Haastattelussa Musta kivi ‑lehden päätoimittaja

Partisaani julkaisee vierailevan toimittajan, Fenririn, tekemän haastattelun Musta Kivi -lehden toimituksen kanssa; kaikki haastattelussa ilmaistut näkemykset eivät välttämättä vastaa Partisaanin kantaa, mutta pidämme eri lähtökohdista ponnistavien kansallismielisten yhteistyötä arvokkaana.

Filosofia

Syksyllä 2018 alan verkkokauppoihin ja keikkojen myyntipöydille ilmestyi uusi, Musta kivi ‑niminen lehti, joka on tähän mennessä ilmestynyt jo viiden numeron verran. Lehden konsepti oli Suomessa täysin uusi, sillä se poikkesi sisällöltään ja tyyliltään perinteisistä musiikkiin painottuneista zineistä. Miten lehti sai alkunsa?

Musta kivi sai alkunsa oikeastaan sattumalta, kun olimme suomentaneet muutaman historiallisesti merkittävän artikkelin, kuten Miguel Serranon haastattelun ja Matt Koehlin Faith of the Futuren. Näille ei kuitenkaan ollut olemassa sopivaa julkaisualustaa, joten sellainen piti perustaa. Artikkelien suomentaminen liittyi Black Order ‑järjestön uudelleenaktivoitumiseen Suomessa ja tulossa olleeseen Thule-seuran perustamisen satavuotispäivään. Tarkoituksena oli luoda maamme radikaalioikeistoon poliittista ulottuvuutta syvemmällä tasolla liikkuva kerros, joka ammentaisi ideologian lisäksi henkisyydestä ja esoteriasta. Tätä varten tarvittiin bändihaastatteluiden, keikkaraporttien ja levyarvostelujen ohelle pitkiä, syvällisiä artikkeleita. Tästä syystä julkaistut viisi numeroa pitävätkin sisällään jo kaksisataa sivua materiaalia, eli tosiaan mistään valokopiolehdykästä ei ole kyse. Tarkoitus olikin jo alun perin panostaa myös korkeaan painolaatuun.

Lehdessä julkaistujen artikkeleiden linja näyttäisi vaihtelevan sisällöllisesti kristillisistä vivahteista pakanallisuuteen ja aina satanismiin asti. Ketkä ovat lehden kohderyhmä?

Lehdessä julkaistuilla artikkeleilla ei ole mitään yhteistä nimittäjää. Jonkun mielestä tämä saattaa olla huonoa propagandaa, mutta pitää huomata, että tarkoitus ei ole kirjoittaa massoille vaan hyvin spesifille ihmisjoukolle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä jopa näennäisesti ristiriitaisen materiaalin perusteella. Toisinaan on kysytty, onko Mustan kiven kohderyhmänä enemmän RAC- vai NSBM-skene. Oikea vastaus on, että lehden kohderyhmänä ei ole mikään olemassa oleva ryhmä, vaan tavoitteena on kylvää uudenlaisen ajattelun siementä. Tämän siemenen kasvu voi kestää vuosia, jopa vuosikymmeniäkin, joten lehden kohderyhmä on tavallaan vasta muodostumassa. Me pyrimme luomaan huomisen johtajia tänään.

Lehdessä on julkaistu paljon David Myattin kirjoituksia, ja hänet yhdistetään usein brittiläiseen satanistiryhmä Order of Nine Anglesiin. Tämän esoteerisen perinteen ympärillä on kohistu viime vuosina paljon ja hysteerikot ovat jopa vaatineet sen julistamista terroristijärjestöksi. Sanoudutteko te irti tällaisista asioista?

Order of Nine Anglesilla on hyvin vähän mitään tekemistä Atomwaffenin, Sonnenkriegin tai Feuerkrieg Divisionin kanssa, ja oikeastaan ainoa konkreettinen linkki niiden ja ONA:n välillä on amerikkalainen Temple ov Blood ‑ryhmä, joka sekin on jo aika kaukana alkuperäisestä perinteestä. Näiden ryhmien toiminta on ollut käsittämätöntä monelle jopa radikaalioikeiston piirissä, ja jotkut ovat epäilleet ryhmiä hallitusten false flag ‑operaatioiksi. Ennen kuin kiirehditään sanoutumaan irti mistään, pitää kuitenkin huomata, että vain harvalla löytyy niin paljon poliittisen historian tuntemusta, että ymmärtäisi disruption merkityksen taktiikkana yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamisessa. Näkemyksemme mukaan David Myatt on yksi viime vuosikymmenten merkittävimpiä ajattelijoita, jonka todellinen arvo länsimaiselle filosofialle tullaan huomaamaan vasta vuosisatojen kuluttua. Musta kivi ei kuitenkaan sinänsä liity Order of Nine Angelsiin, vaan enemmän uusseelantilaisen Kerry Boltonin perustamaan Black Order of Pan Europaan, jonka Louhi Looshi ‑niminen paikallisosasto on toiminut Suomessa vuodesta 1994 asti. Koska kyseessä on salaseura eikä poliittinen järjestö, en halua puhua asiasta enempää.

Internetin mahdollisuuksista huolimatta olette päättäneet pysyttäytyä perinteisessä, painetussa julkaisussa. Miksi?

Netissä kuka vain voi julkaista mitä vain, joten lehden artikkeleihin liittyvä prestiisi vaati hieman arvokkaamman julkaisualustan. Sanoisin, että netin aikakaudella perinteisillä zineillä on omanlaisensa ”retroarvo” joka erottaa ne triviaalista nettiöyhötyksestä. On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa lehdessä julkaistut artikkelit ilmestyvät internetiin, emmekä oikeastaan harmistuisi, jos joku alkaisi niitä julkaista netissä, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Lisäksi on mahdollista, että lehden keskeisimpiä artikkeleita julkaistaan tulevaisuudessa kokoomateoksena, kunhan lehdet on ensin myyty loppuun.

Onko lehdestä tulossa vielä uusia numeroita? Entä haluatko paljastaa jotakin niiden sisällöstä?

Seuraava, loppukeväästä ilmesty numero voi hyvinkin jäädä viimeiseksi painetussa zine-muodossa ilmestyväksi. Mitä vaikutuksia lehdellä onkaan ollut skenessä, se on jo kolmessa vuodessa tehnyt tehtävänsä. Seuraava numero pitää sisällään todellisen klassikon: Wulf Sorensonin esseen Esi-isiemme ääni, jota pidetään yleisesti itsensä Heinrich Himmlerin salanimellä kirjoittamana.

Black OrderFilosofiaHistoriaIdeologiatKansallismielisetKansallismielisyysKansallisradikalismiKansallissosialismiKotimaaKulttuuriMusta KiviMytologiaPakanallisuusYhteiskunta

Keskustelu

2 kommenttia

  • Lord Mystery

    Vastaa

    Harmillinen juttu, jos paperilehti loppuu.

  • Louhi

    Vastaa

    Painettu julkaisu on tämänsuuntaisten päämäärien kannalta melko olennainen. Kaikki netissä oleva materiaali voidaan hävittää sekunneissa, jonka lisäksi sitä on toivottoman helppo manipuloida ja vääristellä. Paperilehden kanssa tämä ei ole ihan niin helppoa. Tämän lisäksi lehti kokoaa ajatukset ja ideat koherenttiin muotoon ja antaa niille tietyn fokuksen. Toki fyysisen painotuotteen ympärille syntyy myös kouriintuntuvaa vaihdantaa ja kanssakäymistä, mikä sekin on kaikin puolin hyvä asia.

  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi