikkouksia hyväkseen.

Kansallismieliset eivät voita taistelua globalismia vastaan, ellemme ryhdy realisteiksi ja ala rakentaa antihauraita liikkeitä!

Lähteet: FS, Medium, The Guardian

Aktivismi Kansallismieliset Kansallismielisyys Kansallisradikalismi Lukijan mielipide Politiikka Strategia Yhteiskunta

Keskustelu

17 kommenttia

  • Paula R

    Vastaa

    > Paras argumentti voittaa, kun
    > järjestön toimintaa suunnitellaan.

    Silloin kun päätöstä viedään ratkaisuvaiheeseen, saadaan aikaan parhaat päätökset, kun päätöksen tekijät, hallituksen jäsenet, eivät enää keskenään keskustele aiheesta. Tässä tilanteessa heillä jokaisella on käytettävissään paras informaatio päätettävästä asiasta eikä tuon tiedon määrä lisäänny siitä, että hallitus keskustelee asiasta
    – Keskusteleminen johtaa vain kompromisseihin ja hierarkkiseen vaikuttamiseen.

    Lopullisessa päätöstilanteessa jokainen äänestää sen puolesta, minkä itse parhaaksi näkee.
    – Juuri sen takia hänet onkin valittu hallitukseen, että tietää ja osaa. Ei sen takia, että osaa luovia erilaisten mielipiteiden viidakossa ja tätä taitoa käyttäen lopulta nousta huipulle.

    Aatteen pitää olla tärkeämpi kuin hierarkkinen asema organisaatiossa.

    Tällainen „oman pään pitäminen” myös lisää demokratiaa järjestön sisällä olettaen, että jäsenistö valitsee päättäjät.
    – On huomattava, että „demokraattinen organisaatiomalli* ei ole ihmisluonnon mukainen.
    – Pitää olla muitakin kanavia päästä järjestön johtoon kuin”demokratia„. Esimerkiksi kunnostautuminen järjestön toiminnassa ja sitä kautta saavutettu jäsenistön luottamus. Tällä tavalla saadaan myös vähemmistön ääni kuuluviin, minkä”demokraattinen malli” täysin torjuu.

    Kuin jokainen hallituksen jäsen toimii „oman pään mukaan”, jäsenistöllä on aito mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suuntaan jättämällä seuraavissa vaaleissa valitsematta henkilö, johon eivät ole tyytyväisiä.
    – Pyrkyryyteen, siis kompromisseihin, perustuvassa järjestelmässä politiikan suuntaa ei voi muutta, koska edustajat itse alati muuttavat mielipidettään „enemmistön tahdon” mukaiseksi.
    – Edustajat ikään kuin „kuuntelevat tarkalla korvalla kansan ääntä” ja näin ovat jatkuvasti propagandan ja lehdistön johdateltavana.

  • Nationalisti

    Vastaa

    Hyvin kiteytetty asiat tässä kirjoituksessa.
    Toimivan järjestön täytyy olla vahva (tai siis antihauras), monipuolinen ja toiminnan täytyy olla erittäin huolellisesti suunniteltua, myös monet erilaiset visiot tulevaisuuden mahdollisista vastoinkäymisistä täytyy ottaa huomioon järjestön toimintaa kehitettäessä.
    Kansallismielisten vaihtoehtomedioiden ja järjestöjen kannatus on kovaa tällä hetkellä, toisaalta myös painostus kansallismielisiä kohtaan on kasvanut, siksi onkin syytä olla hereillä.

  • Tiedosta tulevaisuus

    Vastaa

    No, tästä nyt ei olisi tarvinnut tehdä matemaattista mallia. Meinaan boolen logiikasta tässä ovat koolla kaikki kolme pääkomomenttia ”and, or, not”. Siihen voitaisiin vielä lisätä näiden yhdistelmät (johdannaiset) nand, nor, xor, nxor. Sinänsä hauska yhteensattuma että pääosat ovat kuin pyramidin kolme kulmaa ja yhditelmät niiden kylmiä, kateetteja. Origoa ei ole.

    Mutta mitä jos meillä olisi origo? Se johtaisi tilanteeseen jossa kaikki kärjet ja kyljet olisivat rajoittavia tekijöitä. Origo voisi likkua vapaasti näiden ehtojen sisällä riippuen aina siitä miten se käsittelee mitäkin uhkaa. Tai miten se käytöksellään mallintaa itsensä. Ja silloin kun origo olisi täysin keskellä, kaikki nämä edellä mainitut kulmat ja sivut romahtaisivat ja loisivat uuden elementin tähän tarkasteluun. Sitä voisi sanoa täydellisyydeksi, äärettömäksi tai tyhjöksi. Se on samaan aikaan kaikki mutta ei mikään.

