Suurimman osan valveillaoloajastaan suomalaiset joko istuvat tai makaavat – aikuiset miehet keskimäärin runsaat yhdeksän ja naiset vähän vajaa yhdeksän tuntia päivässä.
Vähiten istuvat ja makaavat 7‑vuotiaat ekaluokkalaiset, noin kuusi tuntia päivässä, ja kaikkein eniten lukiolaiset, yli kymmenen tuntia valveillaoloajastaan.
Näin kertoo Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore Liikuntaraportti, joka perustuu UKK-instituutin tekemiin väestötutkimuksiin, joihin osallistui yli 6 500 eri ikäistä suomalaista.
Huonokuntoisin kolmannes liikkuu reippaasti tai rasittavasti enimmäkseen alle kymmenen minuutin jaksoissa yhteensä noin puoli tuntia päivittäin. ”Nämä henkilöt joutuvat käyttämään yli puolet kestävyyskuntonsa kapasiteetista jo arjen askareita tehdessään”, raportti toteaa.
Suomalaisten kestävyyskunto ja lihasvoima heikentyvät koko työuran ajan, ja tasapaino, liikkuvuus, ylävartalon lihaskestävyys sekä vartalon lihasten hallinta alkavat heiketä selvästi 40 ikävuoden jälkeen, kertoo Kunnonkartta-tutkimus.
Tulevaisuuden Suomen kannalta tilannetta pahentaa jo vuosikausia jatkunut koululaisten ja nuorten aikuisten kunnon ja fyysisen hyvinvoinnin heikkeneminen.
UKK-instituutin johtajan, professori Tommi Vasankarin mukaan huolestuttavinta on heikkokuntoisten määrän kasvaminen. Se aiheuttaa tuleville vuosikymmenille valtavia yhteiskunnallisia haasteita, kun entistä useampien ihmisten työ- ja toimintakyky sekä terveys kärsivät entistä nuorempina.
”Jos samalla tavoitellaan 70 vuoden eläkeikää ja pidempiä työuria, niin se ei tule onnistumaan”.
Monet suomalaisista ovat jo nelikymppisinä niin huonossa kunnossa, että siitä seuraa terveysongelmia. Heidän elämänlaatunsa heikkenee ja hyvinvointinsa kärsii, ja sekä heille itselleen että yhteiskunnalle koituvat kustannukset kasvavat.
Korjaavat toimenpiteet
Yllättäen Vasankari ehdottaa ratkaisuksi muun muassa armeijaa myös naisille:
”Koko nuoret ikäluokat, sekä miehet että naiset, voitaisiin kutsua armeijaan, eikä tämä ole maanpuolustuksellinen puheenvuoro. Armeija-aika on tehokas elämäntapoihin kohdistuva interventio. Se laittaa elintavat systemaattisesti uuteen järjestykseen. Fyysinen hyvinvointi, kunto ja myös kehon koostumus paranevat armeijassa tehokkaammin kuin missään muualla.”
Toinen keino olisi esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveys- ja vanhustenhuollon varustaminen nykyaikaisen terveysteknologian avulla.
Esimerkiksi liikemittarit voisivat auttaa löytämään aiempaa tehokkaammin ne, jotka liikkuvat oman terveytensä kannalta liian vähän. Ei riitä, että ihmiseltä vain kysytään, kuinka paljon liikut.
”Eihän ihmisiltä itseltään kysytä kolesteroliarvoja tai verenpainelukemiakaan, vaan ne mitataan”, Vasankari huomauttaa.
Kun mittaukset on tehty ja tulokset tiedossa, liian vähän liikkuvia voitaisiin opastaa, ohjata ja motivoida heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti elämäntapavalmennukseen, kuntosaleille ja lenkkipoluille.
Ajoissa tehty elämäntapa- ja liikuntaremontti ei tulisi edes yhteiskunnalle kalliiksi, jos kustannuksia verrataan kustannuksiin, joita väestön heikkenevä yleiskunto tuo tullessaan.
Lähde: Helsingin Sanomat
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Känkkä
Tai sitten vain tervehdytetään koululiikunnan sisällöt sellaisiksi, että huonompikin liikkuja saa positiivisen kokemuksen. Ainainen ”jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, koripallo, sähly, uimahalli”, antaa aika kapean kuvan liikuntamuodoista ja lajeista.
Armeija kunnonkohottajana on yhtä tyhjän kanssa, juopot kapiaiset tuskin ovat hyviä esikuvia kenellekään. Muutenkin jutussa tarjoiltu sosialistinen ja kollektiivinen lähestymistapa ei toimi, vaan on kohdattava jokainen yksilönä ja lähdettävä sitä kautta etsimään lajia, joka kiinnostaa ja sopii.
Kyllä nuorilla miehillä on kiinnostusta ollut, kun olen näyttänyt miten säkkiä lyödään tai miten nyrkkeilyssä liikutaan. Kaikki eivät kuitenkaan lähde kokeilemaan, kun eivät heti osaa. Johonkin on hävinnyt uskallus ja kyky innostua. Pelkäävätkö naurunalaiseksi joutumista niin paljon, että eivät edes yritä? Jos näin on, niin siitä saamme kiittää päiväkoteja, koululiikuntaa ja vaikka sitten armeijaa. Ei siis lisää tuonkaltaista.
