Sinimusta Liike: Yhteiskunta muodostuu ihmisistä, eikä virastoista

Partisaani julkaisee Sinimustan Liikkeen kannanoton.

Aktivismi

päivitetty

Sinimustan Liikkeen symboli.

Politiikan toimittaja Lauri Nurmi käsitteli 4.11. Iltalehdessä julkaistussa analyysissaan Suomen peruskoulujärjestelmän kohtaamia haasteita oppilaiden kasvavien tasaerojen takia. Nurmi viittaa kirjoituksessaan hallituksen raporttiin, joka maalailee karua tulevaisuutta suomalaiselle koulujärjestelmälle, joissa tasoerot koulujen välillä ovat niin suuria, että peruskoulun olemassaolon perusta uhkaa murtua. Lauri Nurmi mainitsee, että suomalaisten oppilaiden korkeat PISA-tulokset ja koulujen väliset matalat tasoerot on saavutettu aikana, jolloin Suomessa ei ollut merkittävää määrää maahanmuuttajataustaisia lapsia.

Samassa suhteessa, kun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kouluissa kasvaa, koulun oppimistulokset lähtevät laskuun, ja erityisen tuen tarve lisääntyy. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaito ja muu osaaminen ovat monissa tapauksissa niin heikkoa, etteivät opettajat kykene enää tukemaan luokan paremmin menestyviä oppilaita. Tämä kehitys on johtanut ”koulushoppailuksi” kutsuttuun ilmiöön, joissa suomalaiset vanhemmat pyrkivät tietoisesti saamaan lapsensa sen kaltaisiin kouluihin, jossa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on mahdollisimman vähän.

Menestyvän oppilaisaineksen keskittyminen muutamiin valkoisiin kouluihin johtaa käytännössä tilanteeseen, jossa suurempi määrä julkisia resursseja ohjataan niin sanottuihin ”haasteellisiin kouluihin”, joiden oppilaista kasvava määrä on maahanmuuttajataustaisia, siinä missä hyvin menestyvät koulut tulevat jäämään vaille julkisen vallan panostusta, jolloin hyvin koulussa pärjääville suomalaisille oppilaille ei enää kyetä tarjoamaan sen kaltaisia työkaluja, jotka edesauttaisivat heidän erityisosaamistensa jalostamista. Opetukseen ohjatut julkiset resurssit menevät siten jatkossa kasvavissa määrin sen kaltaisten palveluiden ylläpitämiseen, joista ei ole suomalaiselle kansakunnalle mitään todellista hyötyä.

Samankaltainen kehitys tapahtui aikoinaan Yhdysvalloissa, jossa 1970-luvun alussa toteutettu oppilasaineksen integraatio aiheutti valkoisten joukkopaon julkisista oppilaitoksista. Samalla kun valkoisten oppilaiden määrä julkisissa kouluissa romahti, romahtivat myös kyseisten koulujen arvosanat. PISA-tutkimusten perusteella sama kehitys koskee tällä hetkellä kaikkia monikulttuurisia yhteiskuntia, joissa koulut jakaantuvat selkeästi kantaväestön hyvin menestyviin ja värillisten huonosti menestyviin kouluihin.

Raportissa todetaan, että tietyillä Vantaan alueilla yli 65 % päiväkoti-ikäisistä on maahanmuuttajataustaisia, ja että maahanmuuttajien osuus väestöstä on näillä alueilla viisinkertaistunut 20 vuodessa. Varissuon koulun johtaja Nana Lammen mukaan lähes 90 % Varissuon alakoulun oppilaista tulee maahanmuuttajataustaisista perheistä, ja heidän kielitaitonsa on yleensä huono, vaikka heidän äidinkielensä olisikin virallisten papereiden mukaan suomi. Vaikka kyseiset lapset ovatkin usein käyneet suomalaisen päiväkodin, heidän kielitaitonsa on peruskouluikäisenäkin samaa tasoa alle kolmevuotiaan suomalaisen kanssa. Lasten kielitaitoa haittaa entisestään se, etteivät heidän vanhempansa puhu välttämättä sanaakaan suomea vuosikymmenien maassa oleskelun jälkeenkään.

Kylmäävien tilastojen päätteeksi Lauri Nurmi kuitenkin toteaa, että suomalaisen peruskoulujärjestelmän pelastamiseksi tarvitaan ”massiivisesti lisää rahaa”, sekä tuntuvia lisärekrytointeja, jotka käytännössä tuplaisivat luokassa olevien oppilaiden määrän. Nurmen järkeily herättää kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin se antaa vastauksia. Mistä esimerkiksi johtuu, että suomalaiset oppilaat kykenivät huomattavasti tätä pienemmillä resursseilla saamaan aikaiseksi menneiden vuosikymmenien PISA-ihmeen, siinä missä monietniset koulut eivät kykene siihen tuntuvista panostuksista huolimatta? Minkälaisilla henkisillä voimavaroilla tulevaisuudessa ylläpidetään suomalaista korkeateknologista yhteiskuntaa, mikäli sen uudet moniväriset sukupolvet eivät kykene pääsemään edes peruskoulua läpi? Miten nykyinen väestöllinen kehitys vaikuttaa hyvinvointivaltion tulevaisuuteen, jos enenevissä määrin julkiset palvelut kohdentuvat ei-suomalaisten erikoistarpeiden tyydyttämiseen? Näihin kysymyksiin ei Nurmen tekstissä oteta kantaa, vaikka ne ovat käsiteltävän aiheen kannalta oleellisia.

