Yle TV 2, tiistai 27.2.2024 klo 21.00 Kriittinen piste (7)
Jakso 2⁄3. Montun pohjalle. Seppo ja Mats valmentavat Hodania omintakeisella tyylillään. Hodan ei ole uskaltanut kertoa näille kilpailukiellostaan. Jomppe vaihtaa leiriä. Kuvailutulkattu. ohjelmatekstitys (suomi) 44 min.
On vaikea sanoa heijasteleeko viihde todellisuutta vai todellisuus viihteen fiktioita. Selvää on vain se, että nykyään juuri viihde luo malleja, joita tosielämän massat seuraavat. Ilmiö ei ole sinänsä uusi, sillä jo filosofi Platon varoitti Valtio-teoksessaan mm. musiikin ja runouden vaaroista, koska ne mielikuvituksen tuotteina vääristävät todellisuutta ja antavat turmiollisia esikuvia kansalaisille.
Nykytilanne ei poikkea juurikaan uskontojen kuten kristinuskon valtakaudesta, jolloin sen transsendentiaaliset fantasiat määrittivät myös todellisuutta. Valistuksen piti korvata nämä illuusiot tosiasioilla, mutta sen sisäänrakennettu usko ”tasa-arvoiseen ihmisyyteen” on johdonmukaiseen loppuun vietynä johtanut samanlaiseen irrationalismiin kuin uskonnot. Siinä missä kristinuskossa palvonnan kohteeksi nostettiin Jeesus, joka on ainoa yhteys ihmisestä irralliseen Jumalaan, ovat valistuksen jälkeläiset kohottaneet yhteismitalliseksi katsotun ihmisyyden uudeksi puujumalakseen. Toisin kuin vallankumouksellisten ”edistyksellisten” narraatiossa, tässä ei ole kyse historiallisesta katkoksesta ainakaan moraalisessa mielessä, koska valistuksen tasa-arvouskovaiset noudattavat pitkälti krisityiltä perittyä etiikkaa, joskin näennäisen maallistuneessa muodossa.
Kaikesta kömpelyydestään huolimatta kouluesimerkin todellisuutta muokkaamaan pyrkivästä fantasiasta tarjoaa uusi kotimainen minisarja Kriittinen piste. Sarjan tuottanut Antti Kaarela paljastaa haastattelujutussa Ylen uusi sarja kertoo somalitytön unelmasta mäkihyppääjänä – tuottaja: ”Talviurheilu on meillä edelleen aika valkoinen harrastus” avoimesti sarjan taustalla olevan utooppisen yhteiskuntafantasian:
– Olin pitkään miettinyt, miten voitaisiin uudistaa Suomen kansalliskuvastoa urheilumenestyksessä. Suomi on kuitenkin nykyään monikulttuurinen maa, mutta talviurheilu on meillä edelleen aika valkoinen harrastus, Kaarlela taustoittaa.
Kaarelan toiveajattelu perustuu samanlaiseen harhaan, jossa hevostalliin viedystä aasista uskotaan ennen pitkää tulevan hevonen. Taustalla on liberaalien nelisensataa vuotta hellimä uskomus ihmisestä tyhjänä tauluna, jonka perusteella ihmisistä ja ihmispopulaatioista voitaisiin muokata sopivan ympäristön avulla halutunlaisia. Nykyään tämä ihmisen biologisuuden kieltävä ja ylittävä päättely näkyy räikeimmillään trans-ideologiassa (transseksuaalisuus, transhumanismi jne.), vaikka kauimmin se on vaikuttanut ihmisyksilöiden ja populaatioiden tasa-arvoajattelussa. Toisin kuin monet muut Ylen esittämät sarjat, Kriittinen piste korostaa muodikkaan transideologian sijaan vanhakantaista vasemmistoliberalismia ihmisrotujen olemattomuudesta ja yksilöiden perimmäisestä samanlaisuudesta.
Kriittisen pisteen kuvasto ja taustalla oleva ajattelu ovat yhtä kaukana todellisuudesta kuin tieteiskauhuelokuva Alienin (1979) esittämä fiktio. Yhteistä niille on myös muukalaisuuden teema. Aivan samoin kuin Alien on avaaruusalusmiehistölle eksistentiaalinen toinen, täydellisen vieras ja vihamielinen muukalainen, edustavat somalit arkielämässä samaa suomalaisille keskiverto tv:n katselijoille. Täytyy vain ihmetellä tekijöiden naiiviutta, kuinka he kuvittelevat kenenkään normaalin suomalaisen löytävän sarjan rotumuukalaista minkäänlaista samaistumispintaa. Varsinkin kun reaalimaailmaan puettu tarina on epäuskottavuudessaan niin teennäinen, että se herättää jokaisessa tervejärkisessä vain vaivaannuttavaa epäuskoa.
