Suomen äärivasemmiston joulukalenteri: Sanna-Mari Paakki aloitti sisällissodan

Kuten olemme uutisoineet, sai Partisaanin toimitus kuunvaihteessa tietää äärivasemmiston suunnittelemasta kansallismielisiin liittyvästä paljastusjoulukalenterista. Toimituksessa idean tuumattiin olevan niinkin osuva, että se suorastaan vaatii äärivasemmistoon paneutuvan vastineen.

Avaamamme luukut ovatkin herättäneet valtavasti kuhinaa ja kiinnostusta kansalaisissa poliittiseen taustaan katsomatta. Mikä mukavinta, kalenterimme keräsi nopeasti huomattavasti enemmän sosiaalisen median näyttökertoja kuin äärivasemmistolaisten kilpailijoidemme vastine.

Uhriutumiseltakaan ei luonnollisesti vältytty, ja useat kansallismielisten maalittamista vaativat marxistit olivat raivoissaan Partisaanin joulukalenterista. ”Eri asia” ja ”parempaa paljastustoimintaa” olivat yleisiä argumentteja, kun omaa lääkettään maistaneet kommunistit yrittivät perustella, miksi heidän joulukalenterinsa on oikeutettu mutta meidän ei.

Partisaani lupasi äärivasemmistolle jopa huikean joululahjan – olisimme lopettaneet paljastusjoulukalenterin päivittämisen, mikäli vastapuoli tekisi samoin. Koska lahjalle ei löytynyt ottajaa, avaamme tänään taas uuden luukun. Kieltämättä joulun odottaminen on jännittävämpää näin!

Kun Sanna-Mari Paakki aloitti sisällissodan

Tällä kertaa vuorossa on harvinaisen sotkuinen luukku. Esittelemme nimittäin lukijoille aiemmin tuntemattoman transu- ja antifasistiliikkeisiin kuuluvan rovaniemeläisen Sanna-Mari Paakin (salanimeltään Vanamo Karhupuron), jonka sukset ovat menneet pahasti ristiin antifasististen ”valkoisten cishetmiesten kanssa”. Vihkiytymättömille lukijoille kerrottakoon, että ”cishet” tarkoittaa heteroseksuaalia, joka ei ole transu.

Paakin aloittama riita liittyi Partisaanin joulukalenteriin, jossa olemme paljastaneet äärivasemmistoaktiivien henkilöllisyyksiä vastineena Varisverkoston joulukalenterille. Paakin tavoin monet vasemmistolaiset ovat olleet äärimmäisen ahdistuneita ”kalenterisodasta”, jonka jatkamisesta Varisverkosto on vastuussa.

Paakki sohaisi ampiaispesää, kun hän lankesi kuolemansyntiin kritisoidessaan äärivasemmistolaista Dmitry Gurbanovia, jonka hän ei tiennyt olevan juutalainen. Gurbanovin koomisesta rotukompleksista voit lukea lisää artikkelistamme ”Dmitry Gurbanov puhuu suunsa puhtaaksi juutalaisesta rasismista”.

(Gurbanov on aiemminkin synnyttänyt hämmennystä äärivasemmistopiireissä vaatimalla, että Palestiinan ja Libanonin vastarinnan tukijat tulisi ”hakata”. Lisäksi hän on syyttänyt Li Anderssonia ja Paavo Arhinmäkeä puolivillaisesta suhteesta antisemitismiin. Andersson joutui vakuuttelemaan Gurbanoville tuominneensa juutalaisvihan itsensä Ruben Stillerin ollessa todistajana.)

Lumivyöryn kaltainen ketjureaktio käynnistyi, kun Gurbanov kirjoitti Twitteriin machoilevaan sävyyn olevansa ylpeä siitä, jos hänen nimensä on ”natsien tappolistalla” (1, 2). Paakki raivostui kommentista ja syytti Gurbanovia ”valkoisesta cishetetuoikeudesta”. Paakin mukaan machoilevat kommentit ovat tuomittavia, koska esimerkiksi transut suhtautuvat uhkaaviin tilanteisiin huomattavasti tunteikkaammin.

Uusi 🤦-ilmiö twitterissä: 

Julkisen antifasistisen toiminnan takia äärioikeiston maalitauluksi joutuvia antifasisteja sheimataan vääränlaisesta suhtautumisesta natsien maalitukseen.

Tällaisen toiminnan harjoittajat voisivat vähän miettiä, että mitä he oikein ovat ajamassa. pic.twitter.com/jkE81yagOt

— Dimitri Ollikainen (@161Dimi) December 13, 2020

Riita rodusta

”Käsittelen itsekin huumorilla tosi monia juttuja. Ihmiset tietää sen. Mutta koin Dimmun twiitin todella tahdittomana koska niiin moni pelkää henkensä puolesta. Voin sanoa, että keittiöveitsen raahaaminen suihkuun siinä pelossa että joku tulee nyt r/iskaamaan minut ei oo kivaa”, Paakki maalaili.