Sinimusta Liike on kansallismielinen puolueprojekti, jonka arvopohja perustuu suomalaisen kansallisvaltion idealle, jonka rakennusaineen muodostaa suomalainen kansa. Liikkeemme näkökulmasta suomalaisten oppilaiden aiempi koulumenestys on pohjautunut suomalaisten synnynnäisesti korkean älykkyysosamäärän, meritokraattisen yhteiskuntamme ja taloudellisen vakauden muodostamalle perustalle. Sinimusta Liike puolustaa suomalaisen peruskoulujärjestelmän olemassaoloa, sekä haluaa varmistaa, ettei yksikään lahjakkuus jää hyödyntämättä vain siksi, koska sen taidon omaava ihminen on syntynyt vähävaraiseen tai muuten haasteelliseen perheympäristöön.

Yksikään instituutio tai virasto ei itsessään kykene synnyttämään lahjakkuutta, mikäli kyseistä lahjakkuuden taipumusta ei esiinny ihmisessä tai ihmisryhmässä jo valmiiksi. Menestys on siten aina orgaanista, ja populaation muuttuessa muuttuvat myös sen keskuudessa esiintyvät taipumukset. Liikkeemme näkökulmasta peruskoulujärjestelmän kokemat haasteet eivät perustu puutteelliseen rahoitukseen tai henkilöstöön, vaan oppilasaineksen muuttumiseen. Mikäli suomalainen yhteiskunta haluaa todella ratkaista nykyisen väestökehityksen aiheuttamia lieveilmiöitä, sen tulee keksiä pitkäkestoinen ratkaisu ongelmapopulaatioiden lukumäärän minimoimiseksi.

Sinimusta Liike ehdottaa segregoitumisen estämiseksi väestöpoliittisessa ohjelmassaan esiintyviä toimenpiteitä, jotka pyrkivät lisäämään kantasuomalaisten luonnollista hedelmällisyyttä, sekä pienentämään maassa asuvan vierasväestön määrää taloudellisten kannustimien ja viranomaistoimenpiteiden avulla.

Voit lukea lisää väestöpoliittisesta ohjelmastamme osoitteesta: https://sinimustaliike.fi/ohjelma/vaestopolitiikka/

Kannattajakortin voit kirjoittaa osoitteessa: https://puoluerekisteri.fi/puolue/26

Lähde

Aktivismi Älykkyysosamäärä Filosofia Hyvinvointi Kansallismieliset Kansallismielisyys Kotimaa Koulumenestys Koulut Koulutus Kulttuuri Maahanmuutto PISA Pohjoismaat Poliittiset viholliset Politiikka Rappiokulttuuri Rotu Rotuerot Sinimusta Liike Talous Teknologia Tiede & luonto Uutiset Väestönvaihto Valeoppositio Yhdysvallat Yhteiskunta

Keskustelu

4 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • pää määrää

    Vastaa

    Eiköhän olisi tunnustettava tosiasiat, ihmiset eivät ole tasavertaisia, vaikka heitä tuleekin kohdella ehdottoman tasapuolisesti.
    Jos peruskoulun perustaminen oli virhe suomalaisessa koulujärjestelmässä. Kun koulu-uudistus tehtiin ja oppikoulut poistettiin 1972–8 pohjoisesta alkaen, olisi peruskoululaisista tullut huolehtia paremmin ja oppilaat jakaa kiinnostuksensa mukaan eri linjoille. Aggressiivinen tasa-arvoisuus kuitenkin pilasi koulutuksen. Kaikkien piti hallita samoja tietoja, mikä ei ole mahdollista.
    Länsimaiden kulttuurin tuhoon johtaa, kun korkeakouluistakin pyritään tekemään tasa-arvoisia. Onneksi vielä on eri tiedekuntia eri alojen suuntauksineen, joten jotenkin edelleen erilaisia ominaisuuksia omaavat pääsevät kehittämään vapaasti taitojaan.
    Ihmiset ovat erilaisia henkisiltä piirteiltään. Näitä pitäisi arvostaa yhteiskunnassa eikä yrittää tapapäistää, sehän on rasismia älykästä vähemmistöä kohtaan.

  • TT

    Vastaa

    Kannettu vesi ei kaivossa pysy, toteaa vanha sanonta. Suomalaisesta oppilasaineksesta pystyy leipomaan taitavia yksilöitä melko vaatimattomilla resursseilla. Tietenkin myös opettajien sivistystaso vaikuttaa asiaan. Sekopäinen WOKE-ajatusharhojen täyttämä opettaja ei ole vakuuttava myöskään pedagogina. Opettajien aika menee entistä enemmän muodikkaiden ajatuskummajaisten vakuutteluun lapsille tosiasioiden sijasta. Koko yhteiskunta pyrkii elämään harhassa, jota uutismedia, opetusaineisto ja viihdeteollisuus pitävät yllä. Härskein esimerkki ovat CRT-teoriat tai modernit gender-teoriat. Rotumuukalainenkin oppi paremmin, jos opetusaineksesta poistetaan juutalaisten keksimät harhat ja uuskommunistinen aivopesu. Paras tulos saavutetaan tietenkin suomalaisella oppilasaineksella.

  • Timpuri Numento

    Vastaa

    Nykyinen suuntaus = tehdään kehitysmaa yhdessä.

  • Nimetön

    Vastaa

    Hyvin tuotu esille. Yhteiskunta on ihmiset eikä virastot.

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Lue seuraavaksi