Normaalin ihmisen intiutiolle Kriittisen pisteen etninen asetelma näyttäytyy läpinäkyvänä propagandana, mutta sarjan utopistisille tekijöille tavallisen katsojan ”taantumukselliset” mielikuvat ovat yhdentekeviä. Radikaaleille utopian pioneereille tärkeintä on rikkoa julkisessa tilassa rajoja ja luoda jopa eripuraa, jotta syntyisi hegeliläisesti tulkitun synteesin kautta ihanteellinen lopputila maailmaan asettuneesta monikultuurisesta taivaasta.
Koska kyse on 2000-luvulle viedystä jälkimarxilaisessa vallankumouksellisuudesta, mikään kompromissi ei tule kyseeseen, joten mäkihyppääjä ei voi olla esimerkiksi realistisempi italialainen poika, vaan hänen täytyy olla suoraan henkisestä ulkoavaruudesta eli somalialainen tyttö. Toisin sanoen kyse ei ole vain rodullisesta aivopesusta, vaan myös sukupuolinarsistisesta feminismistä, jossa naissukupuoli näyttäytyy esimerkillisenä muille. Selitys tälle kaikelle löytyy sarjan ohjaajasta Kaisa El Remlystä, jonka isä on egyptiläinen ja äiti suomalainen.
Koska minisarjan ideologiseen moiteettomuuteen on satsattu kaikki, on muu osaaminen jäänyt väkisinkin retuperälle. Eli juuri se olennainen mistä tavan katsoja saattaisi olla kiinnostunut huolimatta läpinäkyvästä indoktrinaatiopyrkimyksestä. Hyväntahtoiseksi tolkun kansalaiseksi kasvatettu katsoja saattaa vielä niellä perisuomalaisen talviurheilun tahraamisen tummemmilla väreillä, mutta tuskin hänkään jaksaa toljottaa pitkään kuvaruutua, jossa moraaliset asetelmat ja ”juonen” käänteet on väännetty rautalangasta. Mikäli sarjan juoneen, näyttelijöihin ja visuaaliseen toteutukseen olisi satsattu enemmän, saattaisi Kriittinen piste olla hyvinkin vuoden kovimpia monikulttuurisia mindfuck-sessioita televisiossa. Sen sijaan ideologinen perse edellä puuhun ‑metodi karkottaa kaikki potentiaaliset aidalla istuvat demarieläkeläiset, siis ne, jotka nykyään vielä jaksavat töllätä vanhakantaista televiissioapparaattia suorina lähetyksinä.
Teidän nöyrä länsimaisen sivilisiaation lopun ajan raportoija yritti katsoa sarjaa, mutta ensimmäiset 15 minuuttia kertoivat teelmyksestä oikeastaan kaiken, jonka vuoksi ajan tuhlaaminen siihen olisi ollut rikos ihmisen järkevää ajankäyttöä vastaan. Verkkaisen alun kerronnassa tuli jo heti selvästi kökköisän teennäinen juoni ja amatöörimäiset näyttelijät. Vaivaannuttava katsomiskokemus olisi vartin katselun jälkeen luullut synnyttävän päällimmäisenä myötähäpeää, mutta sen sijaan se herättikin läpinäkyvällä agendallaan ärtymystä, koska katsojaa on Ylessä jälleen kerran aliarvioitu.
*********************
Yle TV2, tiistai 27.2.2024 klo 22.05 Alice Levine: Seksistä suoraan (16)
Kausi 2, 2⁄3. Eettinen monisuhteisuus. Alice etsii maksimaalista nautintoa ja tapaa monogamian hylänneitä, usean kumppanin rakastajia. Antaako täyttymyksen avoin suhde vai suhteen määritteleminen aivan uusiksi? 49 min.
Vähemmän huonompina aikoina median hallinnan keskinäisellä pelilllään anastaneet heprealaiset yrittivät nimivalinnoillaan peittää identiteettinsä, jotta kansalliset tarkkailijat eivät olisi voineet tunnistaa mädätyksen lähdettä. Tänään heidän itseluottamuksensa on niin vahva, ettei moisiin kieroiluihin ole enää tarvetta, joten he voivat omilla nimillään julistaa kaikkea mikä heikentää sivilisaatiota.
Yle Teema, tiistai 27.2.2024 klo 21.00 Historia: Amerikan mustat sotilaat
Buffalo soldier oli nimitys afro-amerikkalaisille sotilaille, joille oli 1800-luvun lopulta lähtien omat joukko-osastot Yhdysvaltojen armeijassa. Vasta Vietnamin sodassa mustat ja valkoiset taistelivat rinta rinnan. Samalla kuin mustat sotilaat sotivat maansa puolesta he kävivät kotirintamalla omaa taisteluaan tasavertaisen yhteiskunnan puolesta. ohjelmatekstitys (suomi) 54 min
Mikäli kansalainen haluaa tunnistaa edes yhden kaikkialla läsnäolevin kansanvihollisen, hänen pitää muistaa vain yksi sana: toimittaja. Nämä valtamediassa toimivat syöttiläät vaikuttavat moneen, myös Ylen ohjelmavalintoihin. Tästä kertoo Amerikasta kopioitu Suomen olosuhteisiin täysin vieras ”musta kuukausi”. Helmikuun ajan Yle on lähettänyt jälleen kerran valkoisiin kohdistuvaa demonisointia ja rasismisia, joka on naamioitu ”jalojen mustien” vapaustaisteluna. Kaikessa moraalisessa tasapainoilussaan Ylen toimittajat tulevat loppujen lopuksi sanoneeksi, että rodullisessa ristiriitatilanteessa he ovat aisankannattajina aina mustien puolella.