    Jaa että miksi tämä asian abstrakti käsittely? No siksi, että kolmion sisällä on paljon enemmän liikkumavaraa kuin kulmissa ja kyljissä. Meidän jokaisen tulee löytää jokapäiväisestä elämästämme ne toimintatavat jotka johtavat tulevaisuudessa siihen että tasapaino siirtyy kohti origoa. Se kestää ja tulee olemaan vaikeaa. Mutta siihen päästään aikanaan.

    En olisi huolissani nykyisestä sukupolvesta (>18v) vaan seuraavasta, heidän jälkeläisistään. Sillä jos vaikka me pääsisime aikanamme origoon, mikä on seuraavan sukupolen ”tunteen palo” tämän asian suhteen? Ongelma yleisesti on se että vaikka ensimmäinen sukupolvi puhaltaisikin yhteen hiileen, seuraava ei tunnekkaan enää sama kollektiivisuutta.

    Viimeisten 120 vuotta on mainostettu samoja asioista: autoja, kelloja, pukuja, kameroita, suurempaa povea, naisille viehättäviä ja kapeita kasvoja, lomamatkoja. Kun katselee yli 100 vuotta vanhoja aikakauslehtiä niin ei voi kuin ihmetellä markkinavoimia. Mikään ei ole muuttunut. Paitsi että lisäksi ovat tulleet kännykät. Mutta jos markkinavoimat pärjävät myymällä turhamaisuutta, mitä me myymme seuraaville sukupolville jotta he seuraavat viitottamaamme tietä?

  • Lemmu

    Vastaa

    Kun nyt löytyisi edes kourallinen ihmisiä, jotka olisivat edes ajatuksen tasolla valmiita perustamaan ja sitoutumaan MIHINKÄÄN järjestöön tai viralliseen toimintaan. Itse olen tätä ideaa promonnut jo vuodesta 2018, esitellyt ideaa livenä yli 100:lle nationalistille… ja tuloksena 1 kiinnostunut. Tämä ei ole vakavalla pohjalla oleva liike vieläkään.

    • Veikko

      Vastaa

      Se menee lähes poikkeuksetta niin, että sinun pitää itse alkaa aktiivisesti tekemään, niin kyllä ne kiinnostuneet seuraa perässä. Jos oletat, että muut tekevät puolestasi sen mitä ideoit, voit olla varma lähinnä siitä, että mitään ei ole tapahtumassa.

      • Lemmu

        Vastaa

        Lueppa uudestaan mitä kirjoitin. En ole pyytänyt muita perustamaan puolestani yhtään mitään. Vaan nimenomaan olen itse tarjoutunut lähtemään mukaan (ja huom. olen erikseen vielä usein täsmentänyt, ettei minulla ole mitään tarvetta johtaa toimintaa.). Ongelma yhden tuntemattoman aktivistin perustamassa uudessa järjestössä on, että siihen menee helposti 10 vuotta ennen kuin edes välttävä valtakunnallinen kiinnostus yhden hengen osa-aikaisella työpanoksella on saavutetta. Muistutan tässä että esim. Junes on aloittanut aktivisminsa 2007 ja vasta 2015 nousi ulkoisen tekijän ansiosta (pakolaiskriisin) laajemmin kansan tietoisuuteen. Siksi lähtökohtaisesti tälläiset yhden hengen yritykset ovat tuhoon tuomittuja. Pitää saada heti alusta asti mukaan vähintään 5–10 kiinnostunutta, jotka pystyvät viikoittain omalla työpanoksellaan auttamaan asiaa. Muuten ei ole mitään järkeä yhden hengen projekteja aloittaa. Into loppuu vuosia ennen kuin vaikuttavuuden taso on saavutettu.

    • Kaltaisten joukkoon

      Vastaa

      Onhan niitä. Otappa yhteyttä ”Me kansa” niin pääset osallistumaan järjestötoimintaan.

      • Lemmu

        Vastaa

        Ja mitä kyseinen liike on tehnyt, tai tekemässä? Sivuilta ei löydy muuta kuin blogeja ja kannanottoja, joissa viljellään sitä samaa narratiivia jonka kaikki skeneläiset ovat tienneet jo 10+ vuotta.

