Suomen äärivasemmiston joulukalenteri: Tiago Silva & äärivasemmiston sisäiset riidat

Kuten olemme uutisoineet, sai Partisaanin toimitus kuunvaihteessa tietää äärivasemmiston suunnittelemasta kansallismielisiin liittyvästä paljastusjoulukalenterista. Toimituksessa idean tuumattiin olevan niinkin osuva, että se suorastaan vaatii äärivasemmistoon paneutuvan vastineen.

Avaamamme luukut ovatkin herättäneet valtavasti kuhinaa ja kiinnostusta kansalaisissa poliittiseen taustaan katsomatta. Mikä mukavinta, kalenterimme keräsi nopeasti huomattavasti enemmän sosiaalisen median näyttökertoja kuin äärivasemmistolaisten kilpailijoidemme vastine.

Uhriutumiseltakaan ei luonnollisesti vältytty, ja useat kansallismielisten maalittamista vaativat marxistit olivat raivoissaan Partisaanin joulukalenterista. ”Eri asia” ja ”parempaa paljastustoimintaa” olivat yleisiä argumentteja, kun omaa lääkettään maistaneet kommunistit yrittivät perustella, miksi heidän joulukalenterinsa on oikeutettu mutta meidän ei.

Partisaani lupasi äärivasemmistolle jopa huikean joululahjan – olisimme lopettaneet paljastusjoulukalenterin päivittämisen, mikäli vastapuoli tekisi samoin. Koska lahjalle ei löytynyt ottajaa, avaamme tänään taas uuden luukun. Kieltämättä joulun odottaminen on jännittävämpää näin!

Mikä on Proletaarit-ryhmä?

Eräät kalenterimme suosituimmista luukuista ovat liittyneet äärivasemmiston sisäiseen vihanpitoon. Kansallismielisten joukossa törmää toisinaan myyttiin siitä, että vasemmistolaiset puhaltaisivat aina yhteen hiileen. Totuus ei voisi olla kauempana.

Tänään esittelyssä on Turussa asuva maahantunkeutuja Tiago Silva, joka edustaa äärivasemmistonkin mittapuulla marginaalista Proletaarit-ryhmää. Jopa valtaosa vasemmistosta inhoaa Proletaareja järjestön stalinistisen ja machoilevan tyylin vuoksi, mutta järjestö kannattaa ottaa huomioon siksi, että se ihailee voimankäyttöä.

Koska Proletaarien estetiikka ja retoriikka kuuluvat useimpien paatuneimpienkin vasemmistolaisten mielestä museoon, on järjestö yrittänyt saada valtaa muiden äärivasemmistolaisten siivellä. Vasemmiston sisällä ilmiötä kutsutaan ”entryismiksi”. Proletaarit eivät itse kykene järjestämään merkittäviä tapahtumia, joten järjestö yrittää parasiittimaisesti saapua muiden vasemmistoliikkeiden tapahtumiin käännyttämään osallistujia sekä omimalla kunnian tilaisuuksista.

Viha kommunistien ja anarkistien välillä

Proletaarien ”entryistinen” strategia on raivostuttanut erityisesti suomalaisia anarkisteja. Viime keväänä anarkistien ja kommunistien välinen riita räjähti julkisuuteen kärjistyen väkivallalla uhkailuksi (1, 2, 3, 4).

Proletaarit kutsui Vasemmistonuorten, Varisverkoston ja anarkistisen A‑ryhmän järjestämää Helsinki ilman natseja ‑tilaisuutta luokkapetolliseksi, koska tilaisuudessa oli kielletty poliittiset järjestötunnukset. Silvan ja muiden hänen tovereidensa mukaan tunnuskielto oli loukkaus kommunisteja kohtaan. Todennäköisesti kielto olikin tehty juuri siksi, ettei Proletaarit ja muut stalinistiryhmät olisi voineet kaapata tilaisuutta omien tarkoitusperiensä nimissä.

Proletaarit antoi julkilausuman, jossa järjestö uhkasi vastaisuudessa käyttää kommunistitunnuksia anarkistien järjestämissä tapahtumissa, vaikka se merkitsisi ”väkivallan uhkaa” järjestäjien kostotoimenpiteiden vuoksi. Lisäksi Proletaarit parjasti A‑ryhmää käytännössä impotenteiksi antifasisteiksi, jotka ovat ”vesittäneet” äärivasemmistolaisen sanoman ”kivakivaksi konsertiksi”. A‑ryhmän johtaja Antti Rautiainen on vastannut väkivaltauhoon pilkkaamalla Proletaarien homehtunutta imagoa ja täydellistä saamattomuutta kaduilla.

Tiago Silva

Vaikka Proletaarit on osoittanut farssimaiseksi järjestöksi, eivät takaiskut vaikuta lannistaneen sen kenties äänekkäintä edustajaa, Tiago Silvaa. A‑ryhmä ei ole ainut Silvan vihan kohteeksi joutunut vasemmistolaistoimija.

Tänä keväänä Silva hyökkäsi jopa Sanna Marinia ja Maria Ohisaloa vastaan. Hänen mukaansa liberaali vasemmisto on pettänyt todelliset marxistit tuomitsemalla esimerkiksi turkulaisen Misha Dellingerin väkivaltafantasiat.

Silva oli pettynyt siihen, että vasemmisto ei suostunut osoittamaan julkista tukeaan Dellingerille, joka vaati muun muassa ”kaikkien fasistien tappamista” (sisältäen myös kokoomuslaiset ja keskustalaiset) sekä ”ilmastonmuutoksen epäilijöiden ampumista”. Silvan moraalinen tuki Dellingerille kertonee kaiken oleellisen Silvan omasta suhteesta poliittiseen väkivaltaan.