Lähde: Yle Watch
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
TT
Yleltä puuttuu vielä uutisneekeri ja sääneekeri.
Porkkanalaatikko
Ehkä tuovat uutisankkureiksi henkilöitä, joiden biologisista vanhemmista toisen tai isovanhemmista yhden perimä viittaa Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Mainoksissahan heitä jo näkee. On melkein sääntö. Tämä on sellaista hienovaraista aivopesua.
pää määrää
Ylen ohjelmia en seuraa, joten siihen ei kommenttia. Keskusteluun kuitenkin haluan antaa mielipiteenä, ihmiset ovat erilaisia ja se täytyy voida sanoa rehellisesti mutta ei valehdellen.
Siitä ei taida olla tieteellistä näytöä, mitä vankkaa tietoa geenit välittävät olion historiasta. Onko geeneissä muuta kuin olion biologiset rakennusohjeet vai onko niihin tallentuneena myös lajin teknistä osaamista tai lajille tärkeiden elinolojen taitoja. Esimerkiksi linnun biologiassa on siipien monimutkaiset rakennusohjeet ja tarvittavat kyvyt lentää, mutta onko mukana myös lentotekniikkaa valmiina vai onko linnun se opittava.
Luciferian Enlightenment
Muistan jo pienenä poikana avautuneeni kovaan ääneen siitä, että esim. jalkapallon maajoukkue, jossa esiintyy vierasrotuisia, ei ole aito maajoukkue. Tämä kuvaannollisesti vatsanpohjasta tullut atavismi karkotti minut jo nuorena urheilun seuraamisen parista.
Nuoruudesta lähtien 90 ‑luvulla alkanut kiintiöneekereiden ja muiden marssittaminen näyttämölle on tietenkin vain kiihtynyt lähes eksponentiaalisesti.
2000 ‑luvun alkuvuosina tapahtui havahtuminen tämänkin asian takana toimivaan suunnitelmallisuuteen, minkä jälkeen televisio on muuttunut käytännössä kirosanaksi.
Eilen illalla yritin ryhtyä katsomaan Areenalta jotain mustan miehen tähdittämää scifi-sarjaa. Universumi palkitsi skeptisyyteni ja lähetystä ei voinut katsoa. En pettynyt vaan kiitollisena muistin etteivät nämä ole minua varten.
matti m
YLE-verolle annetaan vastinetta.
Salomon
Ollaan kavereitten kanssa jo niin pitkällä tässä, että osaamme jo ennustaa mitä ylellä sanotaan ja tehdään. Vaikeaa se ei ole, koska tuutista työnettävä yle-uloste on jo liiankin ennalta arvattavaa
Tekijämies
Somalien oppimistuloksista saisi erinomaisen dokumentin. Esim. siinä voitaisiin käydä läpi heidän päästötodistuksia jne.
Myös somalien ympärileikkauksista saisi jännän dokumentin aikaiseksi.
Kurdeista saisi myös samoihin aiheisiin liittyviä hyviä ajankohtaisohjelmia!
Porkkanalaatikko
Vuonna 2023 julkistetussa elokuvassa Napoleon on nähty paljon vaivaa kuvatun aikakauden tunnelman luomisessa. Mutta… elokuvaan oli sijoitettu taustalle ihmisiä, joiden näköisiä ei Ranskassa tuolloin ollut ainakaan armeijassa upseereina.
Mahtaa lavasteiden suunnittelijaa harmittaa kun suurella vaivalla ja miljoonilla luotu menneen ajan illuusio rikotaan.
Olihan elokuvassa muutakin. Napoleon matkusti vaunuissa, jonka ikkunoiden lasituksesta puuttui 1800-luvun alun lasien epätasaisuus. Päähenkilö näytti vuoteen 1793 sijoitetussa
kohtauksessa mielestäni vanhemmalta kuin 24 vuotiaalta. Elokuva vahvisti myös myyttiä lyhyestä Napoleonista. Hän oli aikakautenaan normaalipituinen.
https://www.imdb.com/title/tt13287846/
murre iisakki riepunen
Mainoksissa esiintyvien mulattien ja muiden murjaanien yhä kiihtyvä esiintyminen kummastuttaa.
Kirjapaino Kursiivin tsuppari
Kovan päivän illasta alkaa uusi kausi, ei kestä katsoa tätä varsin yksipuolista tykitystä.