        • Kaltaisten joukkoon

          Vastaa

          Niin, tuota… Perusajatus on että joukossa on voimaa. Ja nyt kun alkaa olla se 500 ihmistä kasassa niin tällä joukolla saadaankin jotain aikaan. Ja täysin piilotettu työ on aina arvokkaampaa kuin julkisesti tehty. Sen näkee jo politikkojemme päätöksistä. 

          Mitä sinä itse haluaisin tehdä. Noin niinkuin 10 kärjessä. Jos olisi yhteneviä näkökantoja. Ja miten ne kohtaa Maslowin tarvehierarkian. On selvää että jos Suomessa kansa syrjäyttää päättäjät yhtäkkiä, niin oligarkit kääntävät energaikytkimet nollaan. Ja usko pois, ne voivat pitää niitä nollissa vaikka vuoden. Siksi on tärkeää että homma on hyvin suunniteltu ja vastuuhenkilöillä on omat leiviskänsä tiedossa.

          Toki härnääjiäkin tarvitaan turuille ja toreille.

          • Lemmu

            Et vastannut kysymykseeni mitenkään. Kommentti: ” Perusajatus on, että joukossa on voimaa.” ei käytännössä tarkoita yhtään mitään. Kysyn uudelleen, mitä kyseinen järjestö konkreettisesti tekee tai on tekemässä sisältäen myös sen ”piilotetun” työn?

            Minun nähdäkseni suomeen tarvitaan (tai oikeammin on tarvittu viimeisen 20+ vuotta) meidän perustamat, ylläpitämät ja kontrolloimat seuraavat entiteetit tässä järjestyksessä:
            1. Etnisten suomalaisten oikeuksia etnisinä suomalaisina ajava etujärjestö.
            2. Naitionalistista medianarratiivia yhtenäistävä ja luova yhteistyöelin.
            3. Järjestöt etnisille suomalaisille tarkoitettua suomalaismyönteistä varhaiskasvatusta varten.
            4. Suomalaisuusinstituutti, jossa mm. tuotetaan varhaiskasvatuksessa ja myöhemmässä koulutuksessa käytetyt pedagogiset työkalut. Tämän tulee sisältää paljon muutakin, mm markkinointi ja psykologista tutkimusta tehokkaista keinoista muokata massojen mielipiteitä suomalaisille myönteisemmäksi. Myöhemmin luonnollisesti mm. genetiikan tutkimusta.
            5. Juridista sitouttamista harrastava yhteisnationalistinen tuki ja yhteistyöjärjestö. (Sisun pitäisi olla tämä, mutta eipä se ole mitään tehnyt viimeiseen 10:n vuoteen.)

            Kaikkien näiden perustamista olen promonnut vuodesta 2018 ja tarjoutunut itse lähtemään mukaan kaikkiin. Valitettavasti, kuten tuossa yllä sanoin, tähän asti vain 1 kiinnostunut on löytynyt.

  • juha.

    Vastaa

    Tärkeää on oppia menneisyyden virheistä. Porvaripuoli on ollut Suomesessa heikko sosialisteihin, koska tuon puolueen toimintatapa on myös sisäisesti totalitaristinen, jossa eriäviä mielipiuteitä ei kuunnella. Eikä niitä kukaan juuri uskalla esittääkkään, sillä menettää välittömästi mahdollisuutennsa päästä edes puolueensa eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi.
    Sen sijaan porvarillisten puolueiden sisällä on perinteisesti ollut lupa olla eri mieltä päivänpoliittisista kysymyksistä. Ideologiselle tasolle on menty korkeintaan valittaessa puolueen puheenjohtajaa.
    ”Punaiset” ovat aina olleet yhtä puuta ja näin voineet vaikuttaa väkevästi eduskunnassa ja valtiollisissa vaaleissa itse ujostelematta likasanko vaalitaistelua porvareita vastaan. Tosin nämä ”vihapuheen” suurimmat vastustajat ja herkkähipiäisimmät poliitikot elävät täysin toisin kuin saarnaavat. Niinpä, jos sossuille kuittaa samalla mitalla takaisin niin välittömästi alkaa korvia vihlova parku ”ettei noin saa tehdä”!
    Vasemmiston yhtenäisyys (toki nyt riitelevät) täytyy ottaa käyttöön periaatetasolla niin ettei kansallismielisten ja isänmaallisten tahojen pidä rikkoa voimiaan turhaan ja vastustaville voimille mielihyvää tuottavaa keskinäistä eripuraa ja riitelyä lillukanvarsista tai pon6timena jonkun henkilökohtainen kunnianhimo siinä paikassa, jolla ei ole mitään positiivista vaikutusta pitkällä tähtäimellä itse päämäärän suhteen.
    Eräs ja melkeinpä tärkweimmästä päästä oleva periaate on olla provosoitumatta, vaikka vastustaja tähän tietoisesti pyrkiikin, jolla voidaan luoda maan viranomaisille ja herkästi tuulia haisteleville poliitikoille syy käydä ”lain” voimalla organisaation kimppuun tietenkin paisutellen asiaa kuin hiiva pullataikinaa yli äyräiden. Tätähän on nähty malliesimerkki viime kesältä, jossa mytologiaan Suomessa perustuva ”äärioikeisto” otettiin tikun nokkaan kuin 1990-luvun alussa ”Ruokolahden leijona”!