Seuraavaksi Gurbanovin toverit ilmestyivät paikalle todeten, ettei hän voinut syyllistyä ”valkoiseen etuoikeuteen”, sillä hän on ”poc”. Vihkiytymättömille kerrottakoon, että ”poc” on lyhennys englannin sanoista person of color. Tästä huolimatta termi sisältää esimerkiksi pohjoiseurooppalaisiin sekoittuneet sinisilmäiset saamelaiset sekä vaaleat Itä-Euroopan juutalaiset.

Aivan kaikki eivät olleet samaa mieltä Gurbanovin suojaväristä. Erään kommentoijan mukaan ”ei juutalaisuus tee ihmisestä person of colouria”. Ruotiminen jatkui: ”Ei se nyt toisen ihmisen ihonväriä muuta miksikään, vaikka kuinka etninen perimä olisi seemiläiskansoista. Kyllä se pigmentti on silti ihan valkoinen tässä tapauksessa. On sekä valkoisia juutalaisia että POC-juutalaisia, juutalaisuus itsessään tee kenestäkään POCia.”

Osa äärivasemmistosta siis tulkitsi Gurbanovin sortuneen etuoikeuksien väärinkäyttöön, sillä hän on vaalea aškenasijuutalainen eikä tumma sefardijuutalainen. Rotutieteellinen spekulaatio sai osan keskustelijoista kuitenkin voimaan pahoin. ”Hei voidaanko olla puhumatta tälleen toisen perimästä, aika oksettavaa”, eräs äärivasemmistolainen kommentoi. Lopulta konsensukseksi muodostui kanta, että Suomen olosuhteissa myös aškenasijuutalaiset sisällytettäköön ”poc”-kategoriaan.

Joo, on aika varmaa että sitten kun uusnatsit ovat yhdessä Persujent, KD:n ja Kokoomuksen kanssa pystyttäneet keskitysleirit niin ei enää auta lopettaa twiittailua.

Mutta entä tällä hetkellä?

— Anssi Ramela ↙↙↙ (@anssiramela) December 14, 2020

Sota kärjistyy

Gurbanovin kannattajat päättivät hyökätä Paakin tovereita vastaan syyttämällä näitä vasemmiston sisäisen riitelyn ruokkimisesta. Erityisen väkevää närkästystä osoitti antifasisti Dimitri ”Kikkelikuva” Ollikainen, jonka olemme esitelleet jo aiemmin joulukalenterissamme.

Ollikainen kirjoitti: ”Julkisen antifasistisen toiminnan takia äärioikeiston maalitauluksi joutuvia antifasisteja sheimataan vääränlaisesta suhtautumisesta natsien maalitukseen. Tällaisen toiminnan harjoittajat voisivat vähän miettiä, että mitä he oikein ovat ajamassa – – On aika hemmetin ylimielistä tulla selittämään tällaisessa yhteydessä jotain cis/hetero/valkoisuus ‑oletuksia sheimausmielessä ja pyrkiä kontrolloimaan näiden perusteella sitä, mitä ihminen saa sanoa.”

Vasemmistoliittoon kuuluva antifasisti Tatu Ahponen pyrki olemaan sovittelevampi ja muistutti Ollikaista siitä, ettei Paakki ollut tiennyt Gurbanovin juutalaisuudesta. ”Kun seurasi tuota keskustelua, tuosta jälkimmäisestä tuli mieleen, että ehkä on käynyt yksi somen perustrendeistä: on vaan kommentoitu ilman että on tiedetty kaikkia faktoja (tässä: Dimmu on juutalaistaustainen) ja sitten ei vaan voi myöntää että oli väärässä”, Ahponen kirjoitti.

Gurbanoviin liittyvä rotuteoretisointi ja riita ihmisten ”cis-”, ”het-” ja ”poc”-statuksista saivat jopa osan äärivasemmistolaisista nolostumaan. ”Natsit nauraa kun antifasistit tappelevat keskenään twitterissä. Kukin voi itse miettiä haluaako joka tilanteessa jatkaa väittelyä vai onko joskus vain parempi antaa asian olla”, eräs kommentoija kirjoitti.