Salomon
Tästä taidettiin eilen ylellä ulista. Itselleni tuli välityömästi mieleen, että veren imijöitten tileille ei ropise tietyllä tahdilla enää rahaa ja on jouduttu jo tekemään oikein tutkimus miksi hilloa ei valu. Nyt sitten ollaan kansalaisista huolissaan, älkää viitsikö. Lasten liikuntuntien sijaan on sateenkaaripaskaa, että kaikki voi voittaa.Tätä läskiperse kulttuuria on tuputettu niin kauan, että sekin alkaa purra tuputtajan omaan nilkkaan
Huono tulevaisuus
Se saattaisi olla ratkaisu nuorten naisten tasapaksuihin sääriin, bangleseihin. Nilkka on yhtä paksu kuin pohje. Se kertoo jalkojen aineenvaihdunnan ongelmista ja siitä että montaakaan juoksuaskelta ei ole otettu. Tekisi monesta hoikkasorkkaisemman.
Mutta joo, eihän se kaikkia pelasta. Ei niitä jotka ovat ‑90 luvun lamasta asti tehneet työtä ylikuormitettuina. Siitä asti on kiristetty, vähennetty ja virtaviivaistettu. He ovat nyt alle eläkeikää jo lopuun palaneina valmiita eläkkeelle. Kohta tulee tilanne että ei ole nuorisotyöttömyyttä. Tosin, yrittäjät sanovat että ei niitä nuoria näy töissä aamuisin. Jos vaikka sattuu väsytttämään.
Nimetön
Ylös, ulos ja lenkille – eihän se sen vaikeampaa ole.
Töihin voi pyöräillä, kävellä tai jos töistä löytyy suihku, niin luoja paratkoon töihin voi myös juosta.
Kotona voi tehdä etunojapunnerruksia, kyykkyjä omalla painolla jne.
Parempi lihaskunnolle olisi tietenkin kunnon punttisalitreeni.
Suomalaisten täytyy pitää kunnostaan huolta, muuten ollaan kuin jenkit kolmen litran limonaditölkkeineen ja kilon perunalastupuseineen.
Late
hitsarina työ on fyysistä ja päivät 12 tuntisia. välillä 3 kuukautta yhteen pötköön jokapäivä. voin sanoo että on fysiikka vieläkin kuin kovanluokan urheilijalla kun pidän syömisenkin siellä urheilijan ravitsemuksen puolella. taustalla on tietty sm tason urheilu uraakin. eläkkeelle jään omissa hautajaisissa. työ pitää kropan ja mielen virkeenä. mut oonkin paska rasisti ja vihervasurien silmissä ihmisjäte
NikkeNakkertton
Tämä kansa uhoaa voivansa pistää Venäjää nenään sodassa. Jumalauta kansan fyysinen ja ennen kaikkea henkinen kunto on surkeampi kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa. Luuletteko että Venäjältä tulee safe spacea ja mielenterveys vastaanottoa kun rähinä alkaa. Meistä ei ole yhtään mihinkään edes nyt niin mitä luulette kun alkaa luotia vinkumaan ja ihmisiä kuolemaan.
Tunnen suuren joukon ihmisiä jotka popsii kaikenlaisia lääkkeitä kaikkiin eri tunnetiloihin. Huolestuttaa ennen kaikkea se määrä ADHD lääkkeiden popsijoita meidän lastemme joukossa. Ennen viime sotia sotilaat oli huonosti varustettuja mutta ankara fyysinen työ ja elämä piti huolen siitä että äijä ei keskittynyt nyyhkyttämään taistelukentällä. Olemme sotien jälkeen tottuneet helppoon ja pehmeään elämään. Kohta sohvalla makailu ja kaljan juonti saattaa loppua. Kerätkää vittuvie ihmiset itsenne. Laittakaa elämänne kuntoon ja pitäkää läheisistänne huolta!
Nimetön
Tämä trendi ”työurien pidentämiseksi” on jotain aivan hemmetin sairasta.
Kyllä ihmisellä pitää olla oikeus siirtyä eläkkeelle suht koht hyvissä ajoin, eikä painaa töitä siihen saakka, ettei enää ole mitään nautittavaa elämässä jäljellä, kun alkaa ikä ja vaivat painamaan.
Puolueeton
Maamme johtajisto on tehnyt väärän valinnan Suomen turvallisuuden kannalta
Maan puolustuksessa miehitystä vastaan kunto on tärkein tekijä. Maata ei puolusteta eikä miehitetä pommein ja ohjuksin. Natosta ei ole mitään apua puolustuksessa, koska Natollakaan ei ole lähettää puolustukseen riittävää määrää hyväkuntoisia sotilaita.
Pentti Linkola kävi 1980 luvulla naapurin Karjalassa ja kirjansa mukaan sai mielikuvan: Talvisodassa sanottiin, suomalainen vastaa kymmentä venäläistä. Seuratessaan venäläisten retkeilyä totesi, venäläinen vastaa nykyään kymmentä suomalaista kyvyissään liikkuessaan luonnossa.
Nyt taitaa ero olla vielä kasvanut.