  • sotatila

    Vastaa

    En suoraan kommentoi aihetta mutta sivuan sitä. Ja hyppään muutaman askeleen aiheesta eteenpäin.

    Onko meillä miten paljon aikaa ennen kuin maamme on syösty tuhoon?

    Tuomas Malinen painotti tätä ja myös minä painotin että pelkurit hallitsevat Suomea. Eduskunta ja hallitus laittavat hirttoköyden Suomineidon kaulaan siinä toivossa tai harhassa että saavat itselleen vähän rahakkaamman paikan EUsta tai kalliin suojatyö paikan Suomesta. Tyhjänpäiväisiä mutta kalliisti ylläpidettävä virastoja ja laitoksia Suomessa nimittäin riittää.

    Tuomas Malinen totesi akuutin tilanteen vaativan nyt kovia toimia. Kun eduskunnan puupäät eivät näytä ymmärtävän tai välittävän Suomen selviämisestä on käytettävä kovimpia mahdollisia rauhanomaisia keinoja: suurmielenosoituksia ja yleislakkoja!

    Mutta riittävätkö nämäkään keinot? Todennäköisesti eivät riitä.

    Meillä on vastassa niin kovat globalisti voimat, että he eivät pysähdy tai säikähdä edes suuria mielenosoituksia.

    Jolloin tietysti herää kysymys että miten heidät voidaan pysäyttää? Kun kaikki rauhanomaiset niin kutsutut raskaan sarjan keinot on käytetty ei ole jäljellä enää muita kuin ei rauhanomaisia keinoja. 

    Kun ollaan rehellisiä voimme todeta että maamme on tosiasiallisesti jo laittomuuden tilassa. Laittomuuden tilassa jonka pelkuri päättäjät ovat saaneet aikaiseksi.

    Informaatiosodassa YLE on päävastustaja, vihollinen nro 1.
    YLEllä on suorasyöttö kouluihin jotka toimivat aivopesukeskuksina.
    Miten pääsemme niskan päälle? Miten saamme oman suorasyötön kouluihin?

    On kiire nimittäin. Ilmasto ja ympäristö propaganda kasvattaa koululaisista uuden maailman järjestyksen vanginvartijoita.

    Heitä ollaan kasvattamassa siihen että on luonnollista ja normaalia että tulee maailmanhallitus ja maailman valuutta(digitaalisena). Ja että heitä valvoo maailman poliisi. Heitä ollaan kasvattamassa siihen että tätä uutta maailmanjärjestystä ei saa kyseenalaistaa.

    Miten me iskemme takaisin tätä vastaan?

    • Talkoot pystyyn

      Vastaa

      Nyt pitää ymmärtää että me emme voi voittaa tätä peliä omilla säännöillämme koska me emme laadi sääntöjä. Meidän pitää muuttaa joko pelaajia tai voittaa heidät heidän säännöillään.

      Lakot ja muut tällaiset eivät onnistu koska suomalaiset uskovat keskusjärjestöjä. Ja kun sekäänpuukottaja järjestöt sanovat lihapatojensa äärestä että ”me ei tueta” niin silloin lakko peruuntui. Toista oli ‑80 luvulla kun lakkovahdit ihan oikeasti oli portin ulkopuolella pesäpallomailoineen ja rikkurit hakattiin. Kaverikin kerran ajoi piikkunokka scanian keskeltä ihmismerta läpi kun meitä luultiin rikkureiksi. Jos oltais pysähdytty niin sairalassa olisi vietty ainakin viikko. Niin kovaa oli peli silloin.