Lopulta Paakki ajettiin nurkkaan ja hän kirjoitti anteeksipyytelevään sävyyn (1, 2): ”No siis moni pelkäävistä ei provosoi äärioikeistoa tai ’pety’ kun ei pääse tappolistalle. Mun ongelma on oikeasti vaan siinä. Varmasti Dimmu pelkää ja voi olla että se vitsi oli vaan mustaa huumoria. Se vaan näkyi ihan eri tavalla – – Se oli yksi twiitti. Ja poistaisin siitä kohdan valkoinen cis-mies. Koska ihan sama kuka sen takana ois ollu oisin nähny sen silti tahdittomana. Se aiheutti ahdistusta. Gatekeeping menee nyt teillä siihen, että ei sais twiitata tunteistaan enää.”

CIS-miehenä voin lopettaa twiittailun ja kävellä ulos ilman ongelmia. Naamani on PVL:n tarrassa vain sen vuoksi mitä *teen*. Sen sijaan vähemmistöön kuuluva on uusnatsien tuhoamislistalla sen vuoksi mitä hän *on*. On hyvä tiedostaa etuoikeudet. Vaikka samassa veneessä ollaankin.

— Johannes Koski (@johanneskoski) December 13, 2020

Machojen ja transujen tulehtuneet välit

Vaikka Paakki huudettiin viimein hiljaiseksi, osa kommentoijista osoitti kuuluvansa hänen leiriinsä. Esimerkiksi Silakkaliikkeistä ja lukemattomista muista epäonnistuneista järjestöhankkeista tuttu Johannes Koski asettui riidassa Paakin puolelle todeten tiedostavansa ”cis-miehiset etuoikeutensa”.

Eräs keskusteluun osallistunut transu puolestaan kuvaili Dimitri Ollikaista ”vasemman laidan ikiomaksi setämieheksi” ja jatkoi: ”Ehkä AFA Supersoldierille tekis hyvää miettiä et miksi juuri naiset ja vähemmistöt on niitä jotka hän nostaa tikunnokkaan kerta toisensa jälkeen ja miksi kritisoiduista ei juuri miehiä löydy. Se ei ainakaan näytä kovin hyvältä.”

Myös poliittista väkivaltaa kannattava Vantaan aikuisopiston äärivasemmistolainen opettaja Michael Halila tuomitsi jyrkin sanoin Paakkia kritisoineet aatetoverit:

”Kertoo jotain väkevää siitä, kuinka syvään juurtuneita patriarkaatin rakenteet on, kuinka etuoikeutetut ihmiset alkaa mielummin vetämään suorastaan äärioikeistolaista retoriikkaa kohtuuttomista ja ylitunteellisista vähemmistöfanaatikoista kun ottaa pientäkään kritiikkiä vastaan. Pahimmillaan tää viestii sitä, että ollaan valmiita ajamaan vähemmän etuoikeutettujen asiaa – niin kauan kun ne ’tietää paikkansa’ eikä lähde haastamaan näitä esitaistelijoitaan. Eli lopulta se hierarkia halutaan kuitenkin säilyttää.”

On, tottakai. Mutta se on mun ja monen muun mielestä aika tahditonta kun niiiin moni pelkää oikeasti että joku natsi tappaa ne. On ahdistavaa lukea kun joku pitää sitä jonain huikeena saavutuksena. Ja koen että mulla ja muilla on oikeus sitä asiaa kritisoida.

— VANAM♡ (@pohjoistuulesta) December 13, 2020

Riita jää kytemään

Joulukalenterikampanjan synnyttämät vastakkainasettelut vasemmiston sisällä vaikuttavat vain pahenevan tulevaisuudessa. ”Valkoisiksi” luettavat äärivasemmistolaiset pitävät transuja ja ”poc”-väkeä ärsyttävinä valittajina, joiden ailahtelevat tunteet sabotoivat ”militantin antifasistisen toiminnan” kehitystyötä.

”Tuolla ihan oikeasti tyypit keskustelee siitä, että onko henkilö liian valkoinen sanomaan tällaista, vai onko esim. juutalaisuus lieventävä asianhaara. (Tiukimman näkemyksen mukaan tämä ei poista valkoisuutta eikä siksi riitä.) Myös seksuaalista suuntautumista koitetaan arvailla”, Dimitri Ollikainen valitteli.

Varisverkoston ylläpitämä ”kalenterisota” saa kannatusta erityisesti niiltä äärivasemmistolaisilta, jotka on jo nostettu julkisuudessa esille ja joilla ei siksi ole enää mitään menetettävää. Yleensä kyseessä ovatkin ruumiillisesti suhteellisen terveet vaaleat miehet.

”Kalenterisodan” kannattajat ovat valmiita uhraamaan heikommat ja marginaalisemmassa asemassa olevat aatetoverinsa, mikäli näin Suomen äärivasemmistolaista kenttää kyetään radikalisoimaan tehokkaimmin. Aika näyttää, kuinka hyvin strategia toimii.