      Pitää muistaa myös että meitä ei hallitse joukko pelkureita vaan joukko ihmisiä joita kiristetään. Heitä kiristävät ne tahot jotka mahdollistivat heidän valtaannousunsa. Pitäisikö heitä sääliä siksi? Ei, sillä he ovat olleet aikoinaan ahneita ja/tai omahyväisiä.

      Me voitamme tämän pelin hyvin yksinkertaisesti: Kasvatamme väkilukumme kahdeksaan miljoonaan valkoiseen suomalaiseen. Sen jälkeen me olemme voittaneet ja hallitsemme maata. Nykyiseen väkimäärään verrattuna 60% väestönkasvu takaa sellaisen enemmistön missä tahansa kunnassa ja koko eduskunnassa että kaikki kansan hyväksi tehdyt esitykset ovat läpihuutojuttu.

      Mistä siis tuo väestönlisäys? Meistä itsestämme. Meidän jokaisen tulee aikansaada viisi jälkeläistä. Ja se oli siinä. 30 vuoden päästä maa on meidän. No, ensimmäiset miljoona asukasta saadaan ulkosuomaalisista. Ei muuta kuin houkuttelemaan auroopanmaissa asuvia suomalaisia eläkepäiville Suomeen. Tai siirtämään firmansa tänne. Se miljoona pyöräyttää pelin niin uusiksi että sen muutosvoimaan valtapitävät eivät pysty vastaamaan. 

      Sanotaan että nuorisossa on tulevaisuus. Niin se onkin. Ja tässä tapauksessa nuorisossa on se tulevaisuuden voima jolla Suomi säilyy itsenäisenä ja suomalainen geeni säilyy elossa. Tämä koskee kaikkia. Ei vain naisia. Myös miesten tulee kantaa vastuunsa tulevaisuudesta ja kantaa kortensa kekoon.

      • sotatila

        Vastaa

        Olen jyrkästi eri mieltä pelisäännöistä. Enkä varmasti ole ainoa. 

        Et voi voittaa tätä vastustajaa sen pelisäännöillä koska vastustaja on laatinut, rakentanut pelisäännöt sellaisiksi että ne suosivat sitä.

        Altavastaajan asemassa me joudumme käyttämään mitä erilaisimpia keinoja ja myös tarvittaessa venyttämään lakia. Se on meidän elinehto. 

        Meidän on nimenomaan löydettävä järjestelmästä sen heikot kohdat ja murtauduttava niistä läpi. Tilanteen mukaan tämä voi tarkoittaa esim tietoteknisesti epäsymmetristen keinojen käyttöä tai jopa fyysisesti murtautumista läpi.

        Missään nimessä emme voi jättäytyä vastustajan laatimien pelisääntöjen armoille ja vangiksi. Jos näin toimitaan silloin hävitään varmasti.

        Jo nyt mielenosoituksissa on yritettävä soveltaa epäsymmetristä toimintaa ettei mielenosoituksia saada pysäytettyä.

        Meidän kuuluu toimia kuten sissit, vaikka varsinaista sotaa ei ainakaan vielä käydä asein. Tosin, muualla länsieuroopassa kuten Ranskassa yhteiskunnallinen tilanne on jo kärjistynyt niin vakavaksi että on jo nähtävissä että tilanne voi eskaloitua aseellisiksi konflikteiksi jotka nopeasti voivat levitä/leimahtaa myös muualla länsieuroopassa.

        Tietysti yritämme perinteisten metodien kautta muutosta mutta kun yhdistykset ja puolueet kielletään tämä tie muuttuu mahdottomaksi.

        On uskallettava ajatella myös isosti ja vaatia aika kovia muutoksia. Ei ole kiveenhakattu esim se että eduskunnassa on oltava 200 kansanedustajaa. 101 riittäisi oikein hyvin. 

        Meidän on pakko toimia siten että käytämme sekä olemassaolevia lakeja ja sääntöjä hyväksemme ja sovellamme omia pelisääntöjämme toiminnassa. Muussa tapauksessa edessä nousee aina uusi seinä vastaan.

        Meidän on oltava kuin hämähäkki joka kutoo seitin johon vastustaja, vihollinen takertuu. Mutta meidän ei pidä mennä heidän asettamiin loukkuihin ja ansoihin jotka johtavat meidät umpikujaan.

  • Neurologi Nykänen

    Vastaa

    ”Johto toimii meritokraattisesti: rakentavaa kritiikkiä otetaan jatkuvasti vastaan riippumatta siitä, keneltä kritiikki tulee. Paras argumentti voittaa, kun järjestön toimintaa suunnitellaan.”

    Tämä. Mutta taitaa jäädä haaveeksi, on nimittäin ihmisluonteen tuntien aavistuksen verran helpommin sanottu kuin tehty, vaikka suuria puheita ja kauniita sanoja löytyy kyllä aina kun asioista päätetään. Jos tuo toteutuisi, kaikki muu seuraisi tästä automaattisesti.

  • Laskelmoitu Suomen tuhoaminen

    Vastaa

    No niin, tämä nyt ei välttämättä kuulu juuri tämän otsikon alle mutta on sen verran tärkeä asia että se tulisi tuoda julki suuremman ihmisryhmän pohdittavaksi, nimittäin: Ruoka !!

    Paljon komennetaan tääläkin liikkumaan ja kuntoilemaan mutta jos se väsyttää ihmisiä enemmän kuin piristää, se on väärä laji. Suomen miehistä on tullut vässyköitä, niin se vaan on. Enkä tarkoita perinteisellä tavalla vaan sillä että miesten testosteronitasoa on laskelmoidusti laskettu vuoden ‑85 jälkeen. Ja kun testosteronitaso laskee, miehistä tulee vässyköitä. Ja kun maan miehet ovat vässyköitä, kyseistä maata voivat johtaa politikkojemme kaltaiset heikkolahjaisetkin henkilöt. Ei ole vastarintaa kun koko ajan väsyttää ja laiskottaa eikä oikein mikään huvita.

    Valtaapitävät ovat lääkäriemme välityksellä muokanneet vuosien saatossa kokeiden tuloksena ”ruokaympyrämme” sellaiseksi että se laskee testosteronin määrää. Nykyään pitäisi syödä paljon viljatuotteita ja soijaa mutta vain 400 lihaa viikossa. Mitäs miuna päivinä sitten syödään jos yhtenä päivänä syödään se 400g pihvi?

    Ihmisten pitää oppia vähentämään viljatuotteita. Niitähän käytetään maataloudessa juuri siksi että niillä lihotetaan karja nopeimin. Syököön karja ne viljatuotteet ja me ihmiset sen karjan jalosteet. Liha, kananmunat, voi, pekoni, juurekset. En nyt puhu vähä hiilihydraattisesta ruokavaliosta, mutta jo pelkästään leivän poisjättäminen mahdollistaa 10–15kg painonpudotuksen vuodessa. HUOM!! Nyt ei lasketa kuukausia, vaan vuosia. Loppeulämä on pitkä matka ja muutos kannattaa aloittaa rauhallisesti. Tietenkään liikunnasta ei ole haittaa, mutta hitaammat muutokset ovat aina pysyvämpi.

    Miettikääpä maatamme kun miehet ovat jälleen miehiä. Na naiset viehättyvät voimakkaista ja voimakastahtoisista miehistä. Silloin maallamme on tulevaisuus.

    Toivon että tämä ruoka-aine ja sen vaikutus testosteronitasoon ja yleiseen hyvinvointiimme avataan todella tänä keväänä. Sillä jos esim. katsoo leipäpussien pisäaineet niin todella monessa on syöpääkin aiheuttava palmuöljy. Ja kaljateollisuujen jätteet jotka on lisägulteiinilla liimattu yhteen, kuten Ruispaloissa. 

    Muuttakaan ruokatottumuksianne vaikka sinne vähähiilihydraattisen suuntaan niin loppu elämä muuttuu itsestään.

  • sotatila

    Vastaa

    Jos ei onnistuttaisi saamaan aikaiseksi optimaalista järjestömallia tai edes vähän suurempaa organisaatiota, on silti tärkeää että ihmiset toimivat. Pienet ryhmät, jopa niin pienet kuin parin taistelijan tai muutaman hengen ryhmät pitävät vastarinnan toiminnassa.

    Meitä on vastassa valtavat globalisti voimat joilla on käytännössä rajattomat taloudelliset ja väkivaltakoneiston sekä medianäkyvyyden resurssit käytössään.

    Silti me tulemme saavuttamaan suuriakin voittoja